Kuvat, selkokieli ja yhteisopettajuus tukevat oppimista

Suomessa tarvitaan lisää osaajia erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Yksi ratkaisu on ulkomaalaisten osaajien kouluttaminen ja heidän rekrytointinsa.

Suomeen tuli syksyllä 2024 lähihoitajaopiskelijoita Filippiineiltä. Heillä oli taustallaan pitkä rekrytointiprosessi ja hieman suomen kielen opintoja omassa maassaan. Lisäksi heillä oli tiedossa ainakin kahden vuoden määräaikainen työsopimus. He opiskelevat oppisopimuksella, johon sisältyy oppisopimuksen mukaista koulutusta työpaikalla sekä viikoittaista suomenkielistä teoriaopetusta Luksiassa.

Kehitimme näille suomea opetteleville opiskelijoille selkokielistä ja kuvallista oppimateriaalia joka tukisi heidän oppimistaan ja kielitaitoaan. Materiaalia käytettiin Toiminta digitaalisessa ympäristössä -opintojaksolla. Kehitystyö on osa Haaga-Helian ammatillista erityisopettajankoulutusta.

Kuvaamme kirjoituksessamme selkeän oppimateriaalin käyttöä, yhteisopettajuutta ja opintojakson toteuttamista.

Selkokieli ja oppimateriaalin saavutettavuus

Teoriaopetus suomen kielellä on opiskelijoille haastavaa, koska heidän kielitaitotasonsa on A2.2, joka tarkoittaa kehittyvää peruskielitasoa (Opetushallitus s.a.). Opiskelijoilla on vaikeuksia ymmärtää kaikkea puhuttua, ja he tarvitsevat paljon tukea. Puhutun suomen kielen ymmärtäminen edellyttää, että puhuja käyttää yleiskieltä ja puhuu hitaasti ja selkeästi.

Opiskelijoiden osaamisen perustana on kehittyvä suomen kielen taito, jolloin myös ammatilliset käsitteet ja ammatillinen kieli on kehittyvää. Tämä huomioidaan opetuksessa ja oppimateriaaleissa. Oppiminen edellyttää paljon toistoa, käsitteiden selittämistä, aikaa, selkeää vuorovaikutusta ja kieltä sekä monikanavaista oppimista, jossa hyödynnetään eri aisteja. Suomea toisena kielenä (S2) puhuvien opiskelijoiden opetuksessa on hyvä käyttää selkokieltä.

Selkokieli ja selkeä yleiskieli ovat eri asioita. Yleiskielellä tarkoitetaan suomen kieltä, jota käytetään esimerkiksi sanomalehdissä ja oppikirjoissa, kun taas selkokieli on helpompaa ja selkeämpää verrattuna yleiskieleen. Lisäksi selkokieltä voidaan mukauttaa (sisältö, sanasto ja rakenne). Selkokieltä suositellaan silloin, kun ihmisellä on jostain syystä vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. (Selkokeskus, s.a)

Toiminta digitaalisissa ympäristöissä -opintojakson opetuksessa ja oppimateriaaleissa käytettiin selkokieltä, koska se oli filippiiniläisopiskelijoille saavutettavaa kieltä. Tässä saavutettavuus tarkoitti sitä, että kieltä tai oppimateriaalia on helppo käyttää ja ymmärtää. Opintojaksolle laadittiin kokonaan uudet oppimateriaalit, jotka noudattivat mahdollisimman paljon selkokielen periaatteita.

Kuvien käyttö opetuksessa ja oppimateriaaleissa edistää oppimista

Selkokielessä käytetään kuvaa tekstin tukena ja ymmärtämisen vahvistajana (Selkokeskus, s.a.). Oppimateriaalin suunnittelussa käytettiin tekstin rinnalla Papunet- sivujen kuvatyökalun kuvia (Papunet, s.a.). Kuvat ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja tukevat selkokielen käyttöä, joten ne sopivat tähän tarkoitukseen hyvin. Kuvat vahvistavat selkokielisen tekstin ymmärtämistä ja tukevat muistamista.

Kuvat ovat osa visuaalista viestintää ja niillä voidaan tukea sanallisten viestien ymmärtämistä sekä toimintaa (ks. Aivoliitto, s.a.). Lähihoitajaopiskelijoilla oli tarve ymmärtää lukujärjestystä, arjen rytmiä ja tapahtumia sekä ammatillisia sisältöjä liittyen digitaalisiin ympäristöihin ja niiden käyttöön. Kuvat toimivat myös suomen kielen ja ammattikielen kehittymisen apuna.

Papunetin (s.a.) sivustolla on valmiita mustavalkoisia ja värillisiä kuvia, jotka on ryhmitelty teemoittain. Niitä voi käyttää suoraan tai käyttäjä voi luoda sivustolle oman kuvapankkinsa. Oppimateriaaleihin valittiin sopivimmat kuvat keskeisistä käytettävistä käsitteistä ja toiminnoista luomalla ja niistä luotiin oma kuvapankki. Kuvat liittyivät muun muassa lukujärjestykseen, arjen rytmiin ja tapahtumiin sekä digitaaliseen ympäristöön ja siellä toimimiseen (kuvat 1 ja 2). Oppimisalustana opiskelijoilla oli Moodle, jonka teksteihin ja tehtävänantoihin lisättiin kuvia havainnollistamaan tekstiä ja tukemaan oppimista.

Kuvat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi: ne havainnollistavat ja auttavat hahmottamaan asioita sekä tukevat opiskelijoita kuvien teemoista puhumisessa. Digitaalisiin ympäristöihin liittyvät kuvat tukevat myös muistamista ja ymmärrystä sekä auttavat digitaalisessa ympäristössä toimimisessa, koska niiden sanasto ei ole jokapäiväisessä käytössä.

Yhteisopettajuus oppimisen tukena

Oppimisen tukena hyödynnettiin myös yhteisopettajuutta. Opintojaksolla olivat mukana ammatillinen opettaja ja S2-opettaja. Yhteisopettajuudesta on erilaisia malleja, joista lähihoitajakoulutuksessa toteutettiin avustavan ja täydentävän opettamisen mallia (ks. Rytivaara ym. 2018). Siinä päävastuu opetuksesta on toisella opettajalla ja toinen toimii avaustavassa roolissa.

Tässä toteutuksessa ammatillisella opettajalla oli päävastuu ja S2-opettaja avusti kielen oppimisessa. Ammatillisen opettajan vastuu oli perusteltua siksi, että kyseessä on digitaalisiin toimintaympäristöihin liittyvä kokonaisuus, jonka asiantuntija hän on. Lisäksi hän toimi erityisen tuen asiantuntijana. S2-opettaja muun muassa tuki opiskelijoita tehtävien tekemisessä sekä auttoi toistamaan puhuttua, taivuttamaan sanoja ja ymmärtämään käytettyjä käsitteitä.

Opettajat toimivat luontevasti yhdessä yhteisopettajuuden mukaisesti. He opastivat opiskelijoita oppimistehtävien tekemisessä opiskelijalähtöisesti näiden tarpeiden mukaan. Yhteisopettajuus toimi hyvin: molemmilla opettajilla on oma substanssiosaamisensa, jota tarvittiin opetuksessa. Opettajat kokivat oppivansa toisiltaan sekä saavansa energiaa ja lisämotivaatiota opetuksen arkeen. Parhaimmillaan yhteisopettajuus oli ideoiden ja vastuun jakamista opettajakollegan kanssa.

Opiskelijat hyötyivät yhteisopettajuudesta, kun opittava asia opetettiin ymmärrettävästi selkokielellä ja monikanavaisesti sekä siihen liitettiin samassa yhteydessä kielen oppimisen näkökulma ja asiat.

Kuvatukimateriaalien käyttöä kannattaa laajentaa

Kouluttajat ja osallistujat kokivat selkokielen ja kuvien käytön onnistuneeksi: ne auttoivat oppijoita oppimaan. Selkokielinen materiaali ja kuvat niiden tukena toimivat opetuksessa hyvin. Opiskelijat oppivat opintojaksolla uusia käsitteitä, heidän suomen kielen taitonsa kehittyi ja he oppivat opintojakson tavoitteiden mukaisesti toimimaan digitaalisissa ympäristöissä.

Tekemäämme kuvatukimateriaalia voisi hyödyntää myös muiden oppiaineiden ja opiskelijoiden tarpeisiin. Oppimistehtävien laadinnassa on hyödynnetty tekoälyä (Vilkki & Honkanen 2024), ja sitä voisi käyttää myös kuvallisen materiaalin luomisessa. Sen avulla voisi myös kääntää suomenkielisiä oppimateriaaleja opiskelijoiden omalle äidinkielelle. Näin opiskelijat oppisivat keskeiset käsitteet ja ammatissa tarvittavan kielen myös äidinkielellään.