Olen tutkinut suomalaisten ihmisten käyttäytymistä työpaikoilla. Olen kartoittanut paitsi sitä, mitä työntekijät ajattelevat itsestään työyhteisön jäseninä, myös sitä, miten he kokevat muut työyhteisön jäsenet. Erityisesti olen ollut kiinnostunut niin sanotuista hankalista tyypeistä ja piirteistä, joita tällaisiin henkilöihin usein liitetään.

Narsistista on tullut nimitys, jota käytetään helposti sellaisista henkilöistä, joiden käytös koetaan työpaikalla jotenkin häiritseväksi. Tutkimuksessani ilmeni, että jotkut kokevat tavanneensa runsaasti ihmisiä, joilla on narsistisia taipumuksia. Samat ihmiset kokevat, että he tunnistavat työyhteisön sosiaaliset pelit ja vallankäytön helposti.

Kokemus siitä, että olisi tavannut poikkeuksellisen paljon narsisteja, ei välttämättä pidä paikkaansa todellisuuden kanssa. Sen sijaan saattaa olla niin, että tarkkaavaiset ihmiset, jotka ovat taitavia huomaamaan muiden ihmisten taipumukset itsetehostamiseen ja sosiaaliseen pelaamiseen, ovat muita herkempiä ja nopeampia huomaamaan myös työyhteisön hyvän käyttäytymisen rajat ylittävän toiminnan. He siis huomaavat narsistisia piirteitä muita helpommin.

Erityisen kiinnostava havainto on kuitenkin se, että vaikka näiden tarkkaavaisten ihmisten ympärillä olisi henkilöitä, joilla on narsistisia piirteitä, tarkkaavaiset henkilöt eivät koe itseään epävarmoiksi heidän seurassaan. He eivät koe myöskään tarvetta vältellä narsistisia henkilöitä. Saattaa olla, että he katselevat narsistien toimintaa hieman ulkopuolisen silmin, jolloin itsetehostuksella tai dominoivuudella ei ole heihin vaikutusta.

Narsistia ei haittaa

Entä miten toimivat työpaikalla he, jotka kokevat, että heillä on itsellään narsistisia piirteitä? Tutkimukseni mukaan he eivät korreloineet minkään hankalan ihmisen käyttäytymisulottuvuuden kanssa. Toisin sanoen jos vastaaja koki, että hänellä itsellään on narsistisia piirteitä, hänen narsistisuutensa ehkäisi kokemusta hankalista työyhteisön jäsenistä ainakin näillä käyttäytymisen ulottuvuuksilla mitattuna. Narsisti ei siis koe muita kovin helposti hankaliksi tyypeiksi.

Syynä tähän voi olla esimerkiksi se, että tulosten perusteella he eivät koe huomaavansa sosiaalisia pelejä eivätkä myöskään koe itseään epävarmaksi hankalien ihmisten seurassa. Kun muiden käyttäytymistä ei juurikaan huomaa – fokus on lähinnä omassa itsessä ja omassa erinomaisuudessa – niin muiden käyttäytyminen ei liiemmin ärsytä.

Lisätutkimuksia tarvitaan

Kvantitatiivista tarkastelua hankalasta käyttäytymisestä työyhteisöissä Suomessa on vain vähän ja tarvetta tutkia sitä on yhä enemmän, erityisesti hankalaan käyttäytymiseen puuttumisen näkökulmasta. Tämä tutkimus tuottaa lisätietoa ja uusia näkökulmia aiheesta.