Haaga-Helian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet tuottavat vaikuttavia ratkaisuja – näkymiä vuoden 2021 tuloksiin

Haaga-Heliassa toteutetaan vuosittain kymmeniä vaikuttavia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita. Hankkeet tuottavat yhteiskunnan hyödynnettäväksi uusia ratkaisuja Haaga-Helian strategisilla neljällä tutkimusalueilla, joita ovat Palveluliiketoiminnan kehittäminen ja muotoilu, Vaikuttava ammatillinen pedagogiikka, Myynnin kehittäminen ja digitalisaatio sekä Yrittäjyys ja liiketoiminnan uudistaminen.

Tässä raportissa teemme poikkileikkaustyyppisen katsauksen vuonna 2021 päättyneisiin hankkeisiin ja niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisääviin tuloksiin. Kaikkiaan vuonna 2021 päättyi 28 hanketta ja erilaisia vaikuttavuutta lisääviä tuloksia tunnistettiin 60 kappaletta. Näiden tulosten lopullinen vaikuttavuus nähdään vasta ajan kuluttua – silti jo tässä hetkessä tunnistetut tulokset osoittavat hankkeiden tuottavan tehokkaasti hyvin monipuolisia ratkaisuja yhteiskunnan tämän hetken haasteisiin.

Akateemisesti vaikuttava ja elinkeinoelämää hyödyttävä soveltava tutkimus osana Haaga-Helian yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mallia

Haaga-Helia seuraa ja arvioi yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan vuoden 2022 alussa päivitetyn arvonluontimallin mukaisesti neljästä näkökulmasta. Ensimmäisenä näkökulmana ovat korkeatasoisen koulutuksen vaikutukset yksilöihin ja yhteiskuntaan. Keskiössä ovat laadukkaan koulutuksen läpikäyneet opiskelijat työllistyessään koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Työelämän nykyisiä ja tulevia vaatimuksia vastaava osaaminen edistää yritysten kilpailukykyä ja niiden henkilöstön hyvinvointia. Uusien teknologioiden ja toimintamallien kautta tuottavuus kasvaa. Eri vaiheissa tätä tukee akateemisesti vaikuttava ja elinkeinoelämää hyödyttävä soveltava tutkimus monin tavoin. TKI-toiminnassa syntyvä asiantuntijuus kasvattaa sekä kumppaneiden että Haaga-Helian osaamispääomaa. Vaikuttavuus näkyy kansainvälistymisessä sekä uusien palvelu- ja tuoteinnovaatioiden kautta vahvistuvana kilpailukykynä.

Kolmas näkökulma on kansainvälinen ja aluevaikuttavuus. Haaga-Helia on sekä vahva kansainvälinen toimija että voimakkaasti alueen elinkeinoelämään kiinnittyvä korkeakoulu. Kansainväliset kumppanuudet ja verkostoyhteistyö luovat edellytyksiä opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuudelle sekä laajoille koulutus-, tutkimus- ja kehityshankkeille, joissa on mukana lukuisia korkeakouluja kaikkialta maailmasta. Alueen elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä vuosittain tehtävät sadat opiskeluprojektit, opinnäytetyöt ja kehityshankkeet luovat uusia palveluita, tuotteita ja toimintatapoja yritysten ja muiden kumppaniorganisaatioiden arjessa.

Vastuullisuus kuuluu kaikkeen Haaga-Helian toimintaan. Tuemme kestävää kehitystä koulutuksemme ja TKI-toimintamme avulla. Yhdenvertaisuuden, osallisuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden edistäminen korkeakouluyhteisössämme on meille tärkeää. Merkittäviä ovat myös Haaga-Helian kestävän toiminnan kautta syntyvät suorat ja välilliset taloudelliset vaikutukset yhteiskuntaan.

Kaikki edellä kuvatut neljä näkökulmaa limittyvät saumattomasti yhteen Haaga-Helian toiminnassa. Tässä raportissa keskitymme erityisesti akateemisesti vaikuttavan ja elinkeinoelämään hyödyttävän soveltavan tutkimuksen tuottamiin ratkaisuihin, erityisesti poikkileikkauksenomaisesti vuoden 2021 aikana päättyneiden hankkeiden hankkeen päättyessä havaittuihin vaikutuksiin ja niiden tässä hetkessä tunnistettuun vaikuttavuuteen.

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Erityisesti pitkän ajan vaikuttavuuden ja sen kerrannaisvaikutusten todentaminen ja mittaaminen on hyvin haastava, jollei mahdoton tehtävä. Vaikutusketjut ovat pitkiä ja moninaisia: tavallisesti yksittäinen TKI-hanke ei tuota yksin suurta, pitkän ajan pysyvää muutosta, mutta ilman hanketta muutos ei olisi mahdollinen – toki muutokseen vaikuttavat myös muut rinnakkain tapahtuvat tekijät. Jotta vaikutusketjuja on mahdollista tarkastella ja vaikuttavuutta todentaa, on tärkeä kiinnittää ensin huomio vaikutuksiin, joita toiminnalla havaitaan. Tällöin kyseessä ovat konkreettiset muutokset, jotka ovat tapahtuneet hankkeissa toteutettujen panosten ja tuotosten seurauksena. Mahdollisia vaikutuksia ovat esimerkiksi hankkeissa syntyneet käytännöt, innovaatiot, palvelut tai ratkaisut.

Se, minkälaista vaikuttavuutta vaikutukset tuottavat, selviää vasta pidemmällä ajanjaksolla, sillä vaikuttavuus vaatii pitkän aikavälin pysyvää muutosta esimerkiksi yksilön, organisaation, verkoston tai yhteiskunnan toiminnassa, kilpailukyvyssä tai hyvinvoinnissa. Vaikuttavuudella on yleensä myös kerrannaisvaikutuksia, esimerkiksi tietty uusi, pysyvä käytäntö saa aikaan muutoksia toimintaympäristössään.

Kaiken kaikkiaan TKI-toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden todentaminen on äärimmäisen tärkeää, sillä kyseistä toimintaa tehdään nimenomaan sen vaikuttavuuden takia. Haaga-Helia toteuttaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita, jotta se palvelisi työelämää sekä edistäisi aluekehitystä ja alueen elinkeinorakenteen uudistamista. Strategiassamme lupaamme tuottavamme lisäarvoa yhdistämällä​ tutkimuksen, kehittämistyön ja oppimisen – haluamme vahvistaa hankkeissa tuotettavilla yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä.

Miten vaikutuksia ja vaikuttavuutta selvitettiin?

Haaga-Heliassa kehitettiin vuonna 2020 TKI-vaikuttavuutta kuvaamaan kysely ja toimintatapa, joka mahdollistaa organisaatiotasoisen näkymän kunkin vuoden aikana päättyneiden ulkoisesti rahoitettujen TKI-hankkeiden vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen. Tämä raportti perustuu tämän kyselyn tuloksiin ja on ensimmäinen laatuaan. Aiemmin vaikuttavuutta on tarkasteltu ainoastaan hankekohtaisesti.

Kysely tarjoaa tietoa seuraavista osa-alueista:

• hankkeissa syntyneet uuden ratkaisut
• tulosten hyödyntämispolku
• mahdolliset jatkohankeideat sekä
• tulosten levittäminen.

Vuonna 2021 päättyi 30 hanketta, joista vaikuttavuustiedot saatiin 28:lta. Tarkasteltavissa hankkeissa oli mukana laajuudeltaan hyvin eri kokoisia sekä kansallisista että kansainvälisistä rahoituslähteistä rahoitettuja hankkeita. Keskimäärin hankkeet kestivät 2,5 vuotta ja olivat rahoitukseltaan 1,3 M€.

Hankkeissa syntyneet uudet ratkaisut

Vuonna 2021 päättyneissä hankkeissa kehitettiin yhteensä 60 uutta ratkaisua. Eniten kehitettiin pedagogisia ratkaisuja, näitä oli yhteensä 19 kappaletta (kuvio 1). Pedagogisina ratkaisuina mainittiin mm. uudet opintokokonaisuudet, kurssit, verkkokurssit sekä opinto-ohjauksen mallit. Pedagogisia ratkaisuja oli hyvin monenlaisia. Esimerkiksi eräässä kansainvälisessä hankkeessa kehitettiin pedagoginen tapa tehdä liiketoimintasuunnitelma kansainvälisenä yhteistyönä kyseisen maan erityspiirteet huomioiden. Lisäksi kurssilla toteutettiin Pop up -ravintola.

Pedagogiset ratkaisut ovat hyvin merkittävä osa-alue Haaga-Helian TKI-toiminnan vaikuttavuudesta: ammattikorkeakouluna pystymme viemään hankkeissa syntyneen uuden tiedon ja osaamisen suoraan yhteiskunnan eri toimijoille hyödynnettäväksi nimenomaan pedagogisten ratkaisuiden avulla. Toisaalta pystymme rakentamaan pedagogisia ratkaisuja, joilla oppiminen tehostuu ja teoreettiset sisällöt saadaan helpommin osaksi arkipäivää ja kunkin toimijan osaamista. Pedagogiset ratkaisut ovat yhä useammin laajasti hyödynnettävissä jatkuvan oppimisen uusien mallien ja digitaalisen tarjoaman myötä. Kunkin hankkeessa kehitetyn ratkaisun pitkän ajan vaikuttavuuden näkymä on merkittävä. Näin ollen pedagogisten ratkaisujen avulla Haaga-Helia toteuttaa tärkeää yhteiskunnan osaamisen uudistamisen tehtävää.

Konkreettisimmillaan pedagogiset ratkaisut, opetusta kehittävät hankkeet, ovat usein kursseja, joista opiskelijat saavat opintopisteitä. Viiden ammattikorkeakoulun Five Stars -hankkeessa luodun AMK koodari -koulutuksen tavoitteena oli tuoda koodauksen opiskelu helposti saataville kaikille koodauksesta kiinnostuneille. Koulutuksen puitteissa järjestettyihin AMKoodari-opintoihin osallistui 822 opiskelijaa, jotka suorittivat yhteensä 7859 opintopistettä. 30 opintopistettä AMKoodari-opintoja suoritettuaan opiskelijalla oli mahdollisuus hakea AMKoodari-osaamismerkkiä. Myös ohjaajien osaamista kehitettiin; koulutuksessa toteutettavan ohjausmallin perusteeksi valittiin palautekyselyiden perusteella toimivimmat ohjauskäytännöt. (Laine, 2022.)

Prosesseja, toimintatapoja ja käytänteitä hankkeissa kehitettiin 13 kpl. Näitä olivat mm. yrityskohtaiset työntekijälähtöiset työhyvinvoinnin kehittämismallit, avoimen amk:n tarjonnan muotoilu yrittäjille, avoimen toimintakulttuurin vahvistaminen organisaatioissa sekä oppimisanalytiikan kerääminen Moodle-toteutuksilta. Prosessien, toimintatapojen ja käytänteiden rakentaminen tuottavat suoria vaikutuksia hankkeisiin osallistuneille yrityksille. Tarve kehittää uusia prosesseja, toimintamalleja tai käytänteitä on usein erilaisille organisaatioille syy lähteä yhteisiin TKI-hankkeisiin ammattikorkeakoulun kanssa. Prosessien, käytäntöjen ja toimintamallien uudistaminen on nykyajassa tärkeämpää kuin ehkä koskaan aiemmin, sillä yritysten toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin ennen. Esimerkiksi EU:n lanseeraamat vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä Fit for 55-ilmastopaketti ja toisaalta yllättävätkin kriisitilanteet kuten esimerkiksi COVID-pandemia, tuottavat väistämättä muutoksia arvoketjuihin, raaka-aineisiin, logistiikkaan ja tuotantoon. Ilman prosessien, toimintatapojen ja käytänteiden uudelleentarkastelua yritykset eivät pysty säilyttämään kilpailukykyään ja olemaan markkinoilla. Tarkastelujaksolla päättyneet Haaga-Helian TKI-hankkeet tuottivat ratkaisuja, jotka helpottavat organisaatioita kehittämään henkilöstönsä osaamista ja hyvinvointia sekä lisäämään toimintansa ketteryyttä luoda uusia tapoja luoda arvoa. Vaikutuksia pyrittiin myös laajentamaan hankeosallistujia laajemmalle joukolle jakamalla ratkaisuja mahdollisimman avoimesti muiden organisaatioiden sovellettavaksi.

Esimerkkinä COVID-kriisin kurittamia yrityksiä tukevasta hankkeesta voidaan mainita Uudenmaanliiton rahoittama SUN – 3AMK sparraa uuteen nousuun -hanke, jonka tavoitteena oli tukea matkailu- ja ravintola-alan yrittäjiä pandemian aiheuttamista muutoksista selviämisessä. Mukana hankkeessa oli kolmetoista yrittäjää, joille hankkeessa tarjottiin sparraavaa valmennusta, osallistujien tarpeista nouseva yhdeksänosainen webinaarisarja sekä marata-alan tutkimustietoa helposti lähestyttävinä tietopaketteina. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus osallistua AMK-koulutukseen. Hankkeen tulokset edistävät sekä matkailu- ja ravintola-alan kilpailukykyä, että alan koulutuksen entistä parempaa muotoilua ja kohdentamista erityisesti yrittäjille. Hankkeen tutkimusosion tulokset on saatavilla verkossa kirjana, joka on yksi ensimmäisistä toimialalla laadituista selvityksistä koronakriisin seurauksista. (Mäkelä, 2022.)

Hankkeissa kehitettyjä palveluita, konsepteja ja tuotteita raportoitiin 12 kappaletta. Näitä olivat mm. koulutus valokuvan voimauttavaan käyttöön, sivusto oppimisanalytiikan suosituksille, lukuisa määrä uusia ja kehitteillä olevia ruokamatkailutuotteita, sekä kestävän kehityksen osaamiskeskuksia matkailualalle. Hankkeissa syntyneissä digitaalisissa ratkaisuissa enemmistönä olivat erilaiset digitaaliset alustat. Näistä voidaan esimerkkeinä mainita JobTeaser, jossa välitetään opiskelijoille harjoittelu- ja työpaikkoja sekä yoop.fi, joka auttaa korkeakouluopiskelijaa yrittäjyyteen liittyvän osaamisen hyödyntämisessä osana korkeakouluopintoja. 

Uudenlaiset konseptit, palvelut ja tuotteet auttavat organisaatioita uudistamaan toimintaansa ja rakentamaan nykyajassa yhä keskeisemmiksi muodostuvia verkostoja ja ekosysteemeitä. Esimerkiksi osaamiskeskuksen käynnistäminen pitää sisällään potentiaalin merkittävään aluekehittämisen ja jopa kansainväliseenkin yhteistyöhön ulottuvaan vaikuttavuuteen. Uudet palvelut ruokkivat alueen houkuttelevuutta, auttavat sitä erottumaan kansainvälisesti ja toisaalta rakentavat monesti paikallisesti laajempaa ekosysteemiä, jolla on potentiaalia tulevaisuudessa merkittävään vaikuttavuuteen. Kehittämällä palveluja, konsepteja ja tuotteita Haaga-Helia vaikutti merkittävästi alueensa liiketoiminnan uudistumisen mahdollisuuksiin.

Edellä kuvattujen tulosten lisäksi kyselyyn vastaajat kertoivat hankkeissa syntyneen mm. uutta tutkimustietoa, yhteistyöverkostoja sekä erilaisia listoja, koonteja ja mallinnuksia toimijoiden käyttöön.

Kuvio 1. Hankkeessa syntyneet uudet ratkaisut.

Tulosten hyödyntämispolku ja jatkohankeideat

Hankkeiden vaikuttavuutta tarkastelleessa kyselyssä keskityttiin kehitettyjen ratkaisujen lisäksi tulosten hyödyntämisen polkuun sekä jatkohankeideoihin. Suurimmassa osassa (12 kpl) vuonna 2021 päättyneissä hankkeissa hankkeiden keskeisimpiä tuloksia ei sellaisenaan pidetty kaupallistettavina tai ainakaan kaupallistaminen ei ollut toimijoiden tavoitteena (kuvio 2). Viidessä päättyneessä hankkeessa tuloksia oli kaupallistettu ja 11 hankkeessa kaupallistamista suunniteltiin mutta se vaati jatkokäsittelyä.

Hankkeet johtivat usein uusiin ideoihin ja innovaatioihin, joiden lähempi tutkiminen nähtiin tärkeänä. 19 hankkeessa tunnistettiin kiinnostavia jatkohankeaihioita. Nämä kuvastavat hyvin tutkimuksen ja tiedon kumuloitumista: uusi tieto tarjoaa ratkaisuja polttaviin ongelmiin ja täydentää olemassa olevaa osaamista, mutta samalla se herättää uusia kysymyksiä, joihin on lähdettävä etsimään vastauksia.

Kuvio 2. Tulosten hyödyntämispolku

Tulosten levittäminen

Hankkeissa syntyneiden vaikutusten pitkän tähtäimen vaikuttavuus syntyy suurelta osin tulosten laaja-alaisen viestimisen ja levittämisen seurauksena. TKI-hankkeissa syntyvien vaikutusten laaja-alaisempaa vaikuttavuutta voi lisätä kolmella tavalla (Mustajoki, 2005):

1. Hanketoimijat vaikuttavat yhteiskuntaan esimerkiksi julkaisemalla sanomalehdissä, internetissä, kirjoittamalla populaariteoksia sekä vaikuttamalla asiantuntijana esimerkiksi pitämällä yleisöluentoja tai toimimalla asiantuntijana erilaisilla foorumeilla.
2. Hanketoimijat vaikuttavat akateemiseen yhteisöön ja tätä kautta laajemmin yhteiskuntaan esimerkiksi julkaisemalla tieteellisiä artikkeleita, tuomalla tutkimustuloksiaan esille tieteellisissä konferensseissa ja arvioimalla muiden tutkijoiden tieteellisiä tuotoksia.
3. Hanketoimijat vaikuttavat opiskelijoiden kautta yhteiskuntaan tuomalla tutkittua tietoa tunnetuksi opiskelijayhteisölle opetuksessaan ja ohjaustyössään sekä esimerkiksi kirjoittamalla oppikirjoihin materiaalia.

Vuonna 2021 päättyneissä TKI-hankkeissa julkaistiin yhteensä 200 suurelle yleisölle kohdistettua avoimesti saatavilla olevaa blogitekstiä sekä 136 ammatillista julkaisua (kuvio 4). Nämä julkaisut sisältävät hankkeissa tuotettua uutta tietoa sekä kuvauksia hankkeissa syntyneistä uusista ratkaisuista – tämä uusi tieto on avoimesti eri toimijoiden hyödynnettävissä ja sillä on suoraan vaikutusta yhteiskuntaan.

Akateemiseen yhteisöön vaikuttaminen – käytännössä akateemiseen keskusteluun osallistumisen kautta – tapahtui sekä hankekohtaisissa seminaareissa (x, tähän ei liene tietoa, mutta voisi lisätä kyselyyn), kotimaisissa konferensseissa pidetyillä konferenssiesitelmillä (34 kpl), kansainvälisissä konferensseissa pidettyjen konferenssiesitelmien avulla (37 kpl) sekä vertaisarvioitujen artikkeleiden avulla (28 kpl).

Kysely ei tarjoa yksiselitteistä vastausta sille, kuinka laajasti vuonna 2021 päättyneissä hankkeissa vaikutettiin yhteiskuntaan opiskelijoiden kautta, esimerkiksi oppimateriaalin tuottamisen avulla tai integroimalla hankkeen tuloksia opetukseen. Jonkinlaista osviittaa tähän antaa hankkeissa kehitettyjen pedagogisten ratkaisujen määrä: päättyneissä 28 hankkeessa syntyi jopa 19 erilaista pedagogista ratkaisua. On oletettavaa, että opiskelijoiden kautta yhteiskuntaan vaikuttaminen oli päättyneissä hankkeissa jopa kaikkein merkittävin ja yleisin vaikuttavuuden keino, sillä hankkeita toteuttivat pääasiassa asiantuntijat, joiden tehtävänkuvassa keskeisessä asemassa on opetus ja opiskelijoiden ohjaus.

Kuvio 4. Tulosten levittäminen laajemmalle yleisölle

Loppusanat

Käsillä oleva raportti kuvaa Haaga-Helian vuoden 2021 päättyneiden tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiohankkeiden tuottamia ratkaisuja, ratkaisuiden kaupallista hyödynnettävyyttä, jatkohankeideoita sekä ratkaisuiden pohjalta tehtyä julkaisutoimintaa. Raportti pohjautuu vuonna 2020 kehitettyyn toimintamalliin, jonka mukaisesti dataa kerättiin ensimmäistä kertaa vuonna 2021 päättyneistä TKI-hankkeista. Raportti kuvaakin ensimmäistä kertaa yhden vuoden aikana päättyneiden hankkeiden kokonaisvaikutuksia ja hahmotelmaa näiden pidemmän ajan vaikuttavuudesta.

Tarkastelujakson aikana päättyneissä Haaga-Helian hankkeissa tuotettiin yhteensä 60 erilaista ratkaisua. Suurin osa näistä oli pedagogisia ratkaisuja. Lisäksi hankkeissa kehitettiin prosesseja, toimintatapoja, käytänteitä, palveluita, konsepteja ja tuotteita. Kukin rakennettu ratkaisu vastasi johonkin havaittuun haasteeseen – esimerkiksi täytti tunnistettua osaamisvajetta, yhdisti eri toimijoita ja tarjosi uusia näkökulmia ja toimintatapoja. Ratkaisut loivat mahdollisuuksia pidemmän ajan vaikuttavuuteen.

Siihen, miten vahvasti ratkaisut tuottavat pidemmän ajan vaikuttavuutta, vaikuttaa erityisesti tulosten levittämisen aktiivisuus sekä suurelle yleisölle, ammattiyhteisöille, akateemiselle yhteisölle että opiskelijoille. Suuren yleisön saavuttavat parhaiten helppolukuiset blogitekstit, joita syntyi suuri määrä – jokainen päättyvä hanke kertoi blogimuodossa keskeisimmät tuloksensa. Nämä blogitekstit näyttelevät erittäin suurta roolia vaikuttavuuden kasvattamisessa: avoimesti julkaistujen blogitekstien avulla kuka tahansa saa hankkeissa syntyneen tiedon itselleen ja pystyy hyödyntämään sitä edelleen.

Vaikuttavuuden kannalta merkityksellistä on myös vertaisarvioitujen artikkeleiden julkaiseminen ja esitelmät erilaisissa tieteellisissä konferensseissa. Näiden avulla vaikuttaminen tapahtuu akateemisen yhteisön kautta. Tieteellinen tutkimus on kumulatiivista ja rakentuu aiemman tutkimuksen varaan: Haaga-Helian hankkeissa tuottama tieteellinen tieto osallistuu osaltaan akateemiseen keskusteluun sekä rakentaa tulevaisuuden tutkimusta. Sellaisenaan jo tämä on itseisarvo.

Käsillä oleva raportti kuvaa kattavasti vuoden 2021 aikana päätyneiden hankkeiden vaikutuksia. On kuitenkin huomattava, että näiden vaikutusten pitkän ajan vaikuttavuuteen emme vielä tässä ajassa pääse käsiksi vaan tätä voimme tarkastella vasta pidemmällä aikavälillä. Lisäksi raportti ei täysin tavoita soveltavan tutkimuksen ratkaisuja, joita TKI-hankkeet tarjosivat akateemisen yhteisön edelleen työstettäväksi, sillä nämä ratkaisut eivät ole yhtä konkreettisia kuin kyselyssä esille tulleet ratkaisut. Onkin tärkeä huomioida, että tki-hanketoiminnan vaikuttavuus on varsinkin akateemisessa yhteisössä laajempaa kuin tämä raportti antaa ymmärtää. Haaga-Helian tekemä soveltava tutkimus tuottaa laaja-alaista vaikuttavuutta yhteistyössä verkostojen kanssa sekä käytännön ratkaisujen että akateemiseen keskusteluun osallistumisen kautta. Näitä kahta yhdistämällä Haaga-Helia pystyy tuottamaan lisäarvoa ja vaikuttavuutta ainutlaatuisella tavalla.