Lähtökohdat tutkimuksen toteuttamiselle

Eri puolilla maailmaa toimivat kauppakamarit ovat voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, ja yksi niiden keskeisistä tehtävistä on edistää edustamansa maan ja paikallisten yritysten välisiä kauppasuhteita ja verkostoitumista. Ne myös neuvovat yrityksiä ulkomaankauppaan liittyvissä kysymyksissä, ja niillä on keskeinen rooli yritysten kansainvälistymisessä. Moni ulkomailla toimivista kauppakauppakamareista tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille, kuten Suomalais-amerikkalainen kauppakamari (FACC) Kaliforniassa, San Diegossa.

San Diegon kauppakamarin operatiivisesta toiminnasta vastaavat harjoittelijat, jotka työllistetään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Heidän tehtävänkuvaansa kuuluvat sosiaalisen median kanavien päivittäminen, uutiskirjeiden toimittaminen, tapahtumien järjestäminen, kauppakamarin hallituksen kokouksien valmisteleminen ja niihin osallistuminen, rahoitusraporttien laatiminen, yritysten kyselyihin vastaaminen, uusien harjoittelijoiden rekrytointi sekä verkostoituminen. Käytännössä kauppakamari ei pysty toimimaan ilman harjoittelijoita.

Harjoittelijoiden rekrytointi on ollut haastavaa

Pääsääntöisesti harjoittelijoita on ollut samanaikaisesti kaksi, mutta rekrytointivaikeuksista johtuen harjoittelupaikkoja ei ole aina saatu täytettyä. Harjoittelijoille ei makseta palkkaa, matkoja San Diegoon ja takaisin, eikä myöskään asumiseen liittyviä kuluja. Puhelinkustannukset ja työmatkat paikan päällä ennalta sovittuihin kokouksiin korvataan samoin kuin viisumin hakemiseen liittyvät kulut.

FACC on etsinyt harjoittelijoita yliopisto-opiskelijoille suunnatun Aarresaari-portaalin, omien some-kanavien (LinkedIn, Facebook ja Instagram) sekä sittemmin Haaga-Helian Laura-sivuston kautta. Satunnaisesti on hyödynnetty myös kauppakamarin johtokuntaan kuuluvien henkilökohtaisia kontakteja sekä Suomalaiset San Diegossa Facebook-sivustoa.

Päätimme Haaga-Heliassa tutkia, mistä ulkomaan harjoittelupaikkojen rekrytointivaikeudet johtuvat. Toteutimme syyskuussa 2019 liiketalouden opiskelijoille (N=2464) tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää, miksi opiskelijat ovat kiinnostuneita lähtemään kansainväliseen työharjoitteluun ja mitkä ovat koetut esteet. Kyselyyn vastasi 119 opiskelijaa, joten vastausprosentti oli 5 %, joka on ollut tyypillinen opiskelijoiden vastausaktiivisuus vastaavissa tutkimuksissa. Alhaisen vastausprosentin takia tulokset ovat suuntaa antavia.

Liiketalouden opiskelijoista 76 % on ollut tai harkitsee lähtevänsä ulkomaan harjoitteluun

Suurin osa vastaajista oli naisia (82 %), puolet alle 25-vuotiaita ja 90 prosenttia oli 21–37-vuotiaita. Vastaajista 76 prosenttia oli joko ollut jo harjoittelussa ulkomailla tai vähintään harkitsemassa sitä. Neljännes (24 %) ei aio tulevaisuudessa lähteä ulkomaille. (Kuvio 1)

Espanja, Saksa ja USA kiinnostavat eniten

Opiskelijoilla oli mahdollisuus nimetä kolme heitä eniten kiinnostavaa kohdemaata. Kaiken kaikkiaan opiskelijat mainitsivat 41 eri kohdemaata. Eniten opiskelijoita kiinnostivat Espanja, Saksa ja USA. Seuraavaksi kiinnostavimmat olivat Iso-Britannia, Australia ja Ruotsi. Yksittäisiä mainintoja saivat esimerkiksi Venäjä, Latvia, Viro, Puola, Slovenia, Kanada, Etelä-Korea, Singapore, Intia ja Qatar. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Opiskelijoita kiinnostavat ulkomaan harjoittelun kohdemaat

Taloudelliset syyt rajoittavat eniten ulkomaan harjoitteluun lähtöä

Kyselyssä oli lueteltu 30 ulkomaan harjoittelua haittaavaa tai rajoittavaa tekijää. Vastaaja arvioi kutakin tekijää 4-portaisella Likertin asteikolla: erittäin vähän, melko vähän, melko paljon, erittäin paljon. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kertoa muista esteistä avoimeen vastauskenttään.

Alla olevassa kuviossa on kahdeksan tekijää, jotka eniten haittaavat ulkomaan harjoitteluun lähtöä. Suurin osa haittaavista syistä liittyi tekijöihin, joilla on vaikutusta opiskelijan taloudelliseen tilanteeseen. Tiedon puute oli kolmanneksi rajoittavin tekijä ja ainoa, jossa ei ole taloudellista näkökulmaa. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Kahdeksan merkittävintä syytä, jotka haittaavat tai rajoittavat lähtemistä ulkomaan työharjoitteluun

Avoimissa vastauksissa korostuivat samat haittaavat tekijät kuin kuviossa 3:

“Taloudelliset syyt ainoa todellinen syy miksi en lähtisi. Toisaalta myös sopivan työpaikan löytäminen ja prosessin maksullisuus/vaikeus.”

“Taloudellinen avustus ja majoittuminen.”

“Suurin tekijä on se, että työharjoittelut ovat palkattomia. Asunnon löytäminen vaikeaa!”

Vastaavasti kahdeksan vähiten ulkomaan harjoitteluun lähtemistä haittaavaa tekijää olivat: matkustaminen on ympäristölle haitallista, ulkomailla harjoittelusta ei ole hyötyä, harrastukset, kansainvälinen kokemus ei ole ajankohtaista, muiden kertomat negatiiviset kokemukset, yritystoiminta, oma tai läheiseni sairaus tai vamma, kukaan kavereistani ei halua lähteä mukaan enkä halua lähteä yksin.

Avoimissa vastauksissa yksittäiset esteiksi mainitut tekijät liittyivät perheeseen, lemmikkeihin tai jo aikaisempaan kansainväliseen työkokemukseen:

“Se, että olen asunut jo ulkomailla yli 8 vuotta elämästäni. Minun ei tarvitse tehdä sitä uudestaan.” “Perhe (lapset ja mies)”

“Aviomiehen & lemmikkien kotiin ”jättäminen” ei kuulosta hyvältä vaihtoehdolta.”

Stipendi houkuttelemaan ulkomaan työharjoitteluun kauppakamareihin

Helsingin seudun kauppakamari haluaa tukea Haaga-Helian ja Helsinki Business Collegen opiskelijoiden kansainvälistymistä ja auttaa heitä taloudellisesti stipendillä. Tällä hetkellä opiskelijoiden on mahdollista hyödyntää stipendiä kuuden kuukauden harjoitteluunsa San Diegon, New Yorkin, Lontoon, Rotterdamin ja Hong Kongin kauppakamareissa. Edellä mainittuihin kauppakamareihin voi lähteä kaksi opiskelijaa, joista kumpikin saa 9 000 euroa. Stipendi tuo helpotusta juuri niihin taloudellisiin esteisiin, jotka nousivat esille tutkimuksessamme rajoittavina tekijöinä lähteä kansainväliseen työharjoitteluun.

Kahvihetki (fikapaus) suomalaisen ja ruotsalaisten harjoittelijoiden kanssa San Diegon kauppakamarissa.

Artikkelikuva: InnaPoka / Shutterstock.com