Podcast 2 Uraohjauksen inklusiivisia mahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa

Puhuja 1

Tässä yhteydessä urasta keskustellaan, niin me ei oikeastaan viitata ainoastaan työuraan, vaan me puhutaan ihmisen elämän urasta laajemminkin.

Tämä näkökulma nousee erityisen merkitykselliseksi silloin, kun inklusiivinen ohjaus koskee aidosti kaikkia ohjattavia. Suomessahan kaikki on koulutusjärjestelmän piirissä ja kaikki on oppivelvollisia, jolloin me ohjataan kaikkia, jotka kouluun tulee.

Ja, kun me puhutaan sitten niistä, joilla on erityistä tukea, tarvetta erityiseen tukeen, niin me puhutaan silloin ohjattavista ja ihmisistä, joille täystyöllistäminen ei suinkaan aina ole tavoiteltava tai mahdollinen tilanne. Samalla tapaa on muitakin ihmisiä, joiden ohjauksen keskeinen päämäärä ei välttämättä ole työllistyminen, vaan ennen kaikkea hyvä, tasapainoinen ja merkityksellinen elämä osana yhteiskuntaa muiden kanssa.

Meidän Ope-korkeakoulun johtajan Crister Nybergin kanssa me ollaan tutkittu tätä tarkemmin tätä näkökulmaa kahdessa eri artikkelissa nimenomaan ohjattavan osallisuuden ja todellisen toimijuuden näkökulmasta. Siinä me todettiin näissä meidän tutkimuksissa, että ohjattavan ja ohjaajan välistä aitoa toiseuden kohtaamista tarvitaan ja siinä ohjaajalla on sekä vastuuta että mahdollisuuksia. Toisaalta luomalla niitä elämäntarinoita ja uria yhdessä sen ohjattavan kanssa ja toisaalta tarjoamalla näkymiä myöskin hyvään elämään monenlaisista näkökulmista pystyy antamaan. Me todettiin, että osallisuus on niin paljon muutakin kuin työn tekemistä tai työelämään pääsemistä, että ohjaaja pystyy tarjoamaan inklusiivisia mahdollisuuksia silloinkin, kun on haasteita siinä elämän ja työn uralla.

Puhuja 2

Kyllä, ja tämä elämän kaarella elämän uraa, ja meidän hyvää elämää on hyvä tarkastella kaikkien osalta. Sä mainitsit tuossa, että on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi kokoaikaiseen työhön tai se ei ole edes tavoiteltavaa, niin puhutaan täsmätyökyvystä ja täsmätyöstä ja ne perustuu positiiviseen ihmiskäsitykseen. Siinä taustalla ajatuksena on se, että jokaisella meistä on vahvuuksia, osaamista ja kykyjä.

Tällainen ihminen, joka omaa täsmätyökyvyn, tekee juuri niitä työtehtäviä, jotka sopivat hänelle työtehtävien, ajan tai työympäristön puitteissa, ja tällä täsmäuraohjauksella etsitään yksilöllisiä sille henkilölle mielekkäitä ja kestäviä valintoja urapolulla ohjattavien omista lähtökohdista käsin, eli työntekijän omat tavoitteet ja toiveet on aina tosi tärkeitä ja hän on pääasia, joita sitten sovitetaan siihen työelämään ja työympäristöön ja työtehtäviin.

Ja ohjaus toimii silloin apuna, kun etsitään tämmöisiä joustavia ja tarkoituksenmukaisia vaihtoehtoja työelämästä, koskipa se sitten työaikaa, työtehtäviä, työympäristöä tai jotain muuta. Ja tämä täsmätyöllistyminen on sitä, että sopiva henkilö ja osaaminen ja työpaikka kohtaavat ja löytävät toisensa ja, että henkilö työllistyy ja pysyy siinä työssä.

Puhuja 1

Tällaisen inklusiivisen ohjaamisen näkökulmasta huomaan, että ohjaajilla meillä on paljon siinä annettavaa sen vuoropuhelun ja sillan luomisessa työelämän ja oppilaitoksen välillä esimerkiksi. Edelleenkin kuitenkin näyttää musta siltä, että Suomessa hyvin tyypillisesti ajatellaan niin, että työllistyvän ihmisen pitää sopeutua siihen, minkälaista se työelämä on ja sopeutua, etsiä oma tapansa asettua siihen jo valmiiseen työpaikkaan.

Kuitenkin on myös niin, että työ on vain yksi osa inhimillistä hyvää elämää ja iso joukko ihmisiä on tälläkin hetkellä ilman työtä Suomessa täysin tahtomattaan. Työelämä myös muuttuu, eli työurat on muuttuneet epävarmemmiksi ja katkonaisemmiksi. Me ei tiedetä suinkaan, mitä tapahtuu nyt, kun tekoäly muuttaa maailmaa hurjaa vauhtia. Minkälaisia työpaikkoja meillä on? Mihin ihmiset oikeasti tarvitaan? Puhutaan paljon tästä työelämän murroksesta ja me vaan arvaillaan, että mitä se tulevaisuudessa oikeastaan tulee olemaan.

Inklusiivisen ohjauksen osalta on siis oleellista kyetä myös ajattelemaan ja näkemään tämmöisen tavanomaisen ajattelutavan ulkopuolelle, luomaan sellaisia kehyksiä, jotka palvelisivat paremmin niitä ohjattavia. Kuitenkin ajattelen itse niin, että jokainen ihminen on arvokas ja kaikilla on annettavaa, niin kuin Eija tuossa vähän vihjasitkin jo, annettavaa tälle yhteiselle tekemiselle. Ja jos ei ne työelämän ympäristöt sitä tarkoitusta palvele, niin sitten meidän pitää luoda sellaisia ympäristöjä, jossa jokaisella on mahdollisuus olla osallisena ja toisaalta päästä myös tekemään töitä. Eli me voidaan rakentaa työpaikkoja ja työympäristöjä, jotka sopeutuukin niihin ohjattaviin ja ihmisiin. Ja tämän toteuttamiseen me tarvitaan verkostoja. Me tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtää tämän asian merkityksiä ja jotka tahtoo ryhtyä toimimaan yhdessä sen asian edistämiseksi.

Tämmöisiä työpaikkoja tehdään ja olen niitä nähnyt, mutta voisipa ajatella myöskin niin, että niitä voisi olla enemmän ja me voitaisiin kaikki olla siinä mukana ohjaamassa tämmöiseen työelämään.

Puhuja 2

Niin, meissä kaikissa on vahvuuksia ja osaamista. Ja se osaamisperustaisuus ja osaamisen potentiaali pitäisi huomioida silloin, kun mietitään sitä uraa, sen rakentamista ja nimenomaan meidän moninaisten ja erilaisten osaamisten joustavaa näkemystä tarvitaan siinä uraohjauksessa, että jotenkin ei nähtäisi kapeasti, vaan nähtäisi laajasti ja eri vaihtoehtoina.

Ja ei ehkä välttämättä edes yhden työpaikan toimijuutena, vaan voiko rakentaa palapelinä useista työpaikoista useampia työtehtäviä, riippuen mitä ne on, eli vaihtoehtoja on monenlaisia.  Eli tämä uraohjaus onkin nähtävä tämmöisenä mahdollisuuksien kirjona, jossa nämä erilaiset työpaikat, työtehtävät ja osaamisvaatimukset on mahdollisuuksia. Ja se ihminen on mahdollisuus, kun löydetään sitten sopiva paikka ja sopivan joustavat ja hänelle sopivat vaihtoehdot tehdä sitä työtä. Ja jatkuvan oppimisen ideaahan on se, että me kaikki opitaan ja kehitytään työssä ja työtehtävien kautta ja työkavereiden tukemana.

Ja koulutus on tietysti myös siinä tukena ja tätä koulutustakin on monenlaista.

Etenkin erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat on sellaisia, joiden kanssa on huolehdittava siitä, että heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan työtehtävien ja uran rakentamisessa ja huolehditaan heidän oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan ja että se osaaminen ja potentiaali tulee näkyville. Ja mä tarkoitan tällä sitä, että ei ohjata suoraan opiskelijaa esimerkiksi sille alalle ja työtehtävään, johon hän mahdollisesti perinteisesti ja helposti työllistyy, vaan että me aidosti kuunnellaan sen opiskelijan unelmia ja tavoitteita ja rakennetaan niiden pohjalta ajatusta urasta, työstä, työtehtävistä.

Ja miten koulutus, työpaikka, työkaverit ja ohjaus voi olla siinä tukena, että kunnioitetaan sitä opiskelijaa ja arvostetaan ja rakennetaan sitä uraa hänen tavoitteittensa suunnassa.

Puhuja 1

Ja samalla siinä tullaan rakentaneeksi uudenlaista maailmaa ja uudenlaista yhteiskuntaa, joka on toivottavasti enemmän vielä sellainen kuin me halutaan, eli inklusiivinen ja hyvä kaikille. Ammatillisen koulutuksen lakiuudistus vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisia ratkaisuja koulutuksen järjestäjät tässä kohtaa tekee. Nyt 20 prosenttia koulutuksen rahoituksesta ammatillisessa koulutuksessa tulee opiskelijoiden työllistymisen perusteella.

Ilmeistä on, että ei tällöin pelkästään valmistumisen ja työelämään siirtymisen siirtymävaiheessa annettu ohjaus riitä, vaan ohjauksella rakennetaan siltaa siinä koko opintojen aikana. Ja se vielä korostuu silloin, jos opiskelijalla tai ohjattavalla on erityisen tuen tarpeita. Ja siinä kohtaa ehkä poikkeuksellisia uravalintoja ja uramahdollisuuksia edessä.

Esimerkiksi työelämässä oppimisen ohjaus rakentaa edellytyksiä lopulliselle työllistymiselle.

Ja myös sellaisilla aloilla, joilla työllistyminen itsessään on haastavaa, vaatii ohjaajilta moninaisia erilaisia käytännön ratkaisuja ja rohkeutta. Ja myöskin ennen kaikkea sitä yhteistyötä sen työelämän verkoston kanssa.

Puhuja 2

Kyllä. Ja nämä verkostot onkin tosi tärkeitä, että niitä ei voi vähätellä millään tavalla. Ne on tosi merkityksellisiä. Ja ammatillisen oppilaitoksen työtehtävähän on tietyllä tavalla ja tavoitteet muuttunut, koska enää ei riitä, että se opiskelija valmistuu ammattiin. Vaan niin kuin sinä Sini sanoit, niin tietty osa rahoituksestakin tulee siitä, että opiskelija työllistyy ja pysyy siinä työpaikassa. Ja tämä vaikuttaa myös näihin ohjauksen käytänteihin ja urasuunnitelmiin ammatillisessa oppilaitoksessa.

Me on INKLU-hankkeessa rakennettu paljon ammatillisten oppilaitosten kanssa nimenomaan tätä uraohjausta. Ja siellä tehdään todella hyvää ja monipuolista työtä tämän eteen, että opiskelijat työllistyvät ja sijoittuvat työelämään. Ja se oikea työpaikka kohtaa oikeanlaisen tekijän. Ja urasuunnitelma siinä uran rakentamisessa, uraohjaukset ja ohjaussuunnitelmat ovat olleet tosi tärkeitä. Ja tämä ohjaussuunnitelma auttaa muun muassa arvioimaan sitä ohjauksen toteuttamista urasuunnitelman ja uran rakentamisen osalta.

Ja voidaan kysyä, että mietin sitä, että kun tehdään oppimisen tuen suunnitelma ja rakennetaan ohjaussuunnitelma, että täytyykö nämä rakentaa erikseen? Vai voisiko ne yhdistää jollakin tavalla ja rakentaa esimerkiksi sen opiskelijan näkökulmasta koko opintoja koskeva ohjauksen ja tuen prosessikuvaus, jossa sen opinto-ohjauksen suunnitelman lisäksi olisi oppimisen tuen ja erityisen tuen suunnitelma sekä hyvinvointisuunnitelma?

Puhuja 1

Mieleen tulee vielä kysyä, että mitä sitten, kun se oppilaitos loppuu ja valmistuu sieltä, minkälainen suunnitelma siihen tehdään, kun sitten siirrytään eteenpäin.

Puhuja 2

Niin. No, jälkiohjaustahan on meillä ammatillisessa koulutuksessa velvoite, että sitä täytyy tehdä. Mitenkäs Eija, me summattaisiin tätä keskustelua? Minkälaiset kolme vihjettä annetaan organisaatioille inklusiivisesta näkökulmasta?

Puhuja 1

No, tämä hyvä ura- ja ohjaussuunnitelmahan ohjaaja varmistaa sitä hyvää ohjausta oppilaitoksessa.

Puhuja 2

Ja erilaiset opiskelijat oman uransa ja osaamisen kehittäjinä on rikkaus meille kaikille.

Puhuja 1

Nimenomaan, joo. Ja sitten hyvä muistaa tuo, mistä lähdettiin liikkeelle, että työ ei ole ainoa mahdollisuus tehdä arvokkaita asioita yhteiseksi hyväksi.