Viime aikoina mediassa esillä on ollut monia aloja koskeva työvoimapula. Samaan aikaan Suomessa arvioidaan olevan 65 000 työhön haluavaa ja kykenevää täsmätyökykyistä työmarkkinoiden ulkopuolella (Haatainen 16.2.2022).

Täsmätyökykyisyys tarkoittaa työkykyä, joka voi olla esimerkiksi vamman, sairauden tai elämänkriisin vuoksi alentunut, mutta työtehtäviä tai työaikaa mukauttamalla täsmätyökykyinen henkilö silti suoriutuu työtehtävästä. Täsmätyökykyisyyttä voivat aiheuttaa fyysiset rajoitteet, mutta myös esimerkiksi sosiaaliset syyt tai mielenterveyden haasteet (THL 8.4.2019).

Vaikka täsmätyökykyisiä työllistämällä yritys voi toteuttaa yhteiskuntavastuutaan, ei täsmätyökykyisten työllistämistä tarvitse nähdä pelkästään hyväntekeväisyytenä. Parhaimmillaan täsmätyökykyisen työllistäminen on molempia osapuolia – sekä yritystä että yksilöä itseään – hyödyttävä ratkaisu.

Yritykset ja HR-ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa täsmätyökykyisyydestä

Tiedon lisääminen täsmätyökykyisistä edistää heidän työllistymistään. Yksi yleisimmistä syistä olla palkkaamatta täsmätyökykyistä työnhakijaa on se, että heidän kykyjään tai pätevyyttään ei havaita rekrytointiprosesseissa (Ala-Kauhaluoma, Kesä, Lehikoinen, Pitkänen & Ylikojola 2017, 42). Yrityksissä ei ole riittävästi tietoa täsmätyökykyisistä työnhakijoista ja heidän ominaisuuksistaan.

Tiedonpuute näyttäytyy merkittävänä täsmätyökykyisten työllistymisen esteenä, vaikka samaan aikaan tietoa täsmätyökykyisistä, heidän työllistämisestään ja onnistuneista kokemuksista on paljon esimerkiksi kuntien työhönvalmennuspalveluissa, erityisammattioppilaitoksissa sekä erilaisissa järjestöissä ja liitoissa. Aina tämä tieto ei kuitenkaan kantaudu yrityksiin asti.

Yritysten tulisi olla avoimia täsmätyökykyisten työntekijöiden suomille mahdollisuuksille ja lähteä hakemaan ennakkoluulottomasti ratkaisuja siihen, kuinka täsmätyökykyisten potentiaalia voitaisiin hyödyntää omassa yrityksessä. Täsmätyökykyisiä palkanneet yritykset voisivat myös miettiä keinoja, kuinka he voisivat jakaa omia hyviä kokemuksiaan muille työnantajille.

Työvoimapulan, työelämän monimuotoisuuden edistämisen sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisen näkökulmasta täsmätyökykyisten työllistäminen on ajankohtaista myös rekrytointeja työkseen tekeville. Jotta rekrytoinneista vastaavilla henkilöillä olisi riittävä tietämys täsmätyökykyisistä ja heidän työllistämisestään, tulisi myös heidän koulutukseensa kiinnittää huomiota. Ala-Kauhaluoman ym. (2017, 74) mukaan tällaisia toiveita esittävät niin työnantajat, työntekijät kuin työnvälittäjätkin. Olisikin aiheellista pohtia, tulisiko täsmätyökykyisten työllistäminen ottaa tulevaisuudessa paremmin huomioon myös rekrytointialanammattilaisia kouluttavissa oppilaitoksissa.

Täsmätyökykyisten työllistäminen on kaikkien asia

Täsmätyökykyisten työllistämisen haasteet eivät koske vain pientä, vähemmistöön kuuluvaa ihmisryhmää. Sen sijaan täsmätyökykyisten työllistymisen edistäminen vaatii kaikkien panosta.

Jokaisella on oma paikkansa työelämässä. Olemme ehkä perinteisesti tottuneet ajattelemaan, että vain terveenä käydään töissä. Alentunut työkyky kuitenkin mahdollistaa usein työskentelemisen, kun työtehtäviä tai työaikaa vain muutetaan. Tämä on aina sekä henkilön että yhteiskunnan etu. Erityisesti täsmätyökykyiselle työ voi tuoda merkityksellisyyttä arkeen. Miten voisit kiinnittää entistä enemmän huomiota jokaisen omiin vahvuuksiin?

Haastammekin jokaista pohtimaan, kuinka itse voisit lisätä tietoisuutta täsmätyökykyisyydestä ja mahdollisesti edistää täsmätyökykyisen henkilön työllistymistä.