Joel Pakalén, Maija Niemelä ja Roosa Pekkala

[Maija]

Tervetuloa Haaga-Helian restonomiopiskelija Roosa Pekkala!

[Roosa]

Kiitos, kiitos! Mukava olla täällä.

[Maija]

Ihana kun sä, sä pääsit tulemaan, koska me halutaan, että tässä kuuluu myös opiskelijoiden ääni tässä meidän podcastissa. Hei sä oot dynaamisen palveluyrityksen johtaminen kurssilla tällä hetkellä ja te ootte saanut projektitehtävän, jonka kohteena on The Folks hotellin Aleksis kattoterassi ja sen kehittäminen. Eiks niin?

[Roosa]

Kyllä.

[Maija]

Niin, kertoisit sä ensin meille hieman itsestäsi, ennen ku sukelletaan tähän, mitä te siellä nyt sitten oikein teette?

[Roosa]

Joo, ehdottomasti. Tälleen tyypillisesti alotan ni aina ammatillisesta pohjasta, niin oon viimeset nelisen vuotta ollut töissä tapahtuma-alalla ja nyt viimesen vuoden oon sitten viimeistellyt näitä korkeakouluopintoja täällä Haaga-Heliassa. Ja mulla on ollut tässä kiireiden syksy muutaman kurssin ja opinnäytetyön merkeissä. Ja yks näistä kursseista onkin sitten just tää mainitsemasi kurssi, missä tehään tosi mielenkiintoista projektia. Niin, kiva päästä juttelemaan siitä lisää tänään.

[Maija]

Joo ja oliko niin, että sulla oli pikkasen aikaa nää opis-opinnot vähän ikään kuin tauolla? Voiko näin mainita?

[Roosa]

Joo, kyllä, oon siis suorittanut opintoja ensimmäisen kerran kakstuhatta kuustoista viiva yheksäntoista ja nyt oon palannut ton HH160 erillishaun kautta sitten tammikuussa takaisin koulunpenkille.

[Maija]

Ja eiks niin oo, että kuukauen pääst sä valmistut?

[Roosa]

Kyllä.

[Joel]

No niin no niin-

[Roosa]

Kahden viikon kuluttua kaikki suoritteet maalissa aikalailla.

[Maija]

Ai että. No hei, sit tää projektitehtävä, jonka kohteena on tosiaan tää The Folks hotellin Aleksis kattoterassi, ni haluisitko sä vähän avata meiän kuulijoille, että mikä homma se semmonen on?

[Roosa]

Joo, eli tuolla The Folks hotellin yhteydessä konepajalla on Aleksis kattoterassi, mihin tässä projektissa pyritään kehittämään uusi innovatiivinen terassikonsepti. Ja tää projekti on jaettu meidän kurssilla kolmeen osaan, missä ensimmäisessä ollaan vähän tutustuttu tähän lähtötilanteeseen ja analysoitu toimintaympäristöä muutamalla eri tavalla ja toisessa osassa sitten kehitetään ja suunnitellaan. Ja kolmannessa osassa päästään sitten pitämään myyntipuheet itse toimeksiantajalle, missä esitellään nää meiän kehitysehdotukset.

[Joel]

Toi on ihan mieletön, sä kuvasit aika hyvin tuota polkua ja useimmat opiskelijathan Haaga-Heliassa kun heille tulee tämmösia toimeksiantoja, ne ajattelee, et se on tämmönen hyvin perinteinen koulutehtävä-

[Roosa]

.

[Joel]

Jolla ei ole mitään merkitystä. Mut tähän kuulostaa ihan oikeelta projektilta, oikealle yritykselle vai mitä?

[Roosa]

Kyllä. Juurikin näin. Ja se tekee tästä just tosi mielenkiintosen, et pääsee käytännössä tekemään jotain konkreettista, mistä tietää, et se lopputulos voi oikeesti tulla käyttöön jo ens kesäkaudella.

[Joel]

No niin. Sitä, sitä odotellessa., miksi alun perin päädyit opiskelemaan hotelli ja ravintola-alaa? Et, et mikä siinä sua kiehtoo?

[Roosa]

Joo, nää mun ensimmäiset opinnot on tosiaan alkaneet aika lailla suoraan lukiosta ja mä silloin pohdin, et mikä vois olla se mun juttu. Niin, mun kummitäti itse asiassa vinkkas mulle restonomin opinnoista, et tää vois olla sellanen ala, joka mulle sopii, koska mä oon tosi asiakaslähtöinen, tykkään ihmisistä. Ja sitten tutkinnon sisältö oli sellanen, että on tosi hyvät työllistymismahdollisuudet ja tutkinto on tosi monipuolinen, et vaikka ei päätyiskään työskentelemään matkailualalla, niin siit saa tosi hyvät valmiudet kaikenlaiseen työelämään.

[Joel]

Mahtavaa! Hei, vielä yks kysymys ennen-

[Roosa]

Joo.

[Joel]

Kuin siirtää itse päivän pihviin, niin mikä oppi on jääny parhaiten käteen, mitä et, mitä et oo osannut odottaa?

[Roosa]

Öömm noista mun aiemmista opinnoista nelkyt prosenttii suoritettiin englannin kielellä.

[Joel]

.

[Roosa]

Niin mä koen, et se on ollu mulle tosi hyvä hyöty, et sitte sitä kielitaitoa uskaltaa käyttää tosi rohkeesti ja muun muassa kävin vaihto-opinnoissa Madridissa, niin tää on opettanu mulle semmosta heittäilykykyy, heittäytymiskykyä.

[Joel]

No niin, hienoa!

[Maija]

Mahtavaa! Sukelletaan nyt aiheeseen projektityö ja oppiminen.

[Maija]

Roosa, kuinka hyödyllisenä sä koet sen, että nää oppimistehtävät on suoraa liitoksissa tonne niiku työelämän projektiin?

[Roosa]

Mun mielest se on tosi hyödyllistä. Siihen tehtävään on paljon helpompi orientoitua, kun tietää, et tehään jotain käytännönläheistä ja konkreettista. Ja varsinkin kun mä ite tarkastelen tätä tehtävää monimuoto-opiskelijan näkökulmasta, joka on ollu työelämässä jo vuosia ja on tehny kehittämistehtäviä, niin tähän on ollu tosi luontevaa hypätä, et tietää aika lailla mitkä sen kehittämisprojektin vaiheet on. Niin must on tosi kiva, et mä pääsen hyödyntään sitä mun osaamista-

[Maija]

.

[Roosa]

Sit ihan oikeesti. Ja varsinkin jos on nuorempia opiskelijoita tai esimerkiks alanvaihtajii, ni mä näen, et tällaset oikeet projektit on tosi arvokkaita. Et he pääsee sit tutustuun siihen työelämään ja verkostoitumaan ja tapaamaan niitä alan toimijoita.

[Maija]

Ihanaa, et sanoit verkostoitumisen, koska siis onhan se nyt ihan älytön mahollisuus, että et siel on niiku hotellin johtajaa ja ravintolaomistajaa ja ravintolapäällikköä, jotka tän tehtävän ikään kun antaa. Eli suoraa verkostoa. Eli siis joillakinhan on jopa mahdollisuus työllistyä tähän kyseiseen yritykseen.

[Roosa]

Kyllä. Ja sit myös verkostoituminen siitä näkökulmasta, että monimuotoryhmässä on paljon opiskelijoita eri taustoista, jotka on eri työpaikoissa töissä, joilla on erilaista osaamista ja kokemusta-Siitä, et pääsee myös oppimaan sieltä tavallaan ristikkäin toisiltamme.

[Maija]

Niin te teette tätä pienryhmissä tätä-

[Roosa]

Joo.

[Maija]

kehittämistehtävää. Niin, just tuokin on ihanaa, että sinä ajattelet sen noin, että on mahtavaa päästä oppimaan myös heiltä

[Roosa]

.

[Maija]

Että kun tulee näitä erilaisia

[Maija]

taustoja sinnekin. Hei, tuloksia ei ole tässä vielä päästy esittelemään

[Roosa]

.

[Maija]

Toimeksiantajalle. Se koittaa tuossa muutamien viikkojen päästä, mutta minkälaisia konkreettisia kehityseh-ehdotuksia teiltä on tulossa? Joko sä voit paljastaa, että mitä te olette kehitellyt Aleksis kattoterassille?

[Roosa]

No mä voin sen verran paljastaa, että kun meitä on aika iso ryhmä, niin me jaettiin noita kehityskohteita sitten ryhmän kesken. Että just yksi ryhmä pääsee tarkastelemaan markkinointia ja näkyvyyttä, yksi pääsee miettimään konseptointia ja tarinallistamista. Pari ryhmää tutustuu teemoihin ja tapahtumiin, sitten mietitään tarkempaa kohderyhmää, tutustutaan toimintaympäristöön paljon syvällisemmin ja sitten mietitään, miten voitaisiin hyödyntää The Folkshotellia ja sitten Albinaa siinä kokonaisuudessa, minkä ne muodostavat yhdessä tämän Aleksis Kattoterassin kanssa. Ja mun oma ryhmä syventyy teemoihin ja tapahtumiin. Tämä mitä mainitsin äsken, että tullaan eri taustoista, niin mulla on esimerkiksi tosi vahva tapahtuma-alan osaaminen ja sitten mun ryhmästä löytyy taas ravintolaosaamista, baariosaamista, sit myynnillistä taustaa niin se on tosi kivaa, että päästään sitten näillä eväillä luomaan sitte teemaa ja tapahtumaa.

[Maija]

Ihan sairaan mielenkiintoista. Ja sitten toikin vielä. Musta on jotenkin tosi hieno kuulla, miten sä puhut toimintaympäristöstä ja konsepteista ja konseptin kehittämisestä ja ideoinnista. Ja jotenkin täysin luontevaa. Toki sä oot työelämässä tehnyt tämän tyyppisiä projekteja myös, mutta mutta kuitenkin. Että Haaga-Helian opiskelijana

[Maija]

näistä aiheista voit täällä meidän kanssa keskustella ja höpötellä.

[Joel]

Miellyttää lehtorin korvaa kuulla näitä sanoja käytettävän oikeassa elämässä.

[Roosa]

Kyllä, ja tähän varmasti vaikuttaa suuresti se, että tein opinnäytetyökseni liiketoimintasuunnitelman, missä analysoin näitä juuri samoja asioita. Mikä on ollut tosi kiva itses, että nää tällä hetkellä meneillään olevat kurssit tukee tätä mun oppimista myös sen opinnäytetyön osalta.

[Roosa]

Joo, sekin on hienoa, että sulla kävi näin hyvä mäihä, että ikään kuin yhtä aikaa muutamaa vähän erilaista kehittämistyötä. Toista itsellesi tätä liiketoimintasuunnitelmaa ja sitten

[Maija]

sitten tässä tätä Finnish hotels of the morrow’n kehittämistehtävää The Folks hotellille. Hei onko teidän kehitysehdotuksissa mukana teknologisia ratkaisuita?

[Roosa]

No jos mietitään tätä, että oman ryhm– oma ryhmäni tosiaan tekee tätä teemat ja tapahtumat osaa, niin siinähän se ihminen ja ihmiskohtaaminen on keskiössä. Eli ainakaan oman ryhmän suunnitelmissa ei ole vielä näitä teknologisia näkökulmia mietitty, mutta varmasti sitten noissa ryhmissä, missä mietitään markkinointia ja näkyvyyttä, niin siellä nousee myös nämä teknologiset ratkaisut sitten suuremmin esille.

[Maija]

Just näin. Hei, tähän mennessä mitä sä oot oppinut tästä projektista? Jotain sellaista, mitä et olisi oppinut, jos me oltais puhuttu pelkästään teoreettisesta-

[Roosa]

.

[Maija]

Näkökulmasta näistä teemoista.

[Roosa]

Mun mielestä suurin etu on tosiaan ollut se alan toimijoihin tutustuminen ja sitten niiden verkostojen luominen. Et sitä samaa ei saisi pelkist teoriaopinnoista. Ja sitten totta kai se, että pääsee hyödyntämään sitä omaa osaamista ihan käytännössä.

[Joel]

Hienoa, nyt päästään meikäläisen lempiaiheeseen eli eli teknologia ja automaatio on sun muuta, joka tietenkin. No mä oon tällainen IT-hihhuli periaatteessa tässä podcast sarjassa. Sukupolven näkökulma ja tulevaisuuden taidot. Ja lähdetään ihan tällaisella kevyellä ajatus

[Joel]

leikillä. Miten suhtaudut teknologian ja automaation lisääntymiseen meidän alalla? Miltä susta tuntuu, että teknologiaa tuutataan joka suunnasta?

[Roosa]

No mä olen vielä sitä sukupolvea, että mä oon päässyt kasvamaan sen kehityksen yhteydessä. Ja minusta on mahtavaa, että se teknologia ja automaatio pystyy tehostamaan toimintaa ja sen avulla voidaan vapauttaa vaikka resursseja toiminnan kehittämiseen. mut just siitä näkökulmasta, että se luo sitä ketteryyttä sen toiminnan tukena. Mut et se ei ole itsessään se ratkaisu kaikkeen.

[Joel]

Just näin. Ja sitten käännytään toiseen suuntaan. Eli kun ajattelet itseäsi asiakkaana, niin haluatko mieluummin hoitaa asioita itse teknologian avulla vai kaipaatko sä sitä henkilökohtaista palvelua ihmiseltä ihmiselle, sitä kohtaamista.

[Roosa]

. Se riippuu tosi paljon tilanteesta, et mä esimerkiksi viime kesänä reissasin semmoisen viitisen viikkoa ympäri Suomea eri hotelleissa, niin siinä vaiheessa kun vaik sisäänkirjautuminen on rutiini-

[Joel]

.

[Roosa]

Niin mä pystyin tekemään sen teknologian avulla. Mä en tarvitse siihen sitä ihmiskontaktia. Et työmatkalla lähtökohtaisesti haluan mahdollisimman helposti ja ketterästi hoitaa ne asiat, mut varsinkin siinä tapauksessa, jos olisi joku ongelmatilanne, niin mä kaipaan sitä henkilökohtaista palvelua tai ainakin sen mahdollisuuden, että mulla on joku puhelinnumero mihin soittaa. Et sit se on turhauttavaa alkaa teknologian avulla selvittämään niitä tilanteita.

[Joel]

Kyllä. Useimminhan se menee siten, että monetkin tämmöiset nopeat ja sanotaan, et pienimmät ongelmatilanteet saadaan ratkaistua ketterämmin ihmisten välillä, kun taas sitten. No, näitä on erilaisia keissejä, missä sitten se on ihan hyvä, että mennään teknologiapolkuja pitkin ja ohjataan sitten sitä asiakasta vähän itseohjautumaan palvelun palvelujärjestelmien myötä.No puhutaan vähän kouluttautumisesta ja olette Haaga-Helian tuleva alumni myös ja am– alan timanttinen ammattilainen. Millaisia taitoja sinusta koulutetaan tulevaisuuden ham-hotelliammattilaiseksi eli mitä teiltä odotetaan? Mitä ho-tulevilta hotelliammattilaisilta kautta tapahtuma-alan ammattilaisilta mitä teiltä odotetaan?

[Roosa]

No, musta tuntuu, että meiltä odotetaan aika paljon

[Joel]

.

[Roosa]

ja opinnot on tukenut tosi hyvin näitä vaatimuksia. Et on, on paljon johtajuuteen liittyviä kursseja, on asiakas ja henkilöstökokemuksen kehittämistä, käsitellään vastuullisuutta, mietitään esimerkiksi sukupolvien välisiä eroja työelämässä, niin tosi pitkälti ne on niitä ihmistaitoja ja miten niitä pystyy vaikka tulevana esihenkilönä hyödyntämään. Mut sen lisäksi totta kai myös teknologiaan liittyvät asiat.

[Joel]

Joo, eli kuulostaa siltä, että teille ninku tarjotaan riittäviä valmiuksia teknologian käyttöön ja myös sitte niihin ihmiskohtaamiseen ja ihmisten johtamiseen.

[Roosa]

Joo, ehdottomasti.

[Joel]

Hyvä., jos sulle annettais täysi vapaus,

[Roosa]

[naurahtaa]

[Joel]

Niin, niin ja saisit vaikuttaa opetussuunnitelmaan eli nämä tulevat opiskelijat ja nykyiset opiskelijat kun heitä koulitaan sitten alalle, niin mitä sä lisäisit tai muuttaisit? Vai onko nykyinen paletti sopivan sopivan hyvä tähän nykymaailmaan?

[Roosa]

Ja niinkuin sanoin, niin mä päädyin takaisin koulunpenkille muutaman mutkan kautta. Niin mä kävin lunttaamassa opetussuunnitelmaa tätä varten, kun tiesin, että kysymys tulee niin mun mielestä siellä oli aika kivassa tasapainossa niitä kursseja. Et oli just sitä ihmisiin kohdistuvaa, mut myös sitä teknologiapainotteista. Ja ehkä semmonen… Mä en tiedä mitä esimerkiksi lukiossa tai ammattikouluissa opetetaan, mutta perus työelämätaidot voi olla välillä semmonen, että niitäkin olisi hyvä käydä läpi. Ja sitten toki asiakaslähtöisyys. Sitä ei voi koskaan opettaa liikaa. Ja toki on paljon itsestä kiinni, että miten sitä tietoa pystyy vastaanottamaan, miten sitä pystyy adaptoimaan sit käytännössä. Se liittyy sekä siihen teknologiaan että siihen ihmisiin liittyviin juttuihin.

[Maija]

ei pakko kysy tässä välissä, niin koeksä, että tästä kun sä tavallaan oot nyt ollut työelämässä tiiviisti mukana, niin onko siitä ollut itseasiassa hyötyä näihin sun opintoihin?

[Roosa]

Siitä on ollut ihan tosi iso hyöty, et jos miettii sitä Roosa 1.0:aa, joka oli Haaga-Heliassa vuonna kakstuhatta kuustoista lähes suoraan lukiosta tulleena ei ollut niin paljon työkokemusta ja kokemusta elämästä, et nyt nyt mä olen taas kasvanut ja kehittynyt tässä välissä, niin mä pystyn ehkä sisäistämään ja omaksumaan niitä koulussa opetettuja asioita paljon paremmin. Ja sit se, että pystyn omalla kokemuksella tuomaan esimerkiks esimerkkejä tunneilla. Et musta se vastavuoroisuus on tosi kivaa, mitä, mitä meillä on kursseilla, et päästään jakamaan niitä omia kokemuksii.

[Maija]

Ihanaa! Ihana kuulla! Ja sitten jotenkin mä oon siis täällä ihan mykistyneenä, että näin fiksuja ihmisiä meidän Haaga-Heliasta kuulkaa valmistuu, että laittakaa Roosa Pekkala nimi mieleen nyt siellä kaikki et

[Maija]

sun tos puheestakin kuuluu semmonen, et sul on kuitenkin semmonen kriittinen ajattelu tossa kaikessa taustalla. Eli sä jotenkin myös osaat kyseenalaistaa näitä asioita, niin se kyllä

[Maija]

kuulostaa älyttömän hyvältä.

[Joel]

Ehkä sellainen into haastaa nykytilaa ja nykymaailman näitä normeja. Et mun mielest tämmösiä tekijöitä kaivataan just tällä hetkellä meidän alalle runsaasti mitoilla, että nimi mieleen.

[Roosa]

Kyllä. Ja tääkin on ehkä sitä työelämän ja kokemuksen tuomaa varmuutta, et on oppinut tarkastelemaan niit juttui-

[Joel]

Joo.

[Roosa]

Vähän eri näkökulmasta.

[Maija]

Niin ja sitten se tärkein se, että sä pystyt yhdistämään nämä kaksi asiaa. No hei, mä itseasiassa tiedänkin, että sulla on

[Maija]

joku työpaikka odottamassa, kun sä täältä valmistut. Mutta millainen olisi sun unelmien työpaikka? Laitetaan sitä kautta liikkeelle.

[Roosa]

Oi unelmatyöpaikka on aika villi konsepti, mutta mä sytyn tosi paljon siitä, et mä pääsen luomaan unohtumattomia elämyksiä. Et se ympäristö selviää sit ehkä myöhemmin, mutta tällä hetkellä se liittyy tosi vahvasti tapahtuma-alaan, kulttuuriin, elämyksiin. Ja mä tykkään siitä, että mä pääsen hyödyntämään mun työssä mun omia vahvuuksia. Ja sit ehkä se, et mitä mä odotan mun unelmatyöpaikalta ja tulevalta työnantajalta, niin mä arvostan tosi paljon hyvää johtajuutta ja hyvää johtamiskulttuuria. Et se on semmonen asia, mitä oikeesti odotan. Mä arvostan joustavaa työympäristöä. Mä oon valmis venymään, mutta sitte sitä pitää saada myös takasin työnantajalta. Ja musta on tosi tärkeetä, et on mahdollisuus kehittää ja kehittyä. Se on tosi tärkeetä, että tulee kuulluksi työpaikalla.

[Maija]

Ihanaa! Ja toi hyvä johtajuus, mitä se hyvä johtajuus, hyvä johtaminen sitten on? Et sä sanoit tossa, että et sä olet valmis joustamaan, mutta sitten et se olisi vastavuoroista. Mut mitä? Mitä muuta on hyvä johtajuus?

[Roosa]

Mun mielestä hyvä johtaja

[Roosa]

näkee ihmisen yksilönä, tunnistaa niitä vahvuuksia ja taitoja ja osaa parhaalla mahdollisella tavalla valjastaa sit ne vahvuudet käyttöön. Se voi olla, et joko tukee sillä tiellä, mikä on valittu tai sit haastaa-

[Maija]

.

[Roosa]

Miettimään, että oisko jotain mitä voisit tehdä toisin tai missä voisit kehittyä ja sit tarjoaa myös niitä mahdollisuuksia siihen-

[Maija]

Joo.

[Roosa]

Et vaik haastavampaa työtehtävää tai joku työtehtävän lisää siihen työpöydälle-Aivan.

[Maija]

Niin just. Aivan ihanaa. No hei, sitten jos puhutaan

[Maija]

ihmisen roolista, niin mitkä on sun mielestä ne asiat, joita kone ei voi koskaan tehdä yhtä hyvin kuin ihminen?

[Roosa]

, niitä henkilökohtaisia kohtaamisia on tosi vaikea voittaa. Että kone harvoin herättää ihmisessä ja asiakkaassa tunnetta.

[Roosa]

Kone ei luultavasti toivota hyvää huomenta hymynaamalla

[Roosa]

tai toivota tervetulleeksi hotelliin. Niin, musta se ihmisen rooli on tosi tärkeä myös tulevaisuudessakin.

[Maija]

Toi, mun on pakko mä olen aivan ihmisihminen henkeen ja vereen. Mutta, tää kun sä sanoit, että kone ei, ei toivota, että ei välttämättä herätä tunteita. Joo, mä oon tietyllä lailla samaa mieltä, mutta sitten tämmöinen meidän kaikkien tuntema esimerkki missä, missä ollaan huomattu, että kone herättää tunteita, niin onko ne ehkä Alepan ne robotit mitkä tuo ruokaa? Onko se, onko se Alepan?

[Joel]

No Alepa-robotteja Woltilla taitaa olla nykyään myös näitä kuljetusrobottteja.

[Maija]

Siis niitten niistähän on tehty jotenkin ihan superhellyttäviä. Ja tuollahan ihmiset lumisateessa pysähtyy auttamaan niitä, jos ne jää vähän sutimaan tai jumiin

[Maija]

ja muuta. Niin, eli siitä ainakin on saatu muuten sellainen, mikä herättää tunteita.

[Roosa]

Totta, ja ehkä tää on semmonen, että miten sen pystyy yhdistämään tulevaisuudessa. Että miten saadaan luotua niitä tunnekokemuksia myös teknologian ja automaation avulla-

[Maija]

Joo-

[Roosa]

Kuitenkin silleen, että ihminen on keskiössä.

[Maija]

Niin kyllä, mut se on muuten hämmentävää. Olisi hauska tietää, että kuka sen on suunnitellut ja mitä siinä on huomioitu, koska onhan siinä nyt väkisinkin huomioitu tää, että se on vähän semmoinen hellyttävän näköinen.

[Joel]

Kyllä meidän yksi alumni, entinen opiskelija Macarena, oli teki itseasiassa opparinsa aiheesta. Eli hän tutki juurikin näitä, mikä tekee näistä roboteista ihmismäisempiä ja mikä niissä herättää sitten tunteita ja miksi nämä asiat. Eli kannattaa, siitä on myös pari julkaisua tuolla meidän E-Signals Pro puolella. Kannattaa käydä lukaisemassa ja paljon– siis itse olen samaa mieltä, että robottien kyky tällä hetkellä kohdata ihminen ihmisenä on vähän niin ja näin. Mutta, ennustushattu päähän väittäisit, että tässä ihan vuoden kahden sisään, niin kyllä tämä tilanne tulee muuttumaan. Että tällä hetkellä jos tekoälyn kehityksen kehityksestä puhutaan, niin kyllä se robotiikka tulee siellä perässä myös aika vahvasti. Että saa nähdä. Jänniä hetkiä kyllä, että milloin meidät kohtaa robotti iloisesti ja toivottaa hyvää huomenta.

[Maija]

Niin ja milloin se aidosti herättää tunteita. Sit toinen missä ylipäätään teknologia herättää ainakin mulla tunteita, on se hetki kun se ei toimi. [nauraa] Kyllä, eiks näin? ei– Ihanaa, musta on niin mahtavaa, että sä Rosa tulit tänne! Mutta nyt jos sun pitäs antaa yksi neuvo opiskelijoille, jotka pohtii uraa tällä data-alalla, niin mikä se olisi?

[Maija]

No, mun

[Roosa]

neuvo tai näkemys voi olla se, et se oman jutun löytyminen voi viedä ja saa viedä aikaa. Et kannattaa rohkeesti kokeilla

[Roosa]

ja olla jotenkin ennakkoluuloton alaa kohtaan. Et voi testata eri työnkuvia, eri työpaikkoja. Sit omaa osaamista kannattaa aina kehittää ja ehkä mä olen just kävelevä esimerkki siitä, että vaikka opinnot ei ekalla kerralla menneet maaliin, niin kävin tutustumassa työelämään välillä ja nyt palasin tänne takaisin. Mitkään päätökset eivät ole lopullisia.

[Maija]

Se on kyllä hyvä, hyvä neuvo. Ja sit musta on jotenkin niin mahtavaa ollut seurata tätä sun, öhm,

[Maija]

viimeisintä syksyä tässä Haaga-Helian opinnoissa. Kun sussa, sussa on semmonen palo tälle alalle ja sit sussa just on asuu toi kriittinen ajattelu ja suuri fiksuus tehä erilaisia asioita. Ja lisäksi vielä, ellen ole väärin ymmärtänyt, niin sä puhut tosta itsesi kehittämisestä. Niin mä ymmärsin jossain vaiheessa myös, että sulla ehkä ois

[Maija]

haaveena vielä opiskella myös vähän lisää jossain vaiheessa.

[Roosa]

Kyllä se ehdottomasti on semmonen, mikä on nyt vahvistunut täs kuluvan syksyn aikana, että toki aina ylemmän ammattikorkeakoulun opinnot on mahdollisuus, mutta myös oon väläytellyt itselleni semmosta mahdollisuutta, että kiinnostais myös opiskella opettajan pätevyys- pedagogisia opintoja.

[Joel]

Nehän ei poissulje toisiaan missään nimessä. Että siitä vaan molemmat vaan homma haltuun ja tervetuloa vaan

[Joel]

iloiseen sakkiin tänne Haaga-Heliaan! hei mahtavaa, tää on ollut siis aivan mielettömän inspiroivaa ja innostavaa kuulla sun taustoista ja miten sä oot saanut yhistettyä hankkeet opintoihin ja mitä konkretiaa sieltä on syntynyt. Mielenkiinnolla odotan itsekin tosiaan tässä

[Joel]

seurannut, miten Finnish Hotel of Tomorrow 2.0 hankkeen erilaiset projektit etenee, että meillä on laidasta laitaan erilaisia kokeiluja ja Folks on itelle lähellä sydäntä. Mielestäni yksi,,

[Joel]

sanotaan, että yksi parhaimmista hotelleista Helsingissä, koska se on myös ihmisläheisin. Ja, ja, nyt on aika kummiskin vähän paketoida tätä. Kasataan nää kaikki palaset mitä ollaan heitelty ilmaan tässä näin niin, niin yhdelle pöydälle ja, ja. Mitkä asiat Rosa sulla tässä projektissa eli Finnish Hotel of Tomorrow 2.0 hankkeen projekti Folks hotellille, niin on ollut erityisen arvokkaita oppimisen kannalta?Mm. Et jos peilaa perinteisiä kursseja ja sitten tämmöstä hanke projektia, joka on linkitetty sitten kurssiin, niin-

[Roosa]

.

[Joel]

Jos pitää poimia muutamia tämmöisiä oppeja sieltä.

[Roosa]

Mun top kolme oli käytännönläheisyys, konkreti– konkretia ja verkostot ja esimerkiksi tässä kehittäminen ja suunnitteluvaiheessa. Itse just työstin meidän teemat ja tapahtumat osiota tekemällä Business Model Canvasin avulla suunnitelman, et mitä meidän tapahtuma voisikaan sisältää ja minkälainen arvolupaus on. Miten me tavoitetaan asiakas? Minkälaiset meidän asiakassegmentit on? Mistä ne kulut syntyy, mi-mistä kassavirta tulee? Niin, se oli ihan tosi innostavaa päästä työstämään semmoista visuaalista esitystä, joka me voidaan esittää sitten toimeksiantajalle. Ja minusta on ihan mahtavaa, jos mun kurssilla tekemä ehdotus pääsee käyttöön ensi kesänä. Mä olen ainakin avajaisissa mukana. [nauraa]

[Joel]

Niin mekin. Niin mekin varmastikin.

[Roosa]

O-odottelemme kutsua Aleksis Kattoterassin avajaisiin. Maija ja Joel ja Roosa, että voi sitten laittaa tulemaan. [nauraa]

[Joel]

Jos, jos Minna kuuntelet ja kun kuuntelet tämän jakson, niin tiedät meidän sähköpostiosoitteet.

[Roosa]

Kyllä.

[Joel]

eli ottaisit todennäköisesti aika paljonkin oppeja sitten työelämään. Et tää Business Model Canvas on mielestäni todella tehokas työkalu, mutta oliko jotain vielä muuta minkä sä veisit työelämään sitten?

[Roosa]

No me ollaan päästy tosi monipuolisesti hyödyntämään just eri menetelmiä-

[Joel]

.

[Roosa]

Tässä kurssin aikana, niin ne on ehdottomasti sellaisia, että jos tulee kehitysprojekteja jatkossa työelämässä myös vastaan, niin niitä voin sit hyödyntää sielläkin. Ja minusta on ihan mahtavaa, että jos on työyhteisössä tai työpaikassa, missä asioita on tehty

[Roosa]

samalla tavalla-

[Joel]

.

[Roosa]

Hieman kauemman aikaa, että pääsee sit ite tuomaan niitä uusia näkökulmia. Ja just sanoitte, niin kriittisesti ajattelemaan ja ehkä jopa haastamaan sitä, että ollaanko mietitty tapaa X millä voitais tehdä, et me ollaan todettu se tosi toimivaksi koulussa.

[Joel]

Just näin. Mahtavaa! Hei, tällainen kummiskin aika iso hiekkalaatikko ja, ja

[Joel]

miettii seuraavia opiskelijoita, jotka sitten taas jonossa odottaa meidän oven takana, että pääsee mukaan tämmöisiin huikeisiin hankkeisiin. Niin, mitä sä sanoisit näille opiskelijoille, jotka haluaisi lähteä tällaisiin vastaaviin hankkeisiin mukaan? Niin, niin mitä se vaatii, että he hyppää tämmöisiin projektiin mukaan? Tää on vähän kummiskin mennään ehkä sen mukavuusalueen ulkopuolelle, vaikkakin turvallisen kurssin, tämmösen ympäristön sisällä. Tää kummiskin on kosketuksessa siihen oikeaan elinkeinoon. Niin, mitä vinkkejä näille opiskelijoille, jotka haluaa tämmöiseen mukaan?

[Roosa]

Tässäkin mun vinkki on rohkeus, et mun mielestä jos lähetään kehittämään jotain täysin uutta, niin silloin ne kaikista hulluimmatkin ajatukset on sallittuja. Et tää on tosi turvallinen ympäristö tutustua, kehittää, kokeilla. Et mehän tässä annetaan niitä ehdotuksia, mistä sit se toimeksiantaja päättää. Et me ei olla kuitenkaan semmosessa asemassa, et me itse ollaan tekemässä sitä muutosta ja jotain lopullisia ratkaisua, vaan me itse ehdotetaan niitä asioita. Niin saa heittäytyä ja pitää ehdottaakin jotain aivan ennen näkemättömiä-

[Joel]

No niin.

[Roosa]

… ideoita.

[Joel]

Ja näähän on ominaisuuksia, mitä kaivataan tulevaisuuden vieraanvaraisuusalan ammattilaisilta. Sitä rohkeutta kohdata, sitä heittäytymiskykyä. Toki kriittistä ajattelua ja vähän ehkä sitä pilkettä silmäkulmassa myös vai mitä?

[Roosa]

Ehdottomasti.

[Joel]

Mahtavaa!

[Roosa]

Rohkeushan on myös yksi Haaga-Helian arvoista [naurahtaa] –

[Joel]

Hyvä niinpä.

[Roosa]

Että sekin vielä. Ja kyllähän tuossa varmasti ö ne opettajat ketkä kurssia vetää, niin kuitenkin puhutaan jo, että kolmannen viimeisen vuosikurssin opiskelijoista. Että eihän tämän koko luokan projektia ehkä ykkösvuoden opiskelijoille vielä tuotaiskaan, vaan sitten tietyllä lailla siihen vaiheeseen, missä te opinnoissa olette. Ja nimenomaan ehkä se, että et me olemme kuitenkin koulussa ja ympäris — ihana että sä sanoit, että se on turvallinen se ympäristö, koska siihen totta kai aina, aina pyritään. Ja mahtavaa, että toi rohkeus tuli sieltäkin. Hei meidän podcastissa on vakiokysymys-.

[Joel]

Ja nyt on aika esittää se Roosa sinulle.

[Joel]

Mikä sinun mielestäsi on ihmisen ja koneen välinen suhde prosentteina asiakkaan palvelemisessa huomisen hotellissa?

[Roosa]

Mä sanoisin, et ihminen kuuskytviis ja kone kolkytviis eli se kone on siinä toiminnan tukena. Aivan mahtavaa ja aika tarkkaa oli toi- [puhuu päälle] Joo. Toi haarukka, et meillä on ollut semmosta monesti semmoista fifty-sixty meininkiä, niin sulla oli tuommoinen todella mietitty toikin vastaus, että kolkytviis ja kuuskytviis.

[Joel]

Joo hei mahtavaa!, kiitos Rosa, että tulit mukaan, mukaan meidän podcastiin.

[Roosa]

Kiitos! Oli tosi mielenkiintoinen aihe, niin kiva, että pääsin tästä juttelemaan teidän kanssa. Ehdottomasti! Ja me jäämme seuraamaan Rosa Pekkalan uraa, eiks nii? Kyllä. Silmä kovana katsomme, että mihinhän täältä nyt sitten päätyy.

[Joel]

Jes! Kiitos Maija, Kiitos Roosa, Kiitos Joel ja kiitos kuulijoille! Luonnollisesti muistakaa tilata meidän podcast, tykätkää, kommentoikaa! On ensimmäiset kommentit tullut jo siellä Spotify kanavassa meidän meidän jaksoille, että aktiivista otetta. Te voitte vaikuttaa ketä me kutsutaan vieraaksi. Millaisia aiheita? Mikä on ihmisen ja koneen rooli tulevaisuudessa? Stay tuned! [musiikkia]

[Roosa]

Kuuntelet tai katsot podcastia Huomisen hotellissa Ihminen vai kone? Tämä podcast pohtii ja luo keskustelua siitä, missä suhteessa meitä palvelee ihminen ja kone tulevaisuuden hotellissa. Miten teknologiset ratkaisut voivat mullistaa hospitality alaa ja kuinka pitkälle ne kykenevät asiakaspalvelussa? Onko henkilökohtainen palvelu ihmiseltä ihmiselle tulevaisuudessa luksusta? Pyrimme löytämään käytännönläheisiä ideoita, inspiroivia esimerkkejä sekä strategista näkemystä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

[Joel]

Podcastin taustavoimana on hanke Finnish Hotel of Tomorrow 2.0. Hankkeessa toimivat Haaga-Helia ja Metropolia. Uusilla ja testatuilla palvelukonsepteilla sekä kiinteistöteknologisilla ratkaisuilla tuetaan majoitus ja rakennusalan liiketoimintaa. Hankkeen rahoittaa Uudenmaan liitto ja Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto EAKR. Ja moikka! Mun nimi on Joel Pakalen. Opetan Haaga-Heliassa lehtorina palveluliiketoimintaa ja olen työskennellyt sekä hotelleissa että teknologia alustojen parissa. Minua kiinnostaa eniten se, miten teknologia voi itse asiassa auttaa ihmisiä kohtaamaan aidosti. Uskon, että teknologia ei vie inhimillisyyttä pois. Se vapauttaa sen, antaa meille enemmän aikaa keskittyä siihen, mikä vieraanvaraisuudessa todella merkitsee.

[Roosa]

Ja moi! Mä oon Niemelän Maija, ravintolaliiketoiminnan lehtori Haaga-Heliasta. Mulle on kertynyt työkokemusta parikymmentä vuotta ravintoloista ja tapahtumista. Minulle henkilökohtainen palvelukokemus on arjen luksusta ja mä nautin tosi paljon onnistuneista kohtaamisista ihmisten kanssa sekä itse asiakaspalvelijan roolissa että palveltavana.