Keskittyminen karkuteillä?

Ammatillinen koulutus on monelle nuorelle hyvä väylä kasvaa, kehittyä ja löytää elämälle suunta. Nuoret arvostavat myös sitä, että opinnot voidaan räätälöidä oman taustan ja osaamisen mukaan. Ammatillinen koulutus ei ole vain paikka oppia teoriaa ja työelämätaitoja. Se on ympäristö, jossa moni saa ensimmäistä kertaa vahvistettua uskoa omaan osaamiseen. Kun huomaa, että omalla osaamisella on arvoa, se vahvistaa ammatillista kasvua sekä ammatti-identiteettiä.

Kun nuori saa yksilöllistä tukea, ohjausta ja kannustavaa palautetta, nuori pääsee näyttämään osaamistaan. Pienetkin pedagogiset teot voivat edesauttaa opiskelijan oppimista helpottaen oppimisvaikeuksia. Ammatillinen opettaja kohtaa ADHD‑oireet usein ennen diagnoosia. Siksi hänen kykynsä tulkita nuoren tuen tarvetta oikein voi olla ratkaisevaa. ADHD ei aina näy ylivilkkautena – se voi olla myös hiljaista vetäytymistä tai jatkuvaa epäjärjestystä. Ilman tuen tarpeen tunnistamisosaamista nämä merkit saatetaan tulkita laiskuudeksi, välinpitämättömyydeksi tai huonoksi käytökseksi.

ADHD-piirteiden tunnistaminen ja tukeminen osana inklusiivista ammatillista koulutusta

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee yhä enemmän nuoria, joiden oppimiseen vaikuttavat erilaiset neuropsykiatriset piirteet. ADHD on yksi yleisimmistä, ja sen vaikutukset voivat näkyä opiskelijan arjessa jo ennen mahdollista diagnoosia. Inklusiivisen ammatillisen koulutuksen näkökulmasta keskeistä on, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen ajoissa ja osana normaalia opetusta ilman leimaamista.

ADHD-piirteet liittyvät tarkkaavuuden säätelyyn, toiminnanohjaukseen ja impulssikontrolliin. Ne eivät liity älykkyyteen, motivaatioon tai laiskuuteen, vaan aivojen tapaan käsitellä tietoa ja säädellä toimintaa. Piirteet ovat yksilöllisiä ja voivat ilmetä eri tavoin eri oppijoilla. Ammatillisessa koulutuksessa ne saattavat näkyä esimerkiksi vaikeutena aloittaa tehtäviä, haasteina ohjeiden hahmottamisessa, tehtävien keskeytymisenä, unohteluna tai kuormittumisena meluisissa ja kiireisissä tilanteissa.

Usein ADHD-piirteet tulevat selvemmin esiin silloin, kun opintojen vaatimukset kasvavat ja opiskelijalta edellytetään aiempaa enemmän itsenäistä työskentelyä, ajanhallintaa ja vastuunottoa. Ilman riittävää tukea haasteet voivat heijastua opiskelumotivaatioon, hyvinvointiin ja opintojen etenemiseen. Tutkimusten mukaan tunnistamattomat ja tukemattomat ADHD-piirteet voivat lisätä opintojen keskeytymisen riskiä ja heikentää opiskelijan uskoa omiin kykyihinsä (Sandberg 2016; Duodecim 2025). Toistuvat epäonnistumisen kokemukset saattavat vähitellen muovata kielteistä minäkuvaa.

Inklusiivisen pedagogiikan lähtökohtana on, että tuki ei perustu diagnoosiin, vaan havaittuun tarpeeseen. Sandbergin (2016) mukaan keskeistä on tarkastella opiskelijan toimintaa kokonaisvaltaisesti ja kiinnittää huomio oppimisympäristöön sekä pedagogisiin ratkaisuihin. Selkeät ja ennakoitavat rakenteet, tehtävien pilkkominen, visuaaliset aikataulut, joustavat työskentelytavat sekä säännöllinen ohjaus ja välipalaute tukevat ADHD-piirteitä omaavia opiskelijoita, mutta samalla ne hyödyttävät koko opiskelijaryhmää.

Pedagoginen tuki voidaan käynnistää matalalla kynnyksellä ilman virallista diagnoosia. Opettajan rooli on havainnoida, ottaa huoli puheeksi rakentavasti ja kokeilla tarkoituksenmukaisia tukikeinoja osana arjen opetusta. Tarvittaessa opiskelija ohjataan opiskeluhuollon palveluihin, mutta jo pienet muutokset opetuksen rakenteissa voivat helpottaa kuormitusta merkittävästi.

Ammatilliset erityisopettajaopiskelijat toteuttivat yhteistyössä vaikuttavan tietoiskukokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa opetushenkilöstön osaamista ADHD‑oireiden tunnistamisessa ja oppimisen tukemisessa. Tietoisku tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja arjen opetustyöhön ja lisää ymmärrystä siitä, miten erilaiset oppijat voivat menestyä opinnoissaan oikeanlaisella tuella.

Yhteistyönä toteutettu tietoisku tarjoaa tuoreita näkökulmia ja ajankohtaista tutkimustietoa. Opetushenkilöstölle suunnattu tietoisku avaa uusia tapoja ymmärtää opiskelijoiden tuen tarpeita ja vahvistaa valmiuksia rakentaa yhä saavutettavampaa oppimisympäristöä.

Tietoiskukokonaisuus osoittaa, että opetushenkilöstön osaamisen vahvistaminen on tärkeä osa opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelun sujuvuutta. Kun opettajilla on riittävä tietotaito ADHD‑oireiden tukemiseen, yhä useampi nuori saa mahdollisuuden oppia omista vahvuuksistaan käsin.

Tunnistaminen ei vaadi erityisosaamista – vaan halua havainnoida, kysyä ja muokata opetusta joustavammaksi. Oikeilla työkaluilla jokainen opettaja voi tehdä ADHD‑nuoren arjesta parempaa ja opiskelusta innostavampaa. Tietoisku ADHD-piirteistä voi toimia kättä pitempänä tukena opettajille. Erityistä tukea tarvitsevan nuoren tuki on perusedellytys oppimiselle, osallisuudelle ja hyvinvoinnille. Kun opettaja näkee tuen tarpeen, nuori näkee mahdollisuuden – ja kasvaa kohti vahvuuksiaan.

Tietoisku kehittämistyön välineenä

Kehittämistyömme lähtökohtana oli tarkastella aihetta, joka näkyy yhä useammin ammatillisen koulutuksen arjessa eli ADHD-piirteiden tunnistamista ja opiskelijoiden oikea-aikaista tukemista. Oppilaitoksissa on noussut esiin tarve lisätä opetushenkilöstön ymmärrystä neuropsykiatrisista piirteistä sekä löytää käytännön keinoja opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi.

Kehittämistyömme konkreettisena tuotoksena laadimme tietoiskun “Keskittyminen karkuteillä? ADHD-piirteiden tunnistaminen ja tuki ammatillisessa koulutuksessa”. Tietoiskun tavoitteena oli tarjota selkeä ja helposti hyödynnettävä kokonaisuus, joka kokoaa yhteen keskeisen tiedon ADHD-piirteistä, niiden ilmenemisestä opinnoissa sekä käytännön tukikeinoista. Halusimme rakentaa materiaalin, joka puhuttelee sekä opettajia että opiskelijoita. Opettajille se antaa konkreettisia pedagogisia työkaluja ja opiskelijoille puolestaan viestin siitä, ettei haasteiden kanssa tarvitse jäädä yksin.

Tietoiskua laatiessamme syvensimme omaa ymmärrystämme erityisesti varhaisen tuen merkityksestä. Prosessi haastoi meitä tarkastelemaan kriittisesti omia ajattelumallejamme ja vahvisti näkemystä siitä, että oppimisympäristön muokkaaminen on usein vaikuttavampi keino kuin opiskelijan toiminnan yksipuolinen tarkastelu. Kehittämistyö vahvisti osaamistamme sensitiivisessä vuorovaikutuksessa, pedagogisten ratkaisujen perustelemisessa sekä moniammatillisen yhteistyön merkityksen ymmärtämisessä. Samalla opimme konkretisoimaan teoreettista tietoa arjen opetustilanteisiin soveltuviksi käytännöiksi.

Lopulta kyse on yhdenvertaisuudesta ja siitä, että myös ADHD-piirteitä omaavilla nuorilla on todellinen mahdollisuus valmistua, löytää oma paikkansa työelämässä ja kokea onnistumista opinnoissaan. Kun inklusiivinen toimintakulttuuri on aidosti osa ammatillista koulutusta, keskittyminen ei ole karkuteillä, vaan tuki kulkee opiskelijan rinnalla oikeaan aikaan.

Haaga-Helia on mukana kansallisessa INKLU-hankeessa (INKLU – Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta) 1.3.2024–31.8.2026. Hankkeessa kehitetään ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tarvitsemaa erityistä tukea opintojen aikana ja tuetaan työllistymistä. Julkaisu on osa hankkeessa jaettavia erityisopetuksen ja ohjauksen hyviä käytänteitä.