Ennakoinnista on puhuttu 2020-luvulla varmasti enemmän kuin koskaan aiemmin – kiitos viime vuosien dramaattisten tapahtumien. Kyseessä ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Ihmisiä on kautta historian kiinnostanut nähdä huomiseen: millainen on satokauden sää tai miten valloitusretki onnistuu.

Ajan myötä on kasvanut ymmärrys siitä, että tulevaisuudesta ei voida varmuudella sanoa paljoakaan. Samalla on myös kasvanut ymmärrys siitä, miten tärkeää on yrittää hahmottaa erilaisia tulevaisuuteen liittyviä kehityskulkuja, luoda näkemystä toivotusta tulevaisuudesta ja pyrkiä myös vaikuttamaan sen toteutumiseen.

Tulevaisuusajattelu on kiinnostavaa. Se auttaa lisäämään ymmärrystä niin nykyisestä kuin mahdollisista tulevista maailmoista. Se myös houkuttelee luovuuteen ja uudistumiseen. Organisaatioille, yhteisöille ja yhteiskunnille ennakointi voi luoda merkittävää kilpailuetua maailmassa, jota leimaavat kehitystahdin kiihtyminen, yllättävät muutokset, epäjatkuvuudet ja lisääntyvä kompleksisuus.

Muinaisissa kulttuureissa tietoa tulevaisuudesta haettiin esimerkiksi tietäjiltä ja selvännäkijöiltä tai antamalla merkityksiä luonnon ilmiöille. Antiikin Kreikasta historiankirjoihin on jäänyt Delfoin kaupunki ja sen oraakkeli-instituutio. Siinä Pythiaat, eli välittäjänäiset, saatettiin maasta nousevilla kaasuilla transsitilaan. Hurmostiloissa syntyvistä mumimoista papit sitten ennustivat tulevaisuutta niin kansalle kuin vallanpitäjille. Oraakkeli-instituutiota voisikin pitää oman aikansa ajatuspajana.

Tieteellisen maailmankuvan vallatessa alaa myös tulevaisuusajattelu alkoi saada jalansijaa osana sitä. Toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa tulevaisuudentutkimus alkoi muotoutua omaksi tieteenalakseen.

Delfoi nykyaikana

Osallistuimme loppuvuodesta 2022 Tulevaisuusagentti-koulutukseen, jonka teemoja olivat muun muassa tulevaisuuslukutaito, kompleksisuusymmärrys ja työelämän kestävyysteemat. Asiantuntijaluentojen ja työpajojen lisäksi koulutukseen sisältyi omassa organisaatiossa tehtävä tulevaisuussuuntautunut kehittämiskokeilu. Aiheeksi valitsimme kompleksisuusosaamisen ja sen kehittämisen. Toteutusmenetelmänä meitä kiinnosti Delfoi-tekniikka (engl. delphi).

Vaikka Delfoi-menetelmän nimi juontaa juurensa antiikin aikoihin, siihen eivät kuulu sen enempää psykedeelit kuin matkustus Kreikkaan. Kyseessä on vuonna 1948 perustetussa yhdysvaltalaisessa Rand-yhtymässä kehitetty tulevaisuudentutkimuksen menetelmä. Kylmän sodan maailmassa menetelmiä kehitettiin asevoimien tarpeisiin, mutta sittemmin Delfoista tuli osa yleistä tulevaisuudentutkimuksen työkalupalettia.

Delfoi-menetelmä on erilaisten asiantuntijoiden tulevaisuuskeskustelun systemaattista organisoimista. Siihen kuuluu osallistujien tunnistamattomuus (anonyymiys), useat keskustelukierrokset sekä vuorovaikutukseen ja toisilta panelisteilta saatuun palautteeseen perustuva kannanottojen jalostaminen. Alkujaan Delfoi-paneeli tähtäsi yhteiseen näkemykseen ja yksimielisyyteen, mutta 1970-luvulta eteenpäin menetelmä kehittyi tuottamaan skenaarioajattelun hengessä myös vaihtoehtoisia, kritiikin kestäviä näkemyksiä erilaisista tulevaisuuksista.

Delfoi-paneelin toteutus

Panelistien valinnassa ratkaisevaa on laatu, ei niinkään määrä. Parhaimmillaan paneeli koostuu erilaisista asiantuntijoista, jotka edustavat erilaisia intressiryhmiä. Tavoitteena on saada mukaan fakta-argumentointia näkemysten ja mielipiteiden lisäksi. Kyvykkäät argumentoijat, kriittiset toisinajattelijat, provokaattorit ja luovat hullut voivat olla arvokkaita keskustelun herättelijöitä. Sisältöosaamisen lisäksi paneelille tuo arvoa päätöksentekovaltaan liittyvä osaaminen: on hyödyllistä tietää, miten toivottavaan kehitykseen voidaan myös käytännössä vaikuttaa.

Delfoi-paneelin toteutus etenee vaiheittain. Keskustelukierrokset rakentuvat tutkimuskysymyksiin pohjautuvista väitteistä ja niihin liittyvästä argumentoinnista. Paneeli voi myös alkaa tutkimuskysymysten määrittelystä. Koska keskustelu on anonyymiä, omaa roolia voi rakentaa myös ”virkaidentiteetistä” poiketen. Omaa mielipidettä voi jalostaa ja vaihtaa paneelin edetessä ja toisten panelistien argumentteja hyödyntäen.

Keskustelukierroksen jälkeen paneelin hallinnoija analysoi ja koostaa kierroksen tulokset, joiden pohjalta aloitetaan seuraava kierros. Kierroksia voi olla useita. Sama paneeli voi olla toiminnassa jopa vuosia ja aktivoitua tarpeen mukaan.

Usein Delfoi-paneeli rakennetaan hyödyntäen monipuolisesti erilaisissa ja laajoissa verkostoissa olevaa osaamista. Meitä kiinnosti, miten Delfoi voisi toimia Haaga-Helia ammattikorkeakoulun sisäisen kehittämisen välineenä. Paneelin rakentamisesta, toiminnasta ja tuloksista voit lukea tulevista blogeista!