Sosiaalinen vastuu korkeakoulujen näkökulmasta käsittää muun muassa tavoitteen parantaa korkeakoulujen saavutettavuutta ja edistää siten sosiaalista tasa-arvoa. On siis tärkeää, että korkeakoulut kantavat vastuuta kaikkien opiskelijoidensa, myös jo työelämässä olevien opiskelijoiden opiskelukyvystä ja hyvinvoinnista. (Opetushallitus 2022; Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2022.)

Suomessa jopa lähes puoli miljoonaa henkilöä tulee tarvitsemaan osaamisen päivittämistä lähivuosina (OKM 2024). Myös korkeakoulujen tulee osallistua talkoisiin tarjoamalla jatkuvan oppimisen palveluita. Tavoitteena on mahdollistaa työikäisten osaamisen kehittäminen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi sekä suomalaisten koulutustason nostaminen.

Jatkuvan oppimisen näkökulmasta korkeakoulujen tehtävänä on varmistaa, että tutkinto-opiskelijoiden lisäksi työikäiset osaamisen kehittäjät saavat riittävästi ohjausta ja tukea opintoihinsa. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme jatkuvaan oppimiseen osallistuvien oppijoiden ohjausta ammattikorkeakoulujen näkökulmasta.

Monenlaiset jatkuvat oppijat

Yksi osa ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen palveluita on avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat voidaan karkeasti jakaa kolmentyyppisiin opiskelijoihin: polku- ja väyläopiskelijoihin, tutkintoa loppuun suorittaviin opiskelijoihin sekä työikäisiin osaamisen kehittäjiin. Jälkimmäistä ryhmää voidaan kutsua termillä jatkuvat oppijat.

Polkuopiskelijat ja toisen asteen väyläopiskelijat tähtäävät tutkinto-opiskelijoiksi ja etenevätkin opinnoissaan pääsääntöisesti tutkinnon opetussuunnitelman mukaisesti valmistumista tavoitellen. Siten heidän tarvitsemansa ohjaus on monilta osin samankaltaista kuin tutkinnoissa.

Tutkintoa loppuun suorittavat opiskelijat puolestaan suorittavat avoimessa ammattikorkeakoulussa tutkinnostaan puuttuvia opintoja. Heidän tuen tarpeensa on merkittävä, sillä he tarvitsevat ohjausta henkilökohtaisen opetussuunnitelman laatimiseen opintojen loppuun saattamiseksi.

Kolmas avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmä on työikäiset osaamisen kehittäjät eli jatkuvat oppijat, jotka kehittävät työelämässä tarvitsemaansa osaamista suorittamalla yksittäisiä opintojaksoja tai osaamiskokonaisuuksia. Jatkuvien oppijoiden vaihtoehdot eivät toki rajoitu vain avoimen ammattikorkeakoulun tarjoamiin opintoihin, vaan jatkuvat oppijat voivat valita itselleen sopivia opintoja myös korkeakoulujen täydennyskoulutuksen tai kaupallisen koulutuksen koulutustarjonnasta.

Pelkästään korkeakouluissa jatkuvan oppimisen tarjontaa on yhä enenevissä määrin, joten oppijat tarvitsevat ohjausta ja tukea pohtiessaan minkälainen osaamisen kehittäminen varmistaisi osaamisen oikean kohdentumisen tulevaisuuden työelämässä.

Jatkuvat oppijat tarvitsevat uraohjausta

Jatkuvan oppimisen rooli tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa, joten jatkuvien oppijoiden ohjaus on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen teema korkeakouluissa. Korkeakouluissa tulee olemaan yhä enemmän jatkuvia oppijoita, jotka eivät tavoittele korkeakoulututkinnon suorittamista. Tähän vaikuttavat muun muassa rahoitusmallin muutokset (Iloranta 2024) sekä pienten osaamiskokonaisuuksien roolin vakiinnuttaminen.

Työikäinen oppija tarvitsee osaamista kehittäessään sparraajaa urapohdinnoilleen sekä tukea tavoitteiden asettamiseen ja oman oppimispolun muotoiluun. Ohjaaja tukee oppijaa tunnistamaan vahvuuksiaan, valitsemaan opintoja sekä ohjaa osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Oppija saattaa tarvita apua opiskelun aikaisisten haasteiden ratkomiseen ja muun muassa ajankäyttöön, opiskelumotivaatioon tai oppimisvaikeuksiin liittyviin ongelmiin. Yksi ohjaajan tärkeistä tehtävistä on oppijan osaamisidentiteetin vahvistaminen tukemalla oppijan kokemusta itsestään pystyvänä ja osaavana oppijana ja ammattilaisena.

Kehitteillä on hienoja tekoälyavusteisia ratkaisuja jatkuvan oppijan tueksi. Teköälyllä voidaan helpottaa sopivien opintojen löytymistä ja vertailua sekä työmarkkinoiden osaamistarpeiden kartoittamista. Myös vuonna 2025 korkeakoulujen yhteinen Opin.fi-verkkopalvelu tulee tulevaisuudessa sisältämään oppijoita ohjaavia toiminnallisuuksia ja vaikuttamaan siihen, miten oppijat löytävät tiensä jatkuvan oppimisen äärelle (Digivisio 2024). Yhteen paikkaan koottu tarjonta toisaalta helpottaa opintojen löytämistä, mutta toisaalta valtava vaihtoehtojen määrä saattaa aiheuttaa valinnanvaikeutta ja siten yhä kasvavaa tuen tarvetta. Uskallamme väittää, että hienoinkaan työkalu tai alusta ei poista henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta.

Yhä moninaistuvassa ja nopeammin muuttuvassa työelämässä osaamisen kehittämisen tulee olla jatkuvaa ja luonteva osa työn tekemistä. Urat eivät ole suoraviivaisia, joten aina ei ole ihan selvää, mihin suuntaan osaamista tulisi kehittää. Näissä taitekohdissa oppijat tarvitsevat alustojen ja algoritmien lisäksi henkilökohtaista tukea ja sparrausta. Vastuullisina toimijoina meidän korkeakoulujen tulisi tämä oppijoille mahdollistaa.

Kuva: Haaga-Helia