Suomi pitää kärkisijaa Euroopan maiden tuoreessa medialukutaitomittauksessa. Tuloksen taustalla uskotaan olevan maamme vahva lehdistönvapaus, laadukas koulutus sekä ihmisten välinen keskinäinen luottamus. Näitä pyrki osaltaan edistämään Faktana, kiitos! -koulukiertue, joka on ehdokkaana Bonnierin Suuren journalistipalkinnon voittajaksi.

Näin useampien vaalien keväänä suomalaisten vahva medialukutaito on aivan erityisen hyvä uutinen: mittauksen tekijä Open Society Institut korostaa kansalaisten medialukutaidon olevan avaintekijä maan vastustuskyvylle disinformaatiota ja valeuutisia vastaan. Voikin sanoa, että medialukutaito on yksilön kyky, mutta koko yhteisön etu.  

Pontimena Faktana, kiitos! -koulukiertueelle olivatkin juuri disinformaation ja valeuutisten nousu, globaali trendi median vapauden rapautumisesta sekä journalisteihin kohdistuva vihapuhe. Esimerkkejä on ihan läheltämme: Isossa-Britanniassa Brexit-äänestäjiin vaikutettiin suoranaisilla valheilla. Unkarissa ja Puolassa on viime vuosina rajoitettu paitsi median myös kansalaisten sananvapautta merkittävästi. Tuoreen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista journalisteista on saanut vihapostia viimeisten kolmen vuoden aikana. 

Koulukiertueen aikana reilut 160 toimittajaa eri puolilla Suomea vieraili alakouluissa, yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. He tapasivat lukuvuoden 2017–2018 aikana tuhansia lapsia, nuoria ja heidän opettajiaan. Vierailuilla toimittajat käyttivät yhteistä, kiertuetta varten tuotettua oppituntipohjaa, jonka neljä pääsanomaa olivat: 

1) Erilaisten tiedontuottajien motiiveja on tärkeä opetella itsenäisesti arvioimaan. Disinformaatio tarkoittaa selkeitä valheita, mutta toki meihin pyritään vaikuttamaan hienosyisemminkin. Medialukutaitoa on kyky punnita erilaisten tiedontuottajien motiiveja: miksi tietty fakta asetetaan juuri tiettyyn kontekstiin, miksi minulle kerrotaan tämä asia juuri näin ja juuri nyt? 

2) Journalismilla on demokratiassa aivan erityinen tehtävä. Journalistin työn arvoperusta on koottu alan 35 eettiseen sääntöön eli Journalistin ohjeisiin. 

3) Sananvapaus on paitsi vapautta sanoa myös vapautta vastaanottaa tietoja kenenkään ennalta estämättä. Sananvapaus ei tarkoita vapautta sanoa mitä tahansa. 

4) Jokainen meistä on vastuussa siitä, millaista tietoa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa levitämme. 

Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa liitimme Faktana, kiitos! -hankkeeseen Journalisti mediakasvattajana -kurssin, jolle kutsuttiin toimittajaopiskelijoita Haaga-Helian lisäksi muistakin korkeakouluista. Opiskelijat osallistuivat osana kurssia kiertueelle jo alalla toimivien journalistien rinnalla ja heidän mentoroiminaan. Loppuraporteissaan toimittajaopiskelijat kiittivät, että kurssin ansiosta he osaavat huomioida lapset ja nuoret paremmin tehdessään journalismia. Tämähän on upeaa: paitsi medialukutaito myös uuden yleisön sitouttaminen on kriittisen tärkeää journalismin tulevaisuudelle.   

Kokonaisuudessaan koulukiertue onnistui osoittamaan paitsi opettajille myös journalisteille itselleen, että toimittajilla on paljon annettavaa mediakasvatustyölle. Journalismi on sekä medialukutaidon kohde että sen väline. Parhaimmillaan journalismi onnistuu välittämään tarkistettua tietoa valitussa kontekstissa sekä lisäämään yleisön keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta silloinkin, kun toinen tuntuu ajattelevan yhteisistä asioista ihan eri tavalla.  

Medialukutaitoinen osaa haastaa myös omia motiivejaan. Tutkimukset osoittavat, että ihminen uskoo helpoiten tietoja, jotka tukevat hänen jo omaksumaansa maailmankuvaa. Puhutaan kognitiivisesta dissonanssista. Juuri tästä ilmiöstä saa voimansa myös niin sanottu totuudenjälkeisyys (post-truth), jonka Oxford Dictionary valitsi vuoden 2016 sanaksi. Totuudenjälkeisyys elää olosuhteista, joissa tunteet ja uskomukset vaikuttavat faktoja enemmän ja joissa poliittinen polarisaatio ajaa ihmiset omiin kupliinsa. 

Toukokuussa 2018 Suomen Journalistiliitto palkitsi Faktana, kiitos! -kiertueen Vuoden järjestötekona ja nyt se on Bonnierin Suuren journalistipalkinnon ehdokkaana kategoriassa Vuoden journalistinen teko 2018.  

Kiertue sai myös kansainvälistä huomiota, kun merkittävä lehdistönvapausjärjestö International Press Institute nosti sen esimerkiksi toimista valeuutisten vastaisessa taistelussa.  

Erityisen hienoa on, että yhteinen tavoite yhdisti paitsi toimittajia ja toimittajaopiskelijoita ympäri Suomea myös alan merkittäviä toimijoita. Kiertueen tukijoiksi sen verkkosivuilla ilmoittautuivat Haaga-Helian rinnalla muun muassa Sanomalehtien Liitto, Aikakausmedia, Yleisradio, STT, Sanoma, Alma ja MTV Uutiset. Kevään 2018 kiertue teki yhteistyötä Julkisen sanan neuvoston Vastuullista journalismia -kampanjan kanssa. 

Kiertuetta ja toimittajaopiskelijoiden mediakasvatuskoulutusta tukivat apurahoin  Tiina ja Antti Herlinin säätiö sekä Helsingin Sanomain Säätiö.