”Verottajan some oli jo keskiviikkona parasta ikinä, mutta nyt menee vielä paremmaksi: Verosihteeri kuiskuttelee verotuspäätöksistä ”aivo-orgasmivideoita” jäljitellen” –Helsingin Sanomat 12.10.2018

Tietotekniikan ja sosiaalisen median kehittymisen myötä asiantuntijuuden rakentuminen on muuttanut muotoaan. Lähes alasta riippumatta osaaminen täytyy osata tuoda kiinnostavasti esille verkossa. On historiaa, että viestintäyksikkö yksistään vastaisi organisaation ulkoisesta viestinnästä. Sosiaalisen median aikana niin huippuasiantuntijoilla kuin tavallisilla työntekijöilläkin on rooli osallistua julkiseen keskusteluun persoonallaan.

Asiantuntijatyössä bloggaaminen on pitkään ollut suosituin tapa ylläpitää omaa mediaa ja rakentaa samalla asiantuntijabrändiään. Blogien suosion hiipumisesta on kuitenkin viitteitä. Ilmiötä saattaa selittää se, että tutkijat ovat huomanneet nykyihmisen keskittymiskyvyn olevan samaa luokkaa kuin lyhytjännitteisinä pidetyillä kultakaloilla. Sosiaalisen median palvelut ottavat ilon irti käyttäytymismuutoksesta ja ruokkivat sitä eteenpäin rakentamalla koko ajan uusia nopeatempoisempia tapoja viestimiseen. Snapchatista alkunsa saanut lyhyt story-muotoinen video on nyt saatavilla niin Facebookista, Instagramista kuin YouTubestakin. Ja ensimmäiset kolme sekuntia ratkaisevat, jatkaako kultakala sisällön parissa vai ei.

Kenties radikaaleinta pioneerityötä sosiaalisen median hyödyntämisessä on tehnyt Verohallinto, joka uusilla rohkeilla kerronnan keinoillaan on kerännyt mittavan fanikunnan sisällöilleen ja ylittänyt uutiskynnyksen Suomessa ja maailmalla. Kukapa olisi arvannut, että Suomen verottaja alkaa tienraivaajaksi modernissa organisaatioviestinnässä!

Ratkaisu löytyy taskusta

Puhelimesta on tullut elintärkeä työväline nykytyöelämässä. Yhdellä laitteella voi kuvata, editoida ja julkaista kuva- ja videosisältöä, joka on parhaimmillaan kiinnostavaa, hyödyllistä, tunteita (ja huomiota) herättävää, ajantasaista ja helposti löydettävissä. Omakin puhelimeni on täynnä valokuvia, videoklippejä ja sovelluksia, joiden avulla teen työtäni jatkuvasti. Puheluita sen sijaan olen soittanut vain kourallisen koko työsuhteeni aikana.

Milleniaalina olen tottunut tuottamaan sisältöä sosiaaliseen mediaan koko aikuisikäni, mutta siitä huolimatta oman naaman kameran eteen tuominen on yhä toisinaan kiusaannuttavaa, kuten useimmille meistä. Nyt on silti hyvä hetki totuttaa itseään kameran edessä olemiseen. Aivomme prosessoivat visuaalisen informaation jopa 60 000 kertaa nopeammin kuin kirjallisen sisällön. Visuaaliseen sisältöön myös reagoidaan paremmin kuin kirjoitettuun tekstiin. Videon voittokululle ei siis ole loppua näkyvissä. On perusteltua olettaa, että tulevaisuuden asiantuntijaviestinnässä pärjäävät ne, jotka jaksavat harjoitella uusia liikkuvaan kuvaan nojaavia viestintätaitoja ja pysytellä kehityksen kelkan kyydissä, kuten Verohallinto on tehnyt.

Viisi vinkkiä, joilla treenata viestintätaitoja tulevaisuuden työelämää varten:

1.  Leiki. Lataa puhelimeesi Instagram ja Snapchat ja kokeile hassuja filttereitä, joiden kanssa omalle kuvalle voi luvan kanssa nauraa. Tämä auttaa totuttautumaan kameran edessä olemiseen.
2. Ala seurata jotakin henkilöä somessa, jonka tekemisistä voit oppia. Mieti mitä tapoja voisit poimia häneltä omaan tekemiseen.
3. Osallistu workshopiin, jossa opetellaan videoiden tekemistä. Olitpa vasta-alkaja tai jo kokenut videoiden tekijä, tällä saralla voi aina oppia uutta.
4. Kokeile live-raportointia. Kun seuraavan kerran osallistut johonkin seminaariin tai tapahtumaan, raportoi tunnelmia paikan päältä lataamalla kuva saatesanojen ja seminaarissa käytettävien hashtagien kanssa suosikkisomekanavaasi.
5. Jos olet jo pro edellisessä, tee paikan päältä videoterveinen tai live-lähetys, jossa kerrot omalla naamallasi mitä tapahtumasta on jäänyt mieleesi. Story-muotoinen video on täydellinen tätä tehtävää varten.

---

Ulla Alakangas toimii kehittämiskoordinaattorina StartUp Schoolissa. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus monikanavaisesta viestinnästä niin julkiselta sektorilta kuin yrityskentältä. Alakangas on myös sisällöntuotantoalan yrittäjä ja matkabloggaaja.