Pro
Siirry sisältöön
Pedagogiikka

Erityisopettajan ja opinto-ohjaajan yhteistyö on kumppanuutta

Kirjoittajat:

Eija Honkanen

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 29.10.2025

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen ja ohjaukseen (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017; Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 1078/2024). Erityinen tuki käsittää oppimiseen tarvittavia tukitoimia ja ohjaus puolestaan ohjausta ja opinto-ohjausta. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjauksessa tarvitaan erityisopettajan ja opinto-ohjaajan keskinäistä yhteistyötä opiskelijan tavoitteiden sekä tuen ja ohjauksen tarpeiden suuntaisesti.

Haaga-Helia on kehittänyt INKLU-hankkeessa ammatillisessa koulutuksessa toteutettavaa erityisopettajan ja opinto-ohjaajan yhteistyötä. Kirjoituksessa kuvataan yhteistyön toteuttamista.

Erityisopettajan ja opinto-ohjaajan työ ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopettaja huolehtii opiskelijan tarvitsemasta erityisestä tuesta ja sen toteutumisesta ammatillisen koulutuksen aikana. Opiskelijoiden opintoihin kuuluu keskeisesti myös opinto-ohjaus. Opinto-ohjausta toteutetaan Hyvän ohjauksen kriteereihin perustuen, eli ohjaus on opiskelijalähtöistä, kokonaisvaltaista, vuorovaikutteista ja luottamuksellista (Opetushallitus 2022). Opinto-ohjausta toteutetaan kaikki ohjaa -periaatteella, jolloin ohjauksen vastuita jaetaan eri toimijoiden kesken. Opinto-ohjaaja vastaa opinto-ohjauksen toteutumista ja hän toimii yhteistyössä erityisopettajan kanssa.

Erityisopettajan on tuen ja erityispedagogiikan asiantuntija. Opinto-ohjaaja on ohjauksen ja neuvonnan asiantuntija. Työnkuvat, vastuut ja toteutus vaihtelevat koulutuksenjärjestäjien kesken. Molempia ammattilaisia yhdistää monitieteellisyys työn taustateorioina, sekä myötätuntoinen ja inhimillinen kohtaaminen, opiskelijoiden tavoitteiden saavuttamisen tukeminen, moniammatillinen ja monialainen yhteistyö sekä vastuu oman osaamisalansa toteuttamisesta koulutusorganisaatiossa.

Lähtökohtana yhteiset tavoitteet ja yhteinen ymmärrys

Opiskelijan erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen tarve tulee ennakoida jo opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa, HOKSissa (kts kollegani Hannu Seppäsen kanssa kirjoitettu artikkeli Tehostettua opinto-ohjausta tarvitaan ammatillisessa koulutuksessa). HOKSiin kirjataan opiskelijan vahvuudet, osaaminen ja tavoitteet sekä miten tuetaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä, työllistymistä, urasuunnittelua ja jatko-opintoihin siirtymistä. Näiden suunnittelu ja kirjaaminen edellyttää erityisopettajan ja opinto-ohjaajan yhteistyötä yhdessä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opinto-ohjauksessa yksilölliseen ohjaukseen tarvitaan aikaa (Jokio ym. 2022).

Erityisopettajan ja opinto-ohjaajan yhteistyö edellyttää, että he rakentavat yhdessä opiskelijan ja huoltajien kanssa tavoitteet ja yhteisen ymmärryksen opinto-ohjauksen ja tuen toteuttamiseksi opintojen aikana. Tavoitteet ja yhteinen ymmärrys luovat yhteistyökumppanuuden, jolloin erityisopettajan ja opinto-ohjaajan roolit, työtehtävät, yhteistyö ja ammattiosaaminen tulevat näkyville. Yhteistyökumppanuus turvaa sen, että erityisopettaja ja opinto-ohjaaja voivat keskittyä yhteistyössä omista rooleistaan käsin toimimaan opiskelijan parhaaksi.

Ryökkysen (2023) mukaan erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle ymmärrystä ja tukea tarjoava henkilöstö on merkittävä tukipilari opintojen onnistumisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa.

Ohjauksen ja tuen yhteistyö on yhdessä ohjaamista

Opinto-ohjauksen ja tuen yhteistyöllä on vaikutusta siihen, miten opiskelija kokee tuen ja ohjauksen toteutumisen ja tavoitteiden saavuttamisen. Erityisopettaja tuntee opiskelijan ja hänen tuen tarpeensa, jotka ovat aina yksilöllisiä ja niihin tulee vastata opetuksessa ja ohjauksessa. Opinto-ohjauksen tärkeimmät yhteistyön teemat ammatillisten opintojen aikana liittyvät muun muassa opiskeluvalmiuksiin, siirtymä- ja nivelvaiheisiin, työllisyyteen ja uraohjaukseen. Ohjauksen ja tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää, että erityisopettaja ja opinto-ohjaaja jakavat yhteisen käsityksen opiskelijan tuen tarpeista, tavoista, menetelmistä, materiaaleista ja ympäristöistä.

Ohjausta voidaan toteuttaa yksilöllisesti eri tavoin: yksilöohjauksena, pienryhmä- tai ryhmäohjauksena. Yksilöohjauksessa voidaan keskittyä opiskelijan asioihin yhdessä. Pienryhmä- ja ryhmäohjauksessa ovat opiskelijalle tarjolla myös vertaistuki ja jakaminen toisten kanssa. Opinto-ohjaaja voi olla ohjaustilanteissa opiskelijoiden kanssa. Ohjausta voidaan toteuttaa myös samanaikaisohjauksena opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteistyönä, mikä edellyttää ennakoiden tehtyä yhteissuunnittelua ohjauksen toteuttamisesta käytännön toimina.

Ohjauksen menetelmien valikoima on laaja ja siihen liittyvät kiinteästi materiaalit ja ympäristöt. Ohjaukselle keskeinen menetelmä on keskustelut, joita voidaan toteuttaa kasvotusten tapaamisissa tai verkossa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla keskusteluihin on hyvä liittää tueksi häntä hyödyntävää monikanavaista ja selkeää materiaalia kuten kuvia, värejä, tekstiä, kuvioita, videoita ja digitaalisuutta (kts aikaisempi kirjoitukseni Selkeä ja monipuolinen oppimateriaali auttaa oppimaan). Monikanavainen materiaali auttaa pohtimaan, muistamaan, hahmottamaan, rakentamaan syy-seuraussuhteita ja ymmärtämään kokonaisuuksia. Keskustelujen lisäksi erilaiset teemoitetut tehtävät ja ryhmätyöt hyödyntävät opiskelijaa.

Erilaiset oppimis- ja ohjausympäristöt innoittavat opiskelijoita erilaiseen pohdintaan ja auttavat valinnoissa, tavoitteissa ja perusteluissa. Työelämässä oppiminen kuuluu kaikille opiskelijoille, joten työelämän roolia ohjauksessa on hyvä huomioida – mikä on sen rooli opiskelijan opintojen tavoitteissa, työllistymisessä ja uraohjauksessa. Ohjauksen menetelmissä, materiaaleissa ja ympäristöissä on paljon valinnan vaihtoehtoja, joista erityisopettaja ja opinto-ohjaaja valitsevat opiskelijalle sopivimmat.

Siirtymävaiheet opinnoissa vaikuttavat opiskelijoiden opiskelukykyyn ja -valmiuksiin. Siirtymävaiheisiin valmentaminen opintojen aikana on opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteistyötä. Näitä ovat opintojen sisällä tapahtuvat siirtymät, esimerkiksi siirtyminen työelämässä oppimiseen, sekä siirtymät opintoihin, tai opinnoista eteenpäin. Valmistumisen jälkeen opiskelijalla on myös oikeus opinto-ohjauksen palveluihin.

Yhteistyön seuranta ja arviointi

Ohjauksen ja tuen yhteistyön toteutumista seurataan ja arvioidaan yhdessä opiskelijan kanssa. Seuranta ja arviointi perustuvat yhdessä sovittuun, sekä HOKSiin kirjattuihin tavoitteisiin ja toteutukseen.

Käytännössä opiskelijan kokemus erityisen tuen ja opinto-ohjauksen toteutumisesta on aina henkilökohtainen ja autenttinen. Hänen kokemuksensa tuo esille tuen ja ohjauksen toteutusta, onnistumisia, tavoitteiden saavuttamista sekä kehittämisen kohteita.

Seuranta ei ole kertaluonteinen tapahtuma vaan opintojen aikana jatkuvaa yhdessä havainnointia ohjauksen tilanteissa: mitkä olivat tavoitteet, mitä tehdään, miten, missä ja kenen kanssa, mikä onnistui, mitä tehdään toisin, mikä auttoi tavoitteiden saavuttamisessa ja opiskelukyvyn tukemisessa.

Erityisopettajan ja opinto-ohjaajan yhteistyötä tarvitaan

Yhdenvertaisuuden toteutuminen ohjauksessa edellyttää sitä, että opinto-ohjauksen palvelut ovat saatavilla myös erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille (kts. Jokio ym. 2022). Laaksosen & Rautasasojan (2025) mukaan edelleen (vrt. Honkanen 2006) ammatillisessa koulutuksessa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opinto- ja uraohjauksesta vastaa pääsääntöisesti ammatillinen opettaja tai erityisopettaja, jotka eivät ole opinto-ohjauksen ammattilaisia.

Erityisopettajan ja opinto-ohjaajan yhteistyötä tarvitaan ja sitä tulee kehittää edelleen. Ammatillisella erityisopettajalla on hyvä tuntemus omasta alastaan, sen työtehtävistä ja työelämäyhteistyöstä, jota kannattaa hyödyntää (kts aikaisempi kirjoitukseni Ammatillinen erityisopettaja on alansa työelämäosaaja). Opinto-ohjaaja tuntee laajemmin työelämän ja koulutusjärjestelmän eri mahdollisuudet.

Ammatillisen oppilaitokset ovat havainneet erityisopettajan ja opinto-ohjaajan yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen tarpeita. Yhteistyön kehittämistä tukee oppimisen tuen ja erityisen tuen sekä rahoituksen muutos ammatillisessa koulutuksessa. Jotta näihin muutoksiin pysytään vastaamaan, tarvitaan ammatillisissa oppilaitoksissa rakenteissa kuvattua ja arjessa sujuvaa erityisen tuen ja opinto-ohjauksen yhteistyötä.

Haaga-Helia on mukana kansallisessa INKLU -Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta -hankkeessa 1.3.2024-31.8.2026. Hankkeessa kehitetään inklusiivista koulutusta ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tarvitsemaa erityistä tukea opintojen aikana sekä tuetaan työllistymistä. Kirjoitus on osa hankkeessa jaettavia erityisopetukseen ja ohjaukseen liittyviä hyviä käytänteitä.

Lähteet

Honkanen, E. 2006. Opinto-ohjauksensuunnitelmat ja niiden koettu toteutuminen ammatillisessa erityisopetuksessa. Ammattikasvatuksen aikakausikirja, 8(3), 38–47.

Jokio, K., Myllykoski-Laine, S., Seppälä, S., Marjanen, J., Nousiainen, S., Bodö, Å., Honkala, A. M., Ikola, P., Kalalahti, M., Kiilakoski, T., Lehtinen, T-M., Liiten, J., Rovio, M., Sinisalo, A. & Tilli, V. 2024. Opinto-ohjauksen uusien muotojen arvioinnin loppuraportti. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 25:2024.

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. Finlex. Haettu 21.10.2025.

Opetushallitus. 2022. Hyvän ohjauksen kriteerit. Haettu 21.10.2025.

Ryökkynen, S. 2023. “They did not give up on me.” Vocational students’ perceptions of the special support in their studying. University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences Helsinki Studies in Education, number 151.

Kuva: Shutterstock