Siirry sisältöön
Vastuullisuus
Pitääkö lentoaseman olla kannattavaa liiketoimintaa?

Mitä tuo mieleen sana lentoliikennetoimiala? Enimmäkseen ihmiset ajattelevat lentämistä ja siihen suoraan liittyviä toimenpiteitä. Saatamme ajatella myös lentoasemia, mutta enimmäkseen osana lentomatkaa. Millainen siis lentoaseman tulisi olla liiketoimintana osana lentoliikenteen ekosysteemiä?

Kirjoittajat:

Heini Noronen-Juhola

opettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 02.03.2023

Toisen maailmansodan jälkeen lentoliikenne alkoi kasvaa suurin harppauksin. Lentokoneiden tekninen kehitys oli nopeaa, kuten myös lentämisen määrän kasvu maailmanlaajuisesti. Uusia lentoasemia avattiin olemassa olevien sotilaslentoasemien lisäksi. Koko lentoliikennetoimiala keskittyi lentämisen mahdollistamiseen ja lentoihin liittyviin palveluihin.

Lentoasemat olivat tyypillisesti valtioiden omistamia ja niiden tarkoitus oli olla lentoliikennettä tukevaa infrastruktuuria. Niitä ei ajateltu itsenäisenä liiketoimintana.

Lentoasemista on kehittynyt oma toimialansa

Nykyään tilanne on varsin erilainen. Useat lentoasemat ovat edelleen valtioiden omistamia, mutta monet ovat saaneet omistajikseen sijoittajia. Sen lisäksi, että lentoasemat tekevät perustoimintaansa, eli palvelevat lentoliikennettä ja antavat lentojen tarvitsemia palveluja, ne ovat myös kehittäneet suuren määrän muita palveluita. Palveluita, jotka tyypillisesti ovat kaupallisia matkustajille suunnattuja palveluita.

Näin ollen monesta lentoasemasta onkin kehittynyt suuria ostoskeskuksia ravintola-, vähittäiskauppa-, viihde- ja hyvinvointipalveluineen. Näistä palveluista on muodostunut merkittävä tulonlähde lentoliikenteeseen liittyvien tulojen rinnalle.

Kauppoja tai ei, lentoaseman lentoliikenteeseen liittyvä toiminta on erittäin säädeltyä ja hyvin pääomavaltaista. Lentoliikennealueet ovat laajoja ja ne vaativat runsaasti ylläpitoa. Kiito- ja rullausteiden pitäminen tarvittavassa kunnossa vaatii tarkastuksia, huoltokorjauksia ja muita toimenpiteitä, kuten esimerkiksi pohjoisilla lentoasemilla lumen ja jään poistoa.

Terminaalirakennukset ovat valtavia kiinteistöjä, jotka tarvitsevat lämmitystä, ilmastointia, vettä ja muita kiinteistöteknisiä ratkaisuja. Myös muita laitteistoja ja rakenteita, kuten matkatavaroiden lajittelujärjestelmä, matkustajasiltoja tai lentokoneiden pysäköintipaikkoja kaikkialla lentoaseman alueella tarvitaan.

Kaiken tämän pitäminen hyvässä ja turvallisessa kunnossa on taloudellisesti raskasta, jos se pitää tehdä vain lentoliikenteestä saatavilla tuloilla. Tämän vuoksi suoraan matkustajilta saatavat kaupalliset tulot ovat hyvin merkittävä tekijä lentoasemien ylläpidon helpottajana.

Kannattavat ja kannattamattomat lentoasemat

Niin kauan kuin lentoasemalla on paljon lentoja (laskeutumis- ja matkustajamaksut), siellä on myös paljon matkustajia (kaupalliset matkustajapalvelut). Tällöin tulovirta tyypillisesti riittää ylläpitoon ja lentoasema on jopa kannattavaa liiketoimintaa.

Suuret lentoliikenteen solmukohdat, kuten Lontoon Heathrow tai Hong Kong ovat hyvin kannattavia ja hyvää liiketoimintaa itsessään. Mutta entä jos lentoasemalla on päivän aikana vain muutama lento, jolloin kaupalliset matkustajapalvelutkaan eivät ole taloudellisesti järkeviä, tullaan tilanteeseen, jolloin lentoaseman pitäminen ei ole enää kannattavaa liiketoimintaa.

Jos lentoaseman omistajat ovat sijoittajia, on selvää, että lentoaseman pitää olla tuottavaa liiketoimintaa. Omistusrakenteet lentoasemilla, joiden sijainti on lentoliikenteen kannalta suotuisa, ovat tyypillisesti sellaisia, jotka haluavat tuottoja. Erinomainen esimerkki tästä ovat Lontoon ympäristössä sijaitsevat lentoasemat. Mutta jos otetaan esimerkiksi Suomen maakuntalentoasemat, niillä on tavallisesti vain muutamia päivittäisiä lentoja. Näiden lentoasemien saaminen kannattaviksi on hyvin vaikeaa.

Miten määritellä lentoaseman kannattavuus?

Suurin osa suomalaisista maakuntalentoasemista on Finavian omistuksessa. Finavia on 100 % Suomen valtion omistama lentoasemayhtiö. Suomessa vain Helsinki-Vantaan lentoasema voidaan tulkita suureksi lentoasemaksi ja ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa se olikin hyvin kannattava. Tilanne on nyt hyvin toinen.

Tarkoituksena on, että kannattamattomien maakuntalentoasemien ylläpito varmistettaisiin Helsinki-Vantaalta saatavilla tuloilla. Maakuntalentoaseman lakkauttamistoimenpiteet voitaisiin aloittaa, jos sille ei ole säännöllistä lentoliikennettä kahteen vuoteen. Tulovirtojen hiipumisen myötä paine liikennöimättömien lentoasemien sulkemiseen on olemassa.

Kuinka lentoaseman kannattavuus pitäisi määritellä? Mielestäni meidän pitäisi kysyä ennemminkin, että mikä merkitys lentoasemalla on ja kenelle. Pienet maakuntalentoasemat ympäri maailman ovat hyvin tärkeitä yhteisöille ja alueille, joiden keskellä ne sijaitsevat. Ne voivat palvella harrastajalentämistä, tilauslentoja, liikelentoja, helikopteritoimintaa, lentokouluja, laskuvarjohyppäämistä, ja monia muita toimintoja. Ne ovat arvokkaita lentoliikenneinfrastruktuurina. Niiden toiminta voi olla hyvin merkityksellistä alueen liike-elämälle.

Hyvä esimerkki tästä ovat pääsääntöisesti kausittaisessa käytössä olevat lentoasemat Alpeilla tai Lapissa. Jos alueen yhteisö saa omistukseensa tällaisen lentoaseman, omistuksesta tulee strateginen. Silloin lentoaseman ei tarvitse itsessään olla kannattavaa liiketoimintaa.

Lentoaseman vahva omistajuus on entistäkin tärkeämpää

Tulevaisuudessa tulemme näkemään sähköisiä lentokoneita ja pystysuoria lähtöjä ja laskeutumisia tekeviä lentäviä laitteita myös pienimmillä maakuntalentoasemilla. Näillä lentolaitteilla kannattavan lentoliikenteen rakentaminen myös pienimmille lentoasemille saattaa olla mahdollista. Näiden lentoratkaisujen myötä erilaisille lentoasemille voi syntyä uusia alustataloutta hyödyntäviä liiketoimintoja ja innovaatioita.

Se, että tuleeko lentoasemista kannattavia näiden ratkaisujen myötä, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa lentoaseman merkitys yhteisölle saattaa kehittyä entistäkin tärkeämmäksi.

Lentoaseman tulisi siis olla kannattava tai sitten omistuksen tulisi olla strateginen. Valtiolla ei tavallisesti ole strategista tavoitetta lentoaseman suhteen, ellei lentoasemalla ole maanpuolustuksellista merkitystä. Jos ei kannattava ja sotilaallisesti ei merkityksellinen lentoasema on valtion omistuksessa, olisi hyvä, jos valtio kehittäisi lentoasemaa positiivisella, strategisella ja pitkäjänteisellä ympäröivää yhteisöä palvelevalla tavoitteella. Muussa tapauksessa voidaan puhua heikosta omistajuudesta. Sellaisessa tilanteessa omistuksen olisi parempi olla ympäröivällä yhteisöllä.

Lentoliikennetoimiala on muutoksessa ja niin on myös lentoasematoimiala. Oikea omistaja antaa oikeutta liiketoiminnalle.

Kuva: www.shutterstock.com