Kuuntele podcast Näin kehität luovuuttasi ja opi mitä on luovuus, mikä estää luovuutta ja miten luovuutta voi kehittää.

Podcastin keskustelijoina ovat suhdepäällikkö Timo Lampikoski ja  tapahtumakoordinaattori Gentiana Lajqi Haaga-Helian uratiimistä. Uratiimi tarjoaa ura- ja rekrytointipalveluita Haaga-Helian opiskelijoille ja alumneille.

Lampikoski ja Lajqi käyttävät luovuutta työssään kehittäessään urapalveluita. Lampikoski on mm. ideoinut ja toteuttanut opiskelijoille suunnatun kuukausittaisen webinaarisarjan erilaisista ajankohtaisista teemoista. Lajqi on mm. kehittänyt erilaisia luovia ratkaisuja kuten asiantuntija- ja alumniluennot, kuvauspalvelut sekä CV-pajat rekrytointitapahtumien yhteyteen. Yhdessä he ovat luovasti suunnitelleet ja toteuttaneet yli 20 podcastia eri teemoista viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kuuntele heidän vinkkinsä podcastista!

Kuva: www.shutterstock.com

Podcastin sisältö

[äänite alkaa]

Puhuja 1 [00:00:04]: Tervetuloa Paras Minä-sarjan podcastiin. Jokainen lapsi on taiteilija. Ongelmana on kuinka pysyä taiteilijana, kun kasvamme aikuisiksi. Pablo Picasso. Luovuus on asioiden yhdistämistä. Jos kysyt luovalta ihmiseltä, miten tämä keksi tehdä sen, mitä ikinä keksikin, hänelle tulee usein syyllinen olo, koska hän ei tiedä. Hän vain teki jotain. Steve Jobs. Olen Gentiana, Haaga-Helian uratiimistä. Vastaan tiimiimme rekrytointitapahtumien tuottamisesta. Keskustelukaverinani on tänään kollegani ja uratiimin jäsen Timo Lampikoski. Hän auttaa opiskelijoita avaamaan ovia työelämään, eli tarjoaa heille uraohjausta eri tavoin. Tiimityö on sekä itsenäistä että yhteisöllisesti ja hyvin luovaa. Moi Timo, mitä kuuluu?

Puhuja 2 [00:00:56]: Moi Gentiana, ihan hyvää. Tämä on mielenkiintoinen aihe ja katsotaan, mitä luovaa saadaan tänään aikaiseksi.

Puhuja 1 [00:01:02]: Jes, eli tosiaan tänään keskustellaan luovuudesta, sen tärkeydestä, esteistä ja luovuuden kehittämisestä. Luovuudesta ja luovasta tekstin ja visuaalisten elementtien tuotannosta on puhuttu viime kuukausina paljon tekoälyn kehittymisen myötä. Monet siis käyttää chatGPT:tä päivittäin ja monia muita ilmaisia teksti- ja kuvientuottamisen ohjelmia on tullut markkinoille. Timo, oletko itse kokeillut chatGPT:tä?

Puhuja 2 [00:01:30]: Joo, hyvinkin talvesta lähtien. Silloin aloitin ensimmäiset kokeilun, ja nyt voisi käyttää joka päivä muun muassa ideoinnissa. Ja tietysti monet kysyy, että korvaanko tekoälystä lähivuosina luovien alueen ammattilaiset. Mä en usko siihen, että näin tulee tapahtumaan. Kyllä ihmisen luovuutta tarvitaan nyt ja jatkossa. Tekoäly ei nyt sentään korvaa luovia ammattilaisia, mutta on hyvä tutustua ja ottaa sitä tekoälyä, chatGPT:itä ja muita ohjelmia haltuun ja tässä vaiheessa tehdä kokeiluita ja opiskella niitä. Ne on erittäin hyviä apuvälineitä ja varmasti kehittyy huimaa vauhtia tästä eteenpäin. Mutta tekoäly kyllä varmasti tulee korvaa osan työntekijöistä esim. manuaalisen työntekijöistä, mutta sitten taas toisaalta tekoäly bisneksenä ja alana se synnyttää ihan uusia aloja ja tuo mukanaan ihan uusia työtehtäviä. Mutta Gentiana, mitä luovuus sitten oikein on?

Puhuja 1 [00:02:33]: Luovuus on tosiaan kykyä luoda uutta ja ainutlaatuisia ideoita, taideteoksia, tarinoita, ratkaisuja tai tuotteita, jotka on merkittäviä ja arvokkaita ihmisille. Se on henkilökohtainen ominaisuus, joka siis perustuu mielikuvitukseen, kykyyn nähdä asioita eri tavoin, rohkeuteen ja luovuuteen. Luovuus on siis merkittävä voima ihmisen kehityksessä ja yhteiskunnan edistämisessä, ja se voi auttaa ratkaisemaan monia ongelmia ja luomaan uusia mahdollisuuksia. Ja se on tosi tärkeätä, mutta miksi se on tärkeätä, Timo?

Puhuja 2 [00:03:09]: Osin, toitkin tossa jo äsken muutamia vastauksia siihen, mutta se voi parantaa ihmisen hyvinvointia, koska tuotetaan uusia ideoita ja sitä kautta uusia ratkaisuja kenties ongelmiin ja mitä haasteisiin elämässä ja työelämässä tulee vastaan. Se voi tosiaan edistää ihmisen henkilökohtaista kasvua ja kehitystä, pääsee kokeilemaan uusia juttuja, ja parhaimmillaan edistää yhteiskunnan kehitystä. Luovuus on tärkeä, koska se auttaa niin ihmistä kehittyä henkilökohtaisesti, kuin edistää yhteiskunnan kehitystä. Voisi parhaimmillaan parantaa yhteyksiä toisiin ihmisiin. Pandemian aikana kehitettiin, jos ei nyt kehitetty, mutta otettiin hyvin nopeasti käyttöön virtuaaliset kommunikaatiokeinot, Zoom, Teams ja tämän tyyppiset. Siinä on minusta hyvä esimerkki. Mitkä on sitten pahimpia luovuuden esteitä?

Puhuja 1 [00:04:04]: Mä voisin muutaman tässä sanoa. Yksi ehkä sellainen mitä tosi moni kokee on pelko epäonnistumisesta tai arvostelusta. Se pelko estää henkilöä ottamasta niitä riskejä ja kokeilemasta uusia asioita. Nehän on just tarpeen luovuuden kehittymiselle.

Puhuja 2 [00:04:24]: Voisiko sanoa se ajattelu, mikä on hyvin tyypillistä Suomessa, että mitä muut ajattelee musta, jos mä teenkin asioita nyt eri lailla?

Puhuja 1 [00:04:31]: Just tämä ja se, mitä ne sanoo ja onko tämä oikein ja väärin, mutta luovuudellahan sitä ei tosiaan ole. Ei ole oikeaa tai väärää keinoa luovuudelle. Ja niin kuin tässä jo pohjustettiinkin, eli se kritiikin pelko, eli mitä ne omat luovuuden jutut sitten aiheuttaa muissa henkilöissä. Ja sitten se pelko voi estää kokonaan sitä luovuutta. Sitten hyvin suosittu juttu kuin stressi, eli stressi ja ylikuormitus. Stressaava elämäntilanne ja ylikuormitus voi vähentää henkilöluovuutta, ja kyky keskittymiseen on aika alhainen.

Puhuja 2 [00:05:14]: Nyt on paljon mediassa ollut viime aikoina juttuja nuorten alle 30-vuotiaiden jatkuvasta stressistä ja kestostressistä, jopa uupumisesta.

Puhuja 1 [00:05:23]: Kyllä, ehdottomasti, varsinkin työelämässä, kun puhutaan työuupumisesta. Sitten on tosiaan vielä neljäntenä tähän mun listaan puutteelliset taidot ja tekniset taidot. Se voi aiheuttaa henkilössä epävarmuutta ja pelkoa siihen luovuuden kehittämiseen. Sitten vielä näiden lisäksi on se sisäinen kritiikki ja [xxxxx 00:05:51] , että se henkilö voi esimerkiksi alkaa kyseenalaistamaan omia taitoja, että onko minä hyvä tässä ja teenkö minä tämän, miten minun pitää tehdä tämän ja sitten se olisi aika kova este.

Puhuja 2 [00:05:58]: Ja jopa omia ajatuksiaan, omia ideoitaan.

Puhuja 1 [00:06:02]: Nimenomaan, että sitten ei oikein tiedä, että onko nämä edes hyviä juttuja. Mutta sittenhän näitä esteitä toki voi voittaa ja oppii hallitsemaan ja voittamaan ne sellaisella rohkaisevalla asenteella, mutta miten muuten voi voittaa niitä esteitä oikein, Timo?

Puhuja 2 [00:06:20]: No jos esteitä on paljon, niin onneksi niitä tapoja voittaa ylittää ne esteet, niitäkin on onneksi paljon. Eli stressihallinta. Puhuit siitä äsken paljon ja keskusteltiin siitä. Se todellakin estää luovuuden virtausta. Mutta onneksi on lukuisia eri stressin hallintakeinoja. Ja korostan sitä ennaltaehkäisyä. Että se stressi, jota me tarvitaan sopivassa määrin, ei pääsisi kehittyy kestostressiksi, uupumukseksi tai burnoutiksi. Paljon on erilaisia tekniikoita. Meditaatioo, liikuntaa, kävelyä, rentoutustekniikoita, joogaa, tämän tyyppisiä. Ne voivat parantaa luovuuden virtausta. Minusta tosi tärkeää on ympäristö- ja paikanvaihtaminen. Monilla Suomessa kesämökki toimii sellaisena, kesällä puutarha. Itse perinteisesti kirjastossa tai kahvilassakin. Ne voivat olla aika hälyisiäkin paikkoja, mutta minulle toimii henkilökohtaisesti paikanvaihto. Se on yksi tärkeämpiä juttuja. Ja sitten se positiivinen asenne ja usko omiin kykyihin. Eli mä pystyn tuottaa uusia ideoita ja mä uskon siihen, että mä pystyn näin tekemään. Ja sitten semmoista pientä riskinottoa ja just uusien asioiden kokeilua. Nimittäin kirjassa Luovuus kuluu kaikille Kari Uusikylä kannustaa meitä kaikkia kokeilemaan uusia asioita joihin et ole ennen tutustunut, joita et ole ennen tehnyt edes ajatellut. Eli käy uusissa paikoissa, kokeile uusia harrastuksia ennakkoluulottomasti ja tutustu uusiin ihmisiin. Huonot kokemusten haasteet voivat silleen auttaa avartaa mieltä ja inspiroida uusia ideoita.

Puhuja 1 [00:08:08]: Joo, kuulostaa hyvältä ja tosi paljon mullakin on samanlaisia, että esimerkiksi ympäristö on yksi sellainen, mikä auttaa aina.

Puhuja 2 [00:08:15]: Mites hei sit näitä tekniikoita? Onko sellaisia olemassa?

Puhuja 1 [00:08:21]: On. Tosi monta tekniikkaa on, jota on katsottu, että ne kehittää luovuutta, mutta tärkeimpiä on ehkä, mä sanoisin, mitä mä käytän tosi paljon, on mindmappi. Eli se koostuu tosiaan siitä, että piirtää kartan omista ajatuksista ja ideoista. Kun näet visuaalisesti ajatukset, pystyt löytämään uusia yhteyksiä ja vedät viivoja tänne. Siitä sit tulee hyvä kokonaisuus. Siitä tykkään ottamaan paljon. Sitten on sellainen tekniikka kuin freewriting. Mahdollisimman nopeasti ja säännettömästi laitat sanoja paperille, jotka tulee mieleen asiasta. Sitten se auttaa luovuuden virtauksen vapautumisessa.

Puhuja 2 [00:09:08]: Voisiko jollain toimia ihan perinteinen päiväkirja tossa tarkotuksessa?

Puhuja 1 [00:09:13]: Voisi, koska sitten sitä päiväkirjaa voi lukea niitä aikaisempia ajatuksia ja yhdistää niihin uusiin tai ajankohtaisiin elämäntilanteisiin. Siitä voi ehkä kukoistaa jotain luovuuden helmiä. Mindfulness ja meditaatiotekniikat, nekin on yksi. Puhuit itsekin siitä, että rentoutuu ja meditoida, niin se on yksi tekniikka kehittää sitä, koska voit keskittyä siihen tilanteeseen just silloin. Siinä vähentyy se stressi ja sit sä olet luova, kun se parantaa luovuuden virtausta. Sitten sellainen tekniikka, nimeltään collaborative-tekniikka, mutta se kostuu siitä, että teet yhteistyötä ja olet muiden ihmisten kanssa. Tämä on minulle tosi tärkeä juttu. Tykkään siitä, että on ihmisiä ympärillä ja on sosiaalinen tilanne. Saan vähän aihioita myös muilta ihmisiltä. Sitten minulla on hyvä idea tehdä tämä. Toi on yksi. Viimeisenä sanoisin tähän, että digitaaliset työkalut. Jos käyttää niitä digitaalisia työkaluja, kuten sovelluksia ja verkkoalustoja, niin ne auttavat myös siihen luovuuden kehittämiseen. On kaikenlaisia tuolla netin syövereissä, että mitä voi käyttää verkkoalustoja. Just, että mind mappingkin voi tehdä siellä netissä, jos se on helpompaa kuin sit kirjoittaa, jos ei oikein tykkää sillä lailla siitä vihkotekniikasta.

Puhuja 2 [00:10:50]: Sitten tulee Slack mieleen yhteiseen projektityöskentelyyn.

Puhuja 1 [00:10:55]: Slack ja Teams, mitä mainitsit, on tullut pandemian myötä. Ehdottomasti sielläkin on paljon erilaisia. Mitä tekniikoita käytät, Timo?

Puhuja 2 [00:11:06]: Joo, mindmappingin löysin jo vuosia sitten opiskeluaikana viimeisenä vuosina. Sitä olen käyttänyt tähän päivään asti. Ihan perinteinen kynäpaperiliittymä. Mulla jostain syystä ei toimi ne digitaaliset mindmap-versiot. Olisi pakko nostaa chatGPT vielä tässä esille. Kyllä se auttaa ideoinnissa. Esimerkiksi otsikoiden ideoinnissa. Tuottaa mainioita [autoboksia? 00:11:36] , joita en itse välttämättä ikinä edes keksisi. Tuo tulee mieleen. Tuossa jo kerroitkin vähän sun tavallaan tekniikoista ja keinoista, mutta hei Gentiana, miten sä ylläpidät luovuutta ja tuotat uusia ideoita?

Puhuja 1 [00:11:53]: No, mulle ehkä sellainen ideaali tilanne on, vaikka jos mietitään vuoden aikaa, niin ehkä kevät, just talvi loppumassa, ja sitten jos olisi joku kaveri siinä tai työkaveri, ja sitten meillä olisi joku aihe, ja siitä mun pitää niin kuin ruveta keksimään jotain, niin sellainen, että ympäristö ja sosiaalinen tilanne, ja ehkä noista tekniikoista, niin se, just se, että on niin kuin yhteistyössä jonkun kanssa, niin mulle se on sellainen, että mä tykkään siitä, ja maalaus, tanssi, uudet ihmiset siinä samalla kuin vaikka maalaa. Jotenkin pystyy keskittymään myös siihen, mitä sä teet, ja sun ei tarvi miettiä mitään muita juttuja, vaikka sitä työstressiä tai koulustressiä, vaan sä keskityt suoraan siihen, että mitä siihen tauluun tulee. Tai vaikka tanssitunnilla sä voit keskittyä siihen tanssimiseen, ja sit voi tulla joku idea vaikka siinä tanssitunnin aikana ja sit sä kirjoitat vaikka ylös sen jälkeen, ja sit mietit miettii kotiin, et sekin on niinku yksi tapa, mutta minulle ehkä juuri ne sosiaaliset tilanteet, mutta kyllä minä tarvitsen myös sitä, että pitäisi olla välillä ihan yksin ja avata vaikka vihko ja kynä ja sitten vain niitä ajatuksia pistää siihen ja miettiä, että miten voisin tätä kehittää. Minulle se on ehkä yksi sellainen, mutta eikö se ollut sinullekin hyvä tapa se sellainen yksinäisyys ja rauhallisuus?

Puhuja 2 [00:13:15]: On, tosiaan näkee hyödynnettyä freewriting-tekniikkaa myöskin. Joo, mulle toimii siis yksinäisyys. Mä tarviin riittävästi yksinoloa. Minulle pitkät kävelylenkit ruokkivat minun luovuutta. Välillä tietysti kuuntelen podcasteja ja äänikirjoja. Niistä saa aina hyviä virikkeitä ja hyvii ideoita. Välillä ei jaksa, jos on ollut paljon ärsykkeitä ja paljon signaaleja päivän mittaan sit ihan hiljaisuudessa kuuntelen linnun laulua, puron solinaa ja tämän tyyppistä ympäristön ääniä. Tai sitten on vaan keskittyy siihen kävelyyn. Se toimii mulla. Ja sitten kyllä tuo, että mun pitää nukkua riittävästi. Että mulla pukkaa kyllä stressiä ja väsymystä, jos en mä nuku riittävästi. Yritän esimerkiksi mennä parina arki-iltana vähän aikaisemmin nukkuu. Tyyliin jopa yhdeksän kymmenen välillä.

Puhuja 1 [00:14:10]: Joo totta, toi nukkuminen tuli nyt mieleen, kun mainitsit. Niin sekin on, koska musta tuntuu, että mä oon ihan eri ihminen, jos mä en nuku kunnolla. Että ei vaan suju. Ehkä silloin se luovuus ei ole kyllä mitään hyvää. Sitten mä en keksi mitään ja olen ihan out. Mutta muuten kun on saanut nukuttua hyvin ja syötyä myös hyvin, ettei tuu hangrytilanne, niin sekin auttaa kyllä tosi paljon. Perusuni, liikunta ja lepo, niin ne tepsii tässäkin oikein hyvin.

Puhuja 2 [00:14:36]: Tämä ehkä kuulostaa oudolta. Kun mietin, kun me tehtiin tätä podcastia, suunniteltiin sitä käsikirjoitusta, ni tämä kuulostaa tosiaan vähän erikoiselta. Mä saan mun parhaat ideat lähes aina aamuyöllä. Eli mä herään siihen, että mulla kieppuu joku idea, ajatus vimmatusti mielessä. Ja sitten se, mikä on vähän hankalaakin, että sitten usein ideat ketjuuntuu. Eli niitä alkaa tulla useampia ja useampia. Ja kyllä mun täytyy usein nousta ylös ja kirjoittaa ne paperille tai kännykkään. Mutta se hyvä puoli siinä on, että sitten useammin, kun ne tulee just no puoli neljän viiden välillä hyvin tyypillisesti katsoo kelloa. Niin se hyvä puoli kuitenkin, että kun mä kirjoitan ne ylös, niin sitten mä useimmissa tapauksissa nukahdan uudestaan.

Puhuja 1 [00:15:26]: Joo, mullakin kyllä sillai, että sitten kun se kännykkä, ehkä siinä ennen nukkumaanmenoo, pläräät vielä kännykkää ja katot, niin siinä kyllä tulee jotain ideoita. Mä yritän kirjoittaa just sitten muistiinpanoihin ja sitten seuraavana päivänä vähän miettiä, että mihin ne liitty, miten voi niitä vielä työstää.

Puhuja 2 [00:15:42]: Onko sinulla ollut mitään haasteita luovuuden kanssa, vaikka mietit kuluvaa vuotta?

Puhuja 1 [00:15:49]: Voisin sanoa, että on ollut. Olen sellainen ihminen, että kun on talvi ja pimeää, vähän synkistyn jollain tavalla. Sit ei ajatus kulje ja luovuus ei ehkä ole parhaimmillaan. Vaikka on talvi ja pimeätä, yritän keksiä, että sytytän kynttilöitä, teen ympäristöstä mukavamman ja kääriydyn johonkin lämpimään. Siinä yritän vähän ympäristön muutoksella parantaa vähän luovuuttani, mutta heti kun mä vähän saan jotain, vaikka joulukoristeita, ja se on kivempi se paikka, missä mä oon, niin sillä tavalla mä oon niitä oikeastaan ratkaissut pidemmän päälle. Mutta mites sun vuosi?

Puhuja 2 [00:16:33]: Kyllä se kulminoituu siihen nukkumiseen. Jos mä oon nukkunut monta yötä huonosti, niin mun on ihan turha edes kuvitella tekeväni yhtään mitään luovaa, tuottaa uusia ideoita. Kyllä se on aika nopea ratkaisu. Ei aina helppo. Ei aina helppo, mutta univelka on minulla se. Se usein ruokkii kestostressiä ja muutenkin aivot ovat jumissa ja ei homma suju.

Puhuja 1 [00:16:58]: Vaikka minulla on ollut ongelmia talvella, aina kannattaa pysyä avoimena uusille ajatuksille ja mahdollisuuksille. Aina voi tuottaa myös hyviä ideoita kuuntelemalla muita, tutkimalla uusia asioita, tutustumalla uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Matkat on hyvä asia. Esimerkiksi matkustan aika paljon. Se on minulle myös yksi iso inspiraation lähde ja luovuuden kehittämistekniikka. Älä pelkää kokeilla uusia asioita ja rohkaise itseäsi ajattelemaan niinku out of the box. Saa olla erilainen ja pitääkin olla. Onko sinulla, Timo, jotain tähän loppuun vielä?

Puhuja 2 [00:17:41]: Joo. Minusta olisi tosi tärkeää, ja mitä itsekin pyrin noudattaa, on oman ajankäytön rytmittäminen. Minitauot, lounastauot, päivän mittaan, työpäivän mittaan ja sitten vuorokauden näkökulmasta rentoutuminen säännöllisesti, mainittu nukkuminen. Kannattaa kokeilla, että jos on univelkaa ja unihäiriöitä, että mennä vaikka kerran arki-illassa, viikossa siis, niin vähän aikaisemmin nukkuu. Ja muutenkin olla herkkänä niille signaalit, jos sinua alkaa väsyttää, niin siinä on se pieni aikaikkuna, että silloin kannattaa nopeasti pestä hampaat ja siirtyä sinne punkan puolelle. Must näillä tavoilla aivot voi aamulla aloittaa työskentelyn puhtaalta pöydältä.

Puhuja 1 [00:18:28]: Jes, mä sanoisin vielä tähän loppuun, että uskalla olla oma itsesi, tarvittaessa erilainen kuin muut, ja toteuta unelmiasi rohkeasti. Rohkeus ruokkii luovuutta. Kiitos Timo antoisasta ajatustenvaihdosta, kiitos sinulle kuuntelija. Lisää vihjeitä löydät JobTeaserista ja Haaga-Helian eSignalsista. Kuulemisiin!

[äänite päättyy]