Tutustuin työelämäjaksollani kolmannen sektorin kasvatus- ja ohjaustyöhön Lounais-Suomen Martoissa. Martat on kotitalousneuvontaa antava poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tekee laajasti yhteistyötä kuntien ja viranomaisten kanssa. Lounais-Suomen Martat tuottavat Turun kaupungille koululaisten iltapäivätoimintaa.

Työelämäjaksoni toteutui pääosin iltapäivätoiminnan ohjaajien työnohjauksena, jossa tutkimme ohjaus- ja kasvatustyötä ja sen haasteita.

Vastuullista kasvatustyötä

Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi järjestöiltä. Lounais-Suomen Marttojen vastuulla on kuuden eri turkulaisen alakoulun iltapäivätoiminta.

Marttojen jokaisella iltapäiväkerholla on oma vastaava ohjaaja, joka suunnittelee ja organisoi kerhon toimintaa. Vastaava ohjaaja toimii myös kerhon ohjaajatiimin esihenkilönä. Toimintaa ohjaavat tavoitteet

• kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen
• lapsen tunne-elämän kehityksen ja eettisen kasvun tukeminen
• lasten hyvinvoinnin ja tasa-arvoisuuden edistäminen
• syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen
• osallisuuden lisääminen

Lisäksi iltapäiväkerhon tulee tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan ja mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä ohjaajan valvonnassa. (OPH 2022.)

Ammatillisen osaamisen riittävyys ja tiimityön haasteet

Marttojen iltapäivätoiminnan ohjaajien ammatilliset taustat ovat monenlaiset. Vain osalla ohjaajista on alan koulutus. Osa ohjaajista on tullut töihin kuntouttavan työtoiminnan kautta, osa on työkokeilussa, osa palkkatuella. Jotkut ohjaajista opiskelevat alaa oppisopimuksella.

Kelpoisella iltapäivätoiminnan ohjaajalla pitää olla alan koulutus, joka voi olla aina korkeakoulututkinnosta ammatti- tai erikoisammattitutkintoon (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, A986/1998). Kaikki Marttojen vastaavat ohjaajat ovatkin opiskelleet kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon.

Työ iltapäiväkerhossa on hektistä ja lapsia voi olla paikalla paljon ja myös erityisen tuen tarvitsijoita, maahanmuuttajia jne. Ohjaajien monenlaiset ammatilliset taustat ja lyhyet työsuhteet aiheuttavat tässä tilanteessa haasteita sujuvalle tiimityölle.

Koulutuspoliittisessa selonteossa (OKM, 2021) todetaankin, että kasvatus- ja opetusalan henkilöstö tarvitsee lisää osaamista erilaisten oppijoiden kohtaamiseen, lapsen tuen ja koulunkäynnin sekä opiskelun tuen toteuttamiseen sekä tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyviin kysymyksiin.

Jokainen kasvattaja näkyväksi kouluyhteisössä

Käsittelimme työnohjauksissa paljon näitä asioita ja yritimme ratkaista, miten parhaiten voitaisiin tukea iltapäivätoiminnan ohjaajien jatkuvan oppimisen tarvetta. Vastauksia ei ollut helppo löytää.

Huomasimme, että yksi tärkeimmistä työn kulmakivistä on yhteistyö koulun kanssa. Käytännössä on pitkälle kiinni koulun rehtorista, miten tiiviisti ohjaajat integroituvat koulun kasvattajien tiimiin. Iltapäiväkerhon ohjaajat kokivat olevansa kouluyhteisön näkymättömiä toimijoita. Kokemus nousi muun muassa siitä, että heidät jätettiin usein koulun sisäisen viestinnän ulkopuolelle. Myös esimerkiksi kerholle osoitetut tilat ovat monessa koulussa lapsimäärään nähden ahtaat.

Työnohjauksessa pääsimme vasta alkuun ohjaus- ja kasvatustyön haasteiden tutkimisessa. Iltapäiväkerhon ohjaajat haluavat kuitenkin olla kiinteä osa koulun kasvattajatiimiä. Yhteistyötä estäviä raja-aitoja voitaisiin purkaa esimerkiksi opettajien ja ohjaajien yhteisillä koulutuksilla, vertaisoppimisella ja kasvatustyön merkitysten yhteisellä tulkinnalla.

Kuva: www.shutterstock.com