Siirry sisältöön
Teema: LAB

Elävät LAB-ympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia rajat ylittävälle, ekosysteemeissä tapahtuvalle TKI-toiminnalle

Kirjoittajat:

Satu Koivisto

Haaga-Helia University of Applied Sciences

Vesa Heikkinen

Haaga-Helia University of Applied Sciences

Anna Ruohonen

Haaga-Helia University of Applied Sciences

Heidi Kock

Haaga-Helia University of Applied Sciences

Julkaistu : 30.11.2022

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on opetuksen lisäksi harjoittaa opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen (ammattikorkeakoululaki, Finlex). Käytännössä ammattikorkeakouluissa tehty tutkimus on usein soveltavaa tutkimusta, joka ensisijaisesti tuottaa käytännön sovellutuksia – esimerkiksi luo uusia menetelmiä ja keinoja ongelmien ratkaisemiseksi tai etsii sovellusta perustutkimuksen tuloksille (Tilastokeskus).

Organisaatiot ovat kompleksisien haasteiden ja kiihtyvän muutoksen edessä, ja niiden on innovoitava jatkuvasti pysyäkseen kilpailukykyisinä. Organisaatioilla on rajallinen mahdollisuus tehdä sisäistä tutkimusta ja kehitystä, joten ne ovat omaksuneet erilaisia yhteistyömuotoja ja avoimia alustoja innovoidakseen uutta. (Greve ym., 2021.)

Elävät labit tarjoavat monipuolista reaalimaailmaa kuvastavaa tietoa

Yhtenä keinona toteuttaa työelämän ja aluekehittämisen uudistamista ammattikorkeakoulut ovat luoneet erilaisia eläviä lab-ympäristöjä. Nämä funktionaaliset työskentely- ja oppimisympäristöt eli Living Labit tarjoavat tutkimukselle ja kehittämistyölle alustan, joka yhdistää yritys- ja elinkeinoelämän toimijoita, koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioita sekä opiskelijoita.

Elävät lab-ympäristöt eroavat merkittävästi perinteisistä laboratorioista, joita käytetään erityisesti fysiikan, kemian, lääketieteen, kognitiivisen ja behavioraalisen psykologian ilmiöiden analysoimiseen. Nämä korkeakouluihin luodut elävät labit edustavat dynaamisempaa Living Lab -toimintamallia, joka yhdistää eri toimijoita, sektoreita, tieteen- ja ammattialoja ja osaamisia käytännön yhteistyöhön.

Voikin väittää, että tämän reaalimaailmaa edustavan monipuolisuuden avulla ne pystyvät perinteisiä lab-ympäristöjä paremmin ilmentämään sosiaalista todellisuutta. Living Lab-toimintamalli mahdollistaa sekä kokeelliset asetelmat, joiden avulla halutaan testata jotain uutta, että toisaalta uuden näkökulman olemassa olevan toiminnan kehittämiseen.

Lopputuloksena syntyy monesti uusia palvelu-, tuote-, elämys- ja sosiaalisia innovaatioita. Parhaimmillaan tutkimus, oppiminen, kehittämistyö ja innovaatiot kytkeytyvät labeissa luontevasti yhteen. Living Lab-toimintamalli laajentaa laboratorion avoimeksi ja osallistavaksi testiympäristötoiminnaksi, jossa pääpaino on kaikkien osapuolten kokonaisvaltaisella ja yhteisellä arvon luonnilla.

Sinänsä Living Lab ei ole uniikki keksintö. Filosofit, ihmis- ja etenkin kulttuuritutkijat ovat iäti levittäytyneet kammioistaan kansojen, heimojen, yksilöiden ja vieraiden pariin. Kenttätutkijoille yksilöiden ja yhteisöjen käyttäytymisprosessit ovat olleet tärkeitä. On ihmetelty, kyselty, haastateltu, analysoitu, vertailtu ja strukturoitu. Elävät laboratoriot sen sijaan toivat mukanaan kokeilu- ja innovaatiokulttuurin, pikatestaamiseen ja rohkeat avaukset.

Elävien labien toimintamalli – alusta aluekehittämisen yhteistyölle

Living Lab -toimintamalli tuntuu toimivan erityisen hyvin silloin, kun halutaan yhdistää ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan painopisteitä, opetustoimintaa ja alueen elinkeinoelämän tarpeita. Sitä voidaan pitää hyvänä menetelmänä tuoda yhteen ammattikorkeakoulujen aluekehittämisen sekä osaamisen kehittämisen tavoitteita. (Saranne ym., 2011.)

Konsepti perustuu eri toimijoiden yhteistyöllä luomiin synergiaetuihin ja ajatukseen avoimesta ja käyttäjälähtöisestä innovoinnista, jossa lab-ympäristön käyttäjät ovat aktiivisia ja tasaveroisia toimijoita lab-ympäristön ylläpitäjien kanssa. Kaikki toimijat nähdään toiminnan keskeisinä moottoreina ja voimavaroina, joiden näkökulmaa tarvitaan innovatiivisten ratkaisujen tuottamiseksi. (esim. Nesti, 2018.)

Living Lab liittää yhteen organisaatiot, tutkimustoimijat ja käyttäjä-asiakkaat. Tällöin tutkimusympäristö on muuntuva, kontekstuaalinen ja todellinen pikemminkin kuin staattinen ja rajattu. Elävässä toiminta-, kehittämis- ja innovaatioympäristössä teknologioiden ja laitteiden käyttäjät tuottavat enemmän tositietoa kuin kliinisten tilojen valkotakkitutkijoilla lomakkeineen. Myös dynaamisen kuluttajan eli hybridikuluttajan tarpeet ja toiminta saadaan paremmin esille tosiasiallisissa, luontevissa mikroympäristöissä ja objektien käyttöhetkissä kuin riisutuissa, arjesta kaukana olevissa laboratoriotiloissa. Testiympäristöt ja koetulokset ovat tällöin simuloituinakin käytännön kannalta relevantimpia kuin normatiivisissa asetelmissa.

Lab-ympäristöt ekosysteemiajattelun ilmentymänä

Elävät lab-ympäristöt tarjoavat toimivan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioalustan erilaisille innovaatioekosysteemeille. Valtioneuvoston vuonna 2019 tekemän selvityksen (Laaksonen ym., 2019) mukaan elävät labit tarjoavat ekosysteemeille lisäarvoa erityisesti silloin, kun toimijat pystyvät määrittelemään yhteisiä tavoitteita, joihin pyrkimistä tukevat sovitut yhteistyörakenteet.

Ekosysteemeissä suositaan uskottavaa veturitoimijaa ja kansainvälistä yritysverkostoa. Yhteistyötä on myös johdettava, fasilitoitava ja koordinoitava. Yksityinen ja julkinen sektori on yhteensovitettava, ja toiminnan on oltava jatkuvaa ja johdonmukaista. Toimintaa määrittää myös riittävä diversiteetti ja klusteroituminen sekä näihin liittyen monipuolinen ja aktiivinen toimijajoukko. (Laaksonen ym., 2019.)

On selvää, että erilaiset haasteet tarvitsevat erityyppistä osaamista ja eri laajuista oppimista – toisaalta on selvää, että nykymaailman haasteet ovat hyvin kompleksisia. Elävissä lab-ympäristöissä voidaan tukea monipuolisesti yksilö- ja tiimioppimista, oppivia organisaatioita sekä mahdollistaa liikkumisen kohti oppivia ekosysteemejä.

Lab-ympäristöt on rakennettu tukemaan eri toimijoiden ja organisaatioiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä epävarmassa, monirakenteisessa ja nopeasti kehittyvässä liike- ja elinkeinoelämän toimintaympäristössä. Nykyisten toimintaympäristöjen haasteet, mahdollisuudet ja ratkaisut ovat usein laajoja ja vaikeasti hahmotettavissa, jolloin yksittäinen organisaatio ei kykene ratkaisemaan moniulotteisia haasteita tai esimerkiksi tarttumaan uusiin markkina-, kilpailu- ja rahoitusmahdollisuuksiin. Tällöin juuri labien rooli tutkimus-, kehitys- ja innovaatioalustoina, jopa rekrytointikanavana, kasvaa.

Ammattikorkeakoulujen lab-ympäristöt ja niissä käsiteltävät yhteiskunnalle, hankerahoittajille ja kuluttajamarkkinoille ajankohtaiset teemat laajentavat korkeakoulujen roolia lab-infrastruktuurin tarjoajista ja asettavat ne keskeiseen eri toimijoiden yhtymäkohtaan, jossa opiskelijat, opettajat, tutkijat, start uppien, pk-yritysten ja suuryritysten edustajat, kaupungit ja kunnat, sijoittajat ja (testi)käyttäjät toimivat yhteistyössä. Tämä puolestaan mahdollistaa sen, että ammattikorkeakouluprofiilin ja osaamisen pohjalta lab-infrastruktuurin ympärille voi muokkautua sellainen palvelutarjoama, tukifunktiot ja -prosessit, jotka vievät korkeakoulua kohti ekosysteemijohtamista ja orkestraattorin roolia. Labit tukevat siten mukana olevien toimijoiden oppimista, ryhmän jaetun ymmärryksen ja tietämyksen syntymistä, ja mukana olevien yksilöiden ja organisaatioiden johtajuus aiheen tiimoilta vahvistuu.

Kun edellä mainittuun yhtälöön lisätään vielä lab-ympäristöjen avoimuus, ollaan lähellä yhteistyön ja ekosysteemien arvonluontia. Vuonna 2016 tehdyn selvityksen (Viitasaari & Päällysaho, 2016) mukaan ammattikorkeakoulujen lab-ympäristöistä yritysyhteistyötä harjoitti jopa 92 %. Kuitenkin löytyi paljon myös kehitettävää: suurimmassa osassa ympäristöjä käyttäjämäärät olivat pieniä – lähes puolessa ympäristöistä käyttäjiä oli alle 50 henkilöä vuodessa. Ammattikorkeakoulut tarjosivat käyttömahdollisuuksia oman organisaation ulkopuolelle, mutta tämä oli rajoitettua ja erityisesti maksullinen palvelutoiminta korostui. Sittemmin avoimen tieteen ja tutkimuksen linjausten vauhdittamana lab-ympäristöjä on avattu ja kehitetty edelleen, esimerkiksi tiedejatutkimus.fi-sivusto tarjoaa näkymän 72 erilaisen lab-ympäristön tai tutkimusinfrastuktuurin käyttöön ammattikorkeakouluissa (tilanne 28.10.2022).

Parhaimmillaan lab-alustat toimivat systeemisinä innovaatioina, joilla ratkotaan ja ennakoidaan liike-elämän ongelmia. Ratkaisuvaihtoehtoja voidaan täsmentää, jatkojalostaa ja pilotoida ekosysteemirakentamisen ja avointen innovaatioiden periaattein eri toimijoiden osaamisen ja kokemuksen avulla. Lab-ympäristöissä tapahtuva yhteistyö heterogeenisten kumppanien välillä kiihdyttää organisaatioiden innovaatioprosessia ja tuo kaikille uutta osaamista. Aineellisten tuotosten kuten designin, tuotteiden, prototyyppien ja ratkaisujen lisäksi elävät lab-ympäristöt voivat tuottaa myös aineettomia tuloksia kuten konsepteja, ideoita, tietoa ja palveluita. (Greve et al., 2021)

eSignals Researchin LAB-teemanumero

Käsillä oleva eSignals Researchin LAB-teemanumero tuo esille lab-ympäristöissä tehtävää tutkimusta, sen menetelmiä ja tuloksia erilaisissa lab-ympäristöissä tehtyjen yksittäisten tutkimusten muodossa. Kukin julkaisun osa kuvailee erilaisten lab-ympäristöjen mahdollisuuksia tutkimus-, kehittämis-, ja yhteistyöalustoina. Draken ja kumppaneiden julkaisu kuvaa sitä, kuinka Living Labit kehittävä osaamisen tunnistamista virtuaalitodellisuuteen, Gjerstadtin artikkeli pohtii lab-ympäristössä tehtävän tunnetekoälyä hyödyntävän vuorovaikutustutkimuksen eettisiä kysymyksiä ja Niemen & Heinosen artikkeli ilmentää uusilla teknologioilla tehtyä tutkimusta ammattikorkeakoulun tarjoamassa lab-ympäristössä. Kaikki artikkeleiden kuvaamat lab-ympäristöt pyrkivät luomaan alustan, joka tarjoaa arvoa ammattikorkeakoulujen innovaatioekosysteemille. Teemanumero tarjoaa näkökulmia elävien labien maailmaan eri kulmista – lukija saa katsauksen elävien labien kykyyn tuottaa osaamisen tunnistamiseen liittyvää tietoa, eettisistä kysymyksistä erityisen teknologian lab-ympäristössä ja toisaalta lukija pääsee kurkistamaan, miten lab-ympäristöä hyödynnetään soveltavaa tutkimusta tehdessä. 

Toivotamme antoisia lukuhetkiä! 

Lähteet

Arene 2020. Ammattikorkeakoulujen avoimet tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioympäristöt ja infrastruktuurit. [Viitattu 28.10.2022]. Saatavissa: http://www.arene.fi/julkaisut/tki-ymparistot-ja-infrastruktuurit/

Greve, K., de Vita, R., Leminen, S., & Westerlund, M. (2021). Living labs: From niche to mainstream innovation management. Sustainability (Switzerland), 13(2), 1–24. https://doi.org/10.3390/su13020791

Laasonen, V., Ruokonen, H., Talvitie, J., Lähteenmäki-Smith, K., Kolehmainen, J. & Ranta, T., Järvelin, A-M., & Piirainen, K. (2019). Selvitys innovaatioympäristöjen ja -ekosysteemien menestystekijöistä sekä julkisen sektorin rooleista kehityksessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:32. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-660-7

Nesti, G. (2018). Co-production for innovation: the urban living lab experience. Policy and Society, 37(3), 310-325. https://doi.org/10.1080/14494035.2017.1374692

Saranne, M., Pohjanen, M., Kuure, E., & Yliräisänen-Seppänen, P. (2011). Living Lab ‐toimintamalli aluekehityksessä – Pilotteina Rajalla Living Lab Torniossa ja Ounasvaara Living Lab Rovaniemellä. UAS Journal. [Viitattu 28.10.2022]. https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/living-lab-%E2%80%90toimintamalli-aluekehityksessa-pilotteina-rajalla-living-lab-torniossa-ja-ounasvaara-living-lab-rovaniemella/

Tilastokeskus, TKI-määritelmä. https://www.stat.fi/meta/kas/t_ktoiminta.html

Viitasaari, J. & Päällysaho, S. (2016). Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen ja infrastruktuurien avoimuus: Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä -hankkeen raportti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-48-9

Kirjoittajat:

Satu Koivisto

Haaga-Helia University of Applied Sciences

Vesa Heikkinen

Haaga-Helia University of Applied Sciences

Anna Ruohonen

Haaga-Helia University of Applied Sciences

Heidi Kock

Haaga-Helia University of Applied Sciences