Siirry sisältöön
Yrittäjyys
Yritysjohtaja, tunnetko päätöksenteon logiikkasi?

Päätöksenteko on yksi keskeisistä yritystoiminnan perusteista. Harva kuitenkaan tulee miettineeksi, millä logiikalla päätöksiä tehdään, kirjoittaa Timo-Pekka Uotila.

Julkaistu : 21.09.2020

Yksi keskeinen yrittäjyystutkimusta ohjaava tekijä on ollut havainto siitä, että kokeneet yrittäjät lähestyvät ongelmia omalaatuisella tavallaan – he lähtevät liikkeelle omista vahvuuksistaan tavoitteen sijaan. He kysyvät, kuka olen, miten toimin ja mikä minua kiinnostaa, mitä osaan eli mitä olen opiskellut ja mistä minulle on karttunut kokemusta ja kenet tunnen eli millainen on sosiaalinen verkostoni?

Tätä yrittäjän päätöksenteon logiikkaa (effektuaatio) peilataan usein perinteisempään johtamisajatteluun (kausaatio).

Näistä viimeiseksi mainittu tarkoittaa analyyttista ja rationaalista päätöksentekoa. Yrittäjyyskontekstissa tämän logiikan soveltaminen tarkoittaa tietynlaisen valmiin ongelma-avaruuden määrittämistä, tavoitteen ja tulosten asettamista, analyysin tekemistä kilpailuympäristöstä sekä häiriötekijöiden ja epävarmuuden hallitsemista. Tietty päätös on paras mahdollinen annettujen raamien sisällä.

Ensin mainittu logiikka taas tarkoittaa mahdollisuuksien, sääntöjen ja koko ongelma-avaruuden luomista. Tämän tarkoittaa enneminkin epävarmuuden aallolla ratsastamista, luottamista jo käytössä olevaan osaamiseen ja keinovalikoimaan sekä sosiaalisen verkoston hyödyntämistä. Erilaiset muuttuvat tilanteet nähdään hyödynnettävinä mahdollisuuksina.

Kun aikaisemmin pelikenttää kuvattiin shakkilautana, jossa parhaiten menestyi se, jolla oli tarkka suunnitelma eri tilanteisiin, on nyt tilanne muuttunut. Kompleksisessa ympäristössä shakkipelin säännöt muuttuvat jokaisen siirron jälkeen: voittaja on mahdollisuuksien kesyttäjä.

Kyky ymmärtää kahta päätöksenteon logiikkaa

Molemmilla päätöksenteon logiikoilla on puolensa. Tiedämme jo, että yrittäjät eivät välttämättä tee niin itsenäisesti päätöksiä; ajatusmallit yhdenmukaistuvat samalla toimialalla ja ratkaisut eivät välttämättä ole niin uniikkeja. Samankaltainen koulutustausta, pinnalla olevien yritysten imitoiminen ja pakottava säätely (esim. lainsäädäntö) ohjaavat samankaltaisiin lopputuloksiin.

Rationaalisemmalla päätöksenteolla on puolensa, sillä on hyvä välillä pysähtyä ja analysoida vaikka sitä, millaisen tiedon pohjalta liiketoimintapäätöksiä tekee. Lisäksi aloittavalla yrittäjällä on hyvä olla edes jonkinlaista ohjaavaa pohjaa josta ammentaa.

Toisaalta rohkea tarve lähteä kokeilemaan asioita käytännössä on yrittäjyyden ytimessä. Varsinkin epävarmassa ympäristössä yrittäjän on hyvä nähdä omat vahvuudet ja lähteä sitä kautta tunnistamaan uusia mahdollisuuksia. Liika analysointi voi tuottaa oikean kuvan menneestä liiketoimintaympäristöstä, joka kuitenkin on hyödytön tulevaisuuden päätöksiä tehtäessä.

Kaikenlaiset organisaatiot kaipaavat uutta ajattelua

Yrittäjämäinen ajattelu auttaa viemään asioita käytäntöön vähän kerrallaan. Sen anti on rohkeudessa lähteä toimimaan – tavoitteet kirkastuvat kyllä matkan varrella. Kyky kuvitella tulevaisuuden mahdollisuuksia omista lähtökohdista käsin on arvokasta ja konkreettista.
Kun perinteisempi johtamisajattelu nojaa määrätietoisuuteen, selkeään visioon, kurinalaisuuteen ja analyyttiseen ja selkeään etenemiseen, voi kyky vaihtaa päätöksenteon logiikkaa avata uusia näkymiä.

KTT Timo-Pekka Uotila on väitellyt yritysjohdon ajattelumalleista yrityksen menestymiseen liittyen. Häntä kiinnostaa kyky ymmärtää erilaisten liiketoimintapäätösten inhimillistä puolta – sitä, mikä saa johdon päätymän tiettyihin ratkaisuihin, oli kyseessä startup, pk-yritys tai suurempi organisaatio. Hän toimii Haaga-Helian StartUp Schoolissa vastaten tutkimus- kehittämis-, ja innovaatiohankkeista sekä kumppanuuksista.

Lähde:

Sarasvathy, S. D. (2008). Effectuation: Elements of Entrepreneurial Expertise.