Annoin opiskelijoittemme pohtia ja ennakoida heidän fyysistä, digitaalista ja täysvirtuaalista työtään. Eräs YIT:n keskijohtolainen kertoi työnsä haastavuudesta ja sen muutoksesta osoittamalla, että hänellä on tällä hetkellä yli 80 ohjelmistoa ja alustaa, joita hän käyttää eri aikajäntein. Hän arvioi ja samalla hieman pelkäsi digi- ja raportointityönsä ja ohjelmistojen määrän edelleen kasvavan perinteisen asiakastyön rinnalla.

Laskin ja jaoin vastauksen inspiroimana omat digitaaliset työ(skentely)ohjelmistoni ja -alustani mukaan lukien uutis-, seuranta- ja viestintäkanavani. Sain 90 kanavaa, kun kirjasin vain ja ainoastaan lähi-, etä-, suunnittelu- ja innovointityötäni sekä ammattiosaamistani hyödyttävät ohjelmistot, ”platformit” ja päämediat.

Laske sinäkin omasi, niin hämmästyt!

Teknologiat hiipivät osaksi opettajantyötä ensimmäisten kopiokoneiden, taskulaskimien, faxien ja diaheittimien tullessa kouluihin. Myöhemmin kirjoitus-, laskenta-, suunnittelu- ja raportointiohjelmistot arkipäiväistyivät. Jokainen muistaa ensimmäiset etusormitökkäilynsä ja kämmentapailunsa ”näppiksellä” ja hiirellä. Nyt suunnitellaan jo omia avattaria.

Opettajantyöhömme kuuluu luontaisesti lukuisten ideointi-, opetus/oppimis-, piirros-, raportointi-, viestintä- ja media-alustojen seuraaminen ja sisällöntuotanto. Aktiivisuusaste määräytyy pitkälti hankittujen ja omaksuttujen ohjelmistojen helppokäyttöisyyden, avautuvuuden, pakon, kutsujien ja etenkin tottumusten mukaan. Passiivisuus taas johtuu sisältövirran ylenpalttisuudesta ja väsymyksestä. Kaikessa ei voi olla mukana!

Haaga-Helian Digi+Hiiletön-hankkeeseen ja omaan kehittämistyöhöni kuuluu olennaisesti matkailu- ja ravintolayritysten data-, alusta-, kanava- ja viestintästrategioiden analysoiminen. Projektissa selvitetään digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä ekotehokkuuden edistämiseksi MaRaTa-alan yrityksissä.

Teinkin vastaavan ohjelmisto- ja alusta-analyysin Hotel Haagalle ja parille sparraamalleni ravintolalle. Huomasimme yhdessä yritysten kanssa, että softa-, data-, myynti- ja markkinointikanava-analyysien tekemiseen ei ole yrityksissä riittävästi aikaa. Lähi- ja lattiajohtaminen vievät aina aikansa.

Vääjäämättä keskustelu kääntyy yrittäjien ja liikkeenjohdon kanssa siihen, mitkä ohjelmistot ja tietovarannot ovat ydintä ja mihin resurssit kuluvat. Pohdimme, mitä digiosaamista talossa ja partnereilla on ja mikä data on relevanttia ja mikä vain kiva tietää.

Onkin osoittautunut, että edelläkävijä- ja kasvuyritykset ovat pystyneet ”pilveilemään”: integroimaan ja jäsentämään datamääräänsä, kun taas pk-yritysten tiedon siivilöinti ja säilöntä ovat kesken. Ohjelmistot eivät juurikaan sovi toisiinsa. Monikanavaisuuden hallinta ja strategiointi on edessä.

Opettajaa ja rivivieraanvaraisuusyrittäjää yhdistää pandemian kiihdyttämä moniaistinen ruutu- ja kymmensormiaika sekä satojen päivittäisten sähkö-, potaska- ja uutispostien delete-näppäimen käyttö. Lähtösivulla, palkistoissa, kännykässä ja ruuduilla laukkaavat kaikki ne ikonit, jota tietotyöläisen pitäisi silmäillä samanaikaisesti.

Mites sitten oma sisältöjen johtamistaitoni? Juuri tätä kirjoittaessa samanaikaisesti auki on monta kanavaa ja tiedostoa. Pitäisi olla sähköpostissa, neljässä Word-tiedostossa, TEAMSin viidessä suonessa, Intrassa, Bisnes-Twitterissä, Repon kolmessa tiehyeessä…

Valitsen kuitenkin hankkeeni blogin kirjoittamisen. En pompi foorumilta toiselle, koska pisteen asettamiseni jälkeen päätyttyä puhelin soi – tiedettähän sen yhden applikaation kännykässänne, sillä projektiin osallistuvan yrityksen omistaja soittaa. Olemmeko Old School -jäbiä?