OpenAI:n viime marraskuussa lanseeraama ChatGPT -keskustelubotti ja virtuaaliavustaja yllätti ihmiskunnan. Ei kulunut hetkeäkään, kun se oli jo vallannut kunniapaikan tietotyöläisten kahvipöytäkeskusteluista ja hypännyt valokeilaan lähes jokaisessa webinaarissa. Samalla käynnistyi mittava tekoälykilpailu, jonka seurauksena olemme hukkumassa loputtomien tekoälyllä varustettujen sovellusten alle.

Vaikka tekoälyllä tuntuu olevan kiire, niin Euroopan unionin tekoälyn sääntelyä koskeva asetus antaa yhä odottaa itseään (Euroopan unioni 2023). Tilanne ei ole paljoa sen parempi yrityselämässäkään. Nopea tiedustelu sidosryhmissäni paljasti, että melko harva kotimainen yritys on luonut työntekijöilleen pelisääntöjä tekoälyn käyttöön.

Toisaalta miksipä olisi. Tuoreen yrittäjille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan vain 62 % kotimaisista yrityksistä on omaksunut tekoälyn työhönsä siten, että tekoälyä käytetään työssä ainakin joskus (Kajala & Westerlund 2023). Tosin on hyvä muistaa, että tämä ei silti tarkoita, etteivätkö yritysten työntekijät käyttäisi tekoälyä työssään.

Työntekijä ei ole yksin vastuussa tietovuodoista

Riskit selvästi tunnistetaan yrityksissä, mutta niiden hallintaan ei panosteta (Lahtinen et al. 2023). Liika luottamus työntekijöiden maalaisjärkeen voi silti tulla kalliiksi lähitulevaisuudessa. Moni on jo unohtanut, kuinka alkuvuodesta kävi ilmi, että teknologiajätti Samsungin työntekijät olivat vuotaneet luottamuksellisia yritystietoja ChatGPT:lle (Maddison 2023).

Kilpailevia yrityksiä hyödyttävät tietovuodot eivät ole ainoa murhe. Tietojen joutuminen vääriin käsiin voi mahdollistaa sen, että yrityksen käyttämää järjestelmää vastaan on helpompi hyökätä muilla tavoin (Vähäsipilä, Marchal & Aksela 2021). Lisäksi vuoto saattaa aiheuttaa yritykselle mainehaitan niin kuluttajien kuin muidenkin sidosryhmien silmissä (Cuomo 2023).

Tässä vaiheessa tekoälyn kehityskaarta pitäisi olla selvää, että työntekijät käyttävät tekoälyä riippumatta siitä, onko yrityksellä sen käyttöön liittyviä linjauksia. Samalla he saattavat vaarantaa arkaluontoisten tietojen päätymisen tekoälysovelluksen opetusmateriaaliksi, jolloin ne voivat ilmaantua työkalun kautta jossakin toisessa yhteydessä.

Tekoäly nopeuttaa ja helpottaa työntekoa merkittävästi, jonka myötä jää enemmän aikaa tärkeämmille työtehtäville (Kärnä et al. 2023). Tekoälypohjaisista sovelluksista on tullut pysyvä osa työelämää ja työnantajilta voi tässä vaiheessa jo edellyttää tietoturvallisia tekoälysovelluksia työntekoa varten.

Ratkaisuja löytyy, mutta ne maksavat

Tekoälyn turvalliseen hyödyntämiseen löytyy onneksi ratkaisuja, mutta ne maksavat samaan tapaan kuin Microsoftinkin lisenssitkin. Yleensä tietoturvasta huolehtiminen sysätään jonkin toisen pilvipalveluita tarjoavan tahon, kuten esimerkiksi Amazonin tai Microsoftin, harteille. Yritys voi myös rakentaa oman tietokannan ja hyödyntää sitä omalla suljetulla serverillä.

Moni isoista yrityksistä, kuten esimerkiksi JPMorgan Chase, Apple, Verizon ja Accenture, on varautunut tietoturvariskeihin estämällä ChatGPT:n ja muiden vastaavien tekoälypohjaisten sovellusten käytön kokonaan (Korn 2023).

Tekoäly ei silti ole uhka, vaan korvaamaton työkalu monissa eri työtehtävissä. Tekoälyn avulla voidaan tehdä asioita nopeammin, vähemmillä resursseilla ja jopa parempaa laatua tuottaen (Langsted 2023). Riskien minimoimiseksi yritysten tulisi tarjota työntekijöille vaihtoehtoisia ja tietoturvallisia työkaluja, joita he voivat hyödyntää työssään.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Haaga-Helia