Maailman onnellisimman kansakunnan nuoret voivat aiempaa huonommin. Mitä ihmettä? Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan nuorten uupuminen, ahdistuneisuus sekä oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja terveydentila huonontunut. Taustalla näyttävät olevan muutokset yleisesti nuorten elinympäristössä ja elämäntilanteessa sekä koulumaailmassa.
Sosiaalisen median kautta nuoret peilaavat omaa todellisuuttaan muihin. Somea voidaan hyvin käyttää myös kiusaamisen välineenä, jos niin halutaan. Niiden nuorten osuus, jotka kokevat sosiaalista ahdistuneisuutta näyttäsi lisääntyneen. Ympäristön tila ja ilmaston lämpeneminen, sekä Ukrainan sodan synnyttämät turvallisuuskysymykset koskettavat ymmärrettävästi nuoria läheltä. Covid-pandemian vaikutukset nuorten hyvinvointiin näkyvät vasta viipeellä.
Koulumaailmalla on luonnolliset vaikutuksensa nuorten hyvinvointiin. Vuosia 2019 ja 2021 valottavan kouluterveyskyselyn muukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyys elämäänsä on edelleen hyvällä tasolla, mutta suunta on hiukan heikkenevä. Myös niiden oppilaiden osuus, jotka ilmoittivat pitävänsä koulunkäymisestä, oli hiukan vähentynyt (82–77 prosenttia). Lukiolaisten kohdalla opintojen suorittaminen ja menestymispaineet ovat aiheuttaneet uupumista.
Selvityksissä on kuitenkin havaittu myös asioita, jotka lievittävät nuorten ahdistusta ja tuottavat hyvinvointia. Yhteenkuuluvuuden kokemus ja kuuluminen joukkoon tukevat nuorten hyvinvointia. Parhaimmillaan yhteisö voi myös tukea oppimista. Hyvä opetus ja ohjaus, arviointi ja palaute tukevat oppimista mutta myös hyvinvointia. Oppilaitoksissa tulisi olla toimintamallit tukea tarvitsevien oppilaiden tunnistamiseen ja saattamiseen oppimista tukevien toimintojen piiriin. Ahdistusta lievittää myös se, kun nuoret kokevat saavansa valmiuksia vaikuttaa ahdistusta herättäviin asioihin. Yhtenä esimerkkinä ovat konkreettiset toimet, kuten mitä voimme tehdä ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi. Näitä asioita kannattaisi ottaa huomioon myös oppilaitoksissa koulutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Hyvinvoiva opiskelija myös oppii hyvin. Hyvinvoivat opiskelijat ja henkilöstö muodostavat hyvinvoivan oppimisyhteisön. Yhteisöllisyys ja vertaistuki ovat tärkeitä elementtejä myös henkilöstön hyvinvoinnissa.
Tässä Pedagogi-lehden numerossa keskitymme hyvinvointiin. Teema on esillä opettajankoulutuksessa, hankkeissa ja opettajille suunnatuissa täydennyskoulutuksissa. Hyvinvointi liittyy opettajankoulutuksen opetusohjelmaan ja näyttäytyy näin kaikkien opettajaopiskelijoiden opiskeluohjelmassa. Olemme toteuttaneet mm. Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamina täydennyskoulutusta ja hankkeita, joissa opettajaopiskelijat ja opettajankouluttajat sekä oppilaitosten, korkeakoulujen ja järjestöjen edustajat ovat työskennelleet yhdessä opiskelijoiden ja opettajien hyvinvoinnin parantamiseksi.
Työskentelemme sen puolesta, että maailman onnellisimmassa maassa on hyvinvoivat nuoret ja maailman paras koulutus.
Jari Laukia
Johtaja
Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
jari.laukia@haaga-helia.fi
Tämä artikkeli on julkaistu Pedagogissa 1/2022. Pedagogi käsittelee ammatilliseen koulutukseen, opettajankoulutukseen ja opetukseen liittyviä teemoja. Lehteä julkaisee Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu.