Siirry sisältöön
Työelämä
Opettajan sisäisen motivaation merkitys ja tukeminen

Sisäisen motivaation ylläpitäminen opettajan työssä on ratkaisevan tärkeää niin yksilön hyvinvoinnin kuin koko koulutusjärjestelmän toimivuuden kannalta.

Kirjoittajat:

Nina Rostén

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 30.01.2025

Opettajan työ on monella tapaa vaativaa ja merkityksellistä, mutta samalla se on täynnä odotuksia ja paineita. Työssä korostuvat luovuus, vuorovaikutustaidot ja kyky mukautua jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin. Näiden vaatimusten keskellä sisäisen motivaation merkitys nousee keskiöön, sillä se antaa meille opettajille voimaa ja intoa kohdata työmme haasteet. Samalla sisäisen motivaation johtaminen on yhä haastavampaa, erityisesti tilanteissa, joissa taloudelliset paineet ohjaavat toimintaa tehokkuuden nimissä. 

Sisäinen motivaatio opettajan työssä

Sisäinen motivaatio syntyy psykologisten perustarpeiden, kuten autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden, täyttymisestä (Deci & Ryan 1985). Opettajilla nämä tarpeet toteutuvat erityisesti silloin, kun me voimme käyttää pedagogista luovuuttamme ja vaikuttaa opetuksemme sisältöön ja toteutustapoihin. Kun opettaja kokee työnsä merkitykselliseksi ja pystyy hyödyntämään osaamistaan monipuolisesti, hän on todennäköisesti innostunut työstään (Martela & Jarenko 2015).

Toisaalta, jos työympäristö ei tue näitä tarpeita, motivaation ylläpitäminen vaikeutuu. Esimerkiksi tilanteet, joissa opettajana on käytettävä yhtenäistettyjä oppimisalustoja ja materiaaleja ilman joustomahdollisuuksia, voivat heikentää autonomian kokemusta. Vaikka tavoitteena on usein edistää resurssien jakamista ja opiskelijoiden yhdenvertaisuutta, tämä voi jättää opettajille tunteen, että heidän pedagoginen luovuutensa jää hyödyntämättä (Ryan & Deci 2000).

Tehokkuuden ja hyvinvoinnin välinen tasapaino

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen kiristyminen on tuonut mukanaan paineita tehostaa toimintaa. Tämä näkyy esimerkiksi yhteisten käytäntöjen ja teknologisten ratkaisujen lisääntyneenä hyödyntämisenä. Taloudelliset paineet ovat ajaneet johtoa priorisoimaan tehokkuutta, mikä on ymmärrettävää ja usein perusteltua organisaation toimivuuden ja tuloksellisuuden kannalta.

Tehostamistoimien sivuvaikutuksena voi kuitenkin olla opettajien kokema kuormitus ja motivaation heikentyminen, jos päätöksenteossa ei huomioida riittävästi henkilöstön hyvinvointia. Sisäisen motivaation näkökulmasta ongelmallisinta on, jos tehostamistoimet koetaan ulkoisena kontrollina, joka rajoittaa opettajien mahdollisuuksia tehdä työtään omalla tavallaan. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa opettajat kokevat työnsä välineelliseksi ja heidän yhteytensä työnsä merkityksellisyyteen heikentyy (Ryan & Deci 2000).

Rakentava lähestymistapa sisäisen motivaation tukemiseen

Vaikka taloudelliset realiteetit asettavat rajoitteita, sisäisen motivaation johtamisessa on mahdollista löytää keinoja, jotka tukevat sekä tehokkuutta että opettajien hyvinvointia. Esimerkiksi opettajien osallistaminen päätöksentekoon on tärkeä keino lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun opettajat kokevat olevansa mukana kehittämässä ratkaisuja, heidän sitoutumisensa ja kokemansa autonomia vahvistuvat (Martela & Jarenko 2015).

Samoin viestinnän merkitys korostuu. Jos tehostamistoimien hyödyt voidaan viestiä opettajille tavalla, joka alleviivaa niiden vaikutusta opetuksen laatuun ja opiskelijoiden oppimiseen, opettajat voivat kokea päätösten olevan linjassa heidän omien arvojensa kanssa. Tällainen sisäistetty motivaatio voi vahvistaa opettajien kykyä mukautua muutoksiin.

Joustavuuden tarjoaminen, vaikka rajat olisivat tiukat, on myös keskeistä. Kun opettajille annetaan mahdollisuus mukauttaa yhteisiä materiaaleja tai alustoja omiin tarpeisiinsa, he kokevat työnsä enemmän omakseen. Tämä voi edistää opettajien kyvykkyyden kokemusta ja samalla lisätä innovatiivisuutta pedagogisissa ratkaisuissa.

Sisäisen motivaation ylläpitäminen opettajan työssä on ratkaisevan tärkeää niin yksilön hyvinvoinnin kuin koko koulutusjärjestelmän toimivuuden kannalta. Vaikka rahoituksen kiristyminen ja tehokkuuden tavoittelu asettavat haasteita, näihin haasteisiin voidaan vastata tavalla, joka tukee opettajien motivaatiota.

Tärkeintä on huomioida, että tehokkuus ja hyvinvointi eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita, vaan ne voivat tukea toisiaan, kun ratkaisut suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja opettajien tarpeet huomioiden.

Lähteet

Deci, E. L. & Ryan, R. M. 1985. Intrinsic Motivation and Self-Determination in Human Behavior. Springer, Boston, s. 64–75.

Ryan, R. M. & Deci, E. L. 2000. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist, 55(1), s. 68–75.

Martela, F. & Jarenko, K. 2015. Draivi: Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Alma Talent, Helsinki, s. 17–59.

Kuva: Haaga-Helia