Siirry sisältöön
Yritysyhteistyö
Tutkittu tieto kehittää yritysten kilpailukykyä

Korkeakoulujen tuottama tutkittu tieto on myös yritysten liiketoiminnan kehityksen yksi merkittävä moottori, kirjoittaa Satu Koivisto.

Kirjoittajat:

Satu Koivisto

tutkimuspalvelujohtaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 16.03.2021

”Yliopistojen ja yritysten tiet ovat erkaantuneet”, kertoo VTT:n ja Tampereen yliopiston tekemä uunituore selvitys. Selvitys tuo esille huolestuttavan seikan: tutkimuksen ja liiketoiminnan välinen yhteistyö on vähentynyt Suomessa lähes koko 2000-luvun. Tätä ilmentää kaksi seikkaa: toisin kuin muissa EU- ja OECD-maissa, yritykset rahoittavat tutkimusta yhä vähemmän ja toisaalta tekevät yhä harvemmin julkaisuja korkeakoulujen kanssa.

Nyt pientä elpymistä yhteistyössä on onneksi alkanut tapahtua: Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten yritysten rahoitus korkeakoulujen tutkimukseen kasvoi 11 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2019.
Suomessa yhteistyö tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välillä julkaisemisessa on ollut perinteisesti OECD-maiden keskiarvoon verrattuna hyvinkin aktiivista. Kuitenkin 2010-luvulla myönteinen trendi on lähtenyt laskuun meillä samalla kun se on hienoisesti kasvanut muissa OECD-maissa.

Tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö kannattaa

Tieto yhteistyön suhteellisesta heikentymisestä on äärimmäisen huolestuttava, sillä korkeakoulujen tuottama tutkittu tieto on myös yritysten liiketoiminnan kehityksen yksi merkittävä moottori. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn perusta on toimiva tutkimus- ja innovaatiotyö, jota tehdään yhdessä yritysten ja tutkimustoimijoiden kesken. Tämän yhteistyön kriittisyys on tunnistettu esimerkiksi Suomen TKI-tiekartassa, joka tuo vahvasti esille sen, miten korkeakoulujen ja muiden tutkimustoimijoiden sekä yritysten ja myös julkisen sektorin yhteistyötä on vahvistettava.

Yhteistyö tuottaa konkreettisia tuote-, prosessi- tai palveluinnovaatioita. Näiden lisäksi jopa tärkeämpi yhteistyön tulos on laajempaa vaikuttavuutta synnyttävät pitkäaikaiset hyödyt, kuten uusi osaaminen, kehittynyt innovaatiokapasiteetti ja tiedonsiirto. Nämä hyödyt ovat korvaamattomia yksittäisten yritysten mutta myös alueellisen kehittymisen ja kilpailukyvyn kannalta.

Ammattikorkeakoulut yhdistävät tutkimusta ja elinkeinoelämää
Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli soveltavan tutkimustiedon ja elinkeinoelämän yhdistämisessä. Me Haaga-Heliassa toimimme hyvin tiiviisti yritysrajapinnassa ja sovellamme tutkittua tietoa käytäntöön. Yksi keskeinen tutkimusyhteistyömme päämäärä on tuottaa yritysyhteistyökumppaneillemme lisäarvoa yhdessä tehtävän tutkimus- ja kehittämistyön avulla. Teemme soveltavaa tutkimusta, joka tuottaa usein konkreettisia innovaatioita; uudenlaisia liiketoimintamalleja, palveluinnovaatioita, uusia prosesseja. Tavoitteemme on tällä työllä hyödyttää paitsi yhteistyökumppaninamme toimivaa yritystä, myös laajemmin yhteiskuntaa.

Omassa työssämme yritysyhteistyö ei mittareidemme mukaan ole näivettymässä – mutta tahtotilamme on lisätä yhteistyötä entisestään.
Miten lisätä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä?
Tampereen yliopiston ja VTT:n selvitys esittää keinoja tutkimusyhteistyön lisäämiseksi ja syventämiseksi:

  • Riittävän syvää ja laadukasta vuorovaikutusta on tuettava.
  • Osapuolia on törmäytettävä.
  • Luottamuksen rakentumiseen on käytettävä aikaa.
  • Avoimeen tiedonjakoon ja tutkimukseen on motivoitava.
  • Tutkimusekosysteemejä ja -verkostoja on tehtävä kiinnostavammiksi ja panostettava olosuhteisiin, jotka rakentavat toimivia ekosysteemejä.
  • Yhteistyön aineettomia hyötyjä on tuotava esille ja merkitystä perusteltava.

Jotta Suomi on jatkossakin innovatiivisuuden, uuden tiedon ja kehittämisen edelläkävijä, on yhteistyöhön panostettava. Tutkimus on menestyksemme perusta – rakennetaan vaikuttavaa yhteistyötä sen päälle.

Lähteet: