Korkeakoulut, yritykset, järjestöt ja muut saman ekosysteemin toimijat muodostavat verkostoja yhteisten tavoitteiden kuten laadukkaan työvoiman kouluttamiseksi tai uusien innovaatioiden kehittämiseksi. Kirjoittajat ovat olleet yhteistyössä kehittämässä uutta tutkimus- ja kehittämishanketta pk-yritysten innovaatio-osaamisen kehittämiseksi. Uusi kehittämishanke tai muu projekti rakentuu aina hyvän ja luottamuksellisen yhteistyön pohjalle. Lisäksi täytyy löytää ja rakentaa uusia ja innostavia verkostoja osaamisen ja kehittymisen varmistamiseksi.

Verkostoitumisen hyödyt

Kumppanuuden ja verkoston hyöty perustuu siihen, että osapuolet yhdessä kykenevät saavuttamaan jotakin, mitä kukaan ei yksin pystyisi saavuttamaan. Yritysten verkostoitumisen tavoitteena on yhdistää osaamista ja resursseja ja siten muodostaa kilpailukykyisempää toimintaa. Yhteistä verkostossa oppimista edesauttaa keskinäinen luottamus, joka syntyy läpinäkyvyydestä ja osapuolten tavoitteiden avoimuudesta. Yhteisesti puhutut tavoitteet auttavat yhteistyön aktiviteettien suunnittelussa. Hyvässä yhteistyössä kaikki hyötyvät ja kokemusperäisen tiedon ja osaamisen jakaminen on tasapuolista.

Verkostoituessaan yritykset voivat muodostaa yhteisen teeman ympärille ekosysteemin, joka yhdistää verkoston yritysten edut ja tavoitteet, sekä hyödyntää eri organisaatioiden eritysosaamista. Yhä enemmän verkostoitumisen merkitys korostuu innovaatioiden ja osaamisen kehittämisessä. Parhaat innovaatiot syntyvät usein erilaisten toimijoiden rajapinnassa. (Almeida & Wasim 2023; Laivola, Anckar & Rinta-Jouppi 2024.) Diversiteettiä kannattaa siis miettiä verkostoja rakentaessa.

Teknologiasta tukea verkostoihin

Kehittyneen teknologian avulla voimme tehokkaammin rakentaa ja johtaa verkostojamme. Ammatilliset sosiaalisen median alustat kuten LinkedIn ovat hyviä verkoston laajentamisen välineitä. Viestinnän välineet ja tiedon jakamisen erilaiset pilvipalvelut mahdollistavat nopean ja systemaattisen yhteydenpidon verkoston kanssa. Voimme jakaa tietoa, kysyä neuvoa, antaa palautetta ja tavata virtuaalisesti. Sovellukset tarjoavat myös työkaluja datan analysointiin niin halutessamme.

Analytiikan avulla voi seurata verkoston kontaktimääriä, niiden laatua tai seurata trendejä tai yhteisöjä. Myös virtuaaliseen tiimityöhön yli organisaatiorajojen on erilaisia projektinhallintatyökaluja ja vuorovaikutteisia alustoja käytössä. Monet ohjelmat sisältävät mahdollisuuden automaation käyttöön mm. sähköpostien tai median julkaisujen ajankohdan suhteen.

Tulevaisuuden osaaminen

Verkosto-osaaminen koostuu monenlaisista taidoista ja kyvyistä. Tulevaisuudessa tarvitsemme vielä enemmän teknologista osaamista ja kyvykkyyttä hyödyntää esimerkiksi tekoälyä päivittäisessä työssämme. Microsoftin Work Trend Index erityisraportin (2023) mukaan teknologian hoitaessa enenevässä määrin rutiinipaintteista kognitiivista työtä ihmisten työpanos suuntautuu entistä enemmän inhimillisiin vahvuuksiin kuten vuorovaikutukseen, ongelmaratkaisukykyyn, kriittiseen ajatteluun ja luovuuteen. Raportin mukaan uusi supertaito on analyyttinen päättelykyky, jota tarvitaan muun muassa generatiivisen tekoälyn tuottaman sisällön arvioinnissa.

Edellä kuvattua inhimillistä osaamista tarvitaan onnistuneeseen verkostoitumiseen, joka itsessään on yksi kehitettävissä oleva tulevaisuuden taito (Marr 2022). Verkostoitumisessa teknologia on avuksi: se auttaa esimerkiksi löytämään uusia potentiaalisia kumppaneita, murtamaan kielimuurit, ja mahdollistaa etäpalaverit.

Uudenlainen, monialainen erilaisten näkökulmien yhteen liittävää yhteistyö, yhteisöllinen ongelmanratkaisu ja verkostoituminen ovat edellytys onnistuneelle asiantuntijatyölle, mutta myös monimutkaisissa globaaleissa kriiseissä, kuten ilmastonmuutoksessa (Almeida & Wasim 2023; Laivola, Anckar & Rinta-Jouppi 2024). Kriisit eivät tunnista maiden rajoja, joten verkostoitumistakin pitää miettiä rohkeasti yli ”rajojen”.

Kuva: Shutterstock