Myönnän tekstin alkuun jo rehellisesti, että olen lähestynyt työtä turhan usein kuvitellen, että pystyn itse hoitamaan kaiken. Ajattelen, että aika riittää ja minun on parasta tehdä monesta asiasta itse päätös. Kuitenkin parhaat oivallukseni viime ajoilta työelämässä ovat liittyneet kysymisen ja delegoinnin voimaan.

Työelämä on paikka, jossa jokainen päivä tarjoaa uusia kokemuksia ja oppimismahdollisuuksia. Työssä oppiminen ei kuitenkaan rajoitu vain uusiin taitoihin ja käytäntöihin, vaan se voi myös sisältää oivalluksia itsestämme ja siitä, miten me voimme kehittyä työntekijöinä. Tässä blogissa käsitellään kahta tällaista oivallusta: kysyminen ja delegointi.

Kysymisen voima

Olen törmännyt monta kertaa eri projekteissa työskennellessäni siihen, että allekirjoittaneen lisäksi monet muut ovat haasteen hetkellä hiljaa, kysymättä apua muilta. Tämä saattaa johtua pelosta näyttää tyhmältä tai siitä, että ei haluta häiritä muita. Yksi tärkeimmistä viime aikaisista oivalluksistani liittyy kysymisen voimaan.

Minulla oli eräs haaste hankkeen budjetointiin liittyen, josta moni sanoi, että saatan joutua hankaluuksiin. Sain erään idean, jolla budjettia voisi muokata hankkeen hyödyksi. Varmistin ensin kollegoilta, kannattaisiko tällaista kysyä rahoittajalta. Sain hieman epäileviä vastauksia, mutta kaikki kannustivat kysymään. Soitin hermostuneena rahoittajalle. Keskustelumme lopputulos oli myönteinen suhtautuminen muutosehdotukseeni. Rahoittaja kehotti lisäksi kysymään aina, kun on kysyttävää.

Delegoinnin tärkeys

Monet meistä haluavat tehdä kaiken itse, koska me uskomme, että silloin asiat tulevat tehtyä oikein ja nopeasti. Onneksi tiimiini on sattunut fiksuja suorapuheisia kollegoita, jotka ovat pyytäneet omilla tavoillaan luottoa minulta työhönsä. Tämä on ollut minulle tärkeä oppi, joka on auttanut keskittymään tärkeimpiin asioihin ja jakamaan lisää vastuuta muille kollegoille. Delegointi auttaa tiimiläisiä kehittymään ja antaa viestin siitä, että heihin luotetaan.

Tässä yhteydessä muistan isäni joskus käyttämää lainausta ”delegoi niin, että hirvittää”. Viestin ajatus on, että on täysin ymmärrettävää, jos delegointi saa jännittämään.

Kysymisen ja delegoinnin hyödyt työyhteisölle

Mikäli me työntekijät kehtaisimme kysyä asioita useammin, välttyisimme monelta väärinkäsitykseltä ja voisimme oppia paljon uutta. Lopputuloksena koko työyhteisö hyötyisi. Delegoinnin hyödyt työyhteisölle näkyisi kuormituksen ja stressin pienentymisenä. Delegoinnin myötä luottamus tiimin jäsenten välillä lisääntyisi ja tiimin tehokkuus kasvaisi.

Töissä parasta on, että jokainen meistä voi oppia itsestään ihmisenä ja täten saada vinkkejä siitä, miten kehittyä arjessa. Kysymisen ja delegoinnin merkitys ovat tuoneet huomattavaa rauhaa omaan työhöni. Ne auttavat jaksamaan arjessa.