Siirry sisältöön
Työelämä
Henkilöbrändi ja verkostoituminen: kansainvälisten alumnien näkökulma

Kirjoittajat:

Hanna Tattari

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 14.02.2023

Olin hiljattain vetämässä pyöreän pöydän keskustelua aiheesta henkilöbrändi ja verkostoituminen sosiaalisessa mediassa. Kyseessä oli Haaga-Helian kansainvälisille alumneille järjestetty tilaisuus. Keskustelussa nousivat vahvasti esiin kansainvälisten opiskelijoiden ja korkeakoulusta valmistuneiden haaste ymmärtää suomalaisen työnhakukulttuurin nyansseja sekä löytää oma kilpailuetu, jolla erottautua työnhaussa.

Suomessa asuvilla kansainvälisillä opiskelijoilla on useimmiten vahva opiskelun kautta saatu ammatillinen osaaminen ja tietotaito sekä Suomesta että kotimaasta. Heillä on lisäksi kulttuurista osaamista, joka on arvokasta valuuttaa Suomen pyrkimyksessä kansainvälistää liiketoimintaa. Kuitenkin moni ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista kertoo työnhaun haasteista Suomessa: työhaastatteluihin on erittäin vaikea päästä omalla CV:llään.

Omien vahvuuksien ja kulttuurin tuntemus

Henkilöbrändin rakentamisen ja verkostoitumisen pääajatuksena on markkinoida omaa osaamista sekä hyödyntää siinä erilaisia keinoja ja kanavia. Henkilöbrändin tietoinen rakentaminen lähtee useimmiten liikkeelle arvoista: millainen henkilö on ja mitkä ovat hänen vahvuuksiaan.

Keskustelimme pyöreän pöydän ääressä kansainvälisten alumnien kanssa vaikeudesta ymmärtää, millaista henkilöä suomalainen yritys hakee ja mitä työnhakijalta toivotaan. Tätä hiljaista tietoa on vaikea ymmärtää muualta tulleena, eikä sitä välttämättä opintojen puitteissa puhuta. Aiheesta oli keskustelemassa ihmisiä eri puolilta maailmaa, muun muassa Kiinasta, Venäjältä, Kazakstanista, Espanjasta, Marokosta ja Iranista. Pohdinnassa nousi esiin kulttuuristen nyanssien tunnistaminen. Esimerkiksi se, mikä jossakin toisessa kulttuurissa nähdään itsevarmuutena, saattaa näyttäytyä suomalaisessa työ(nhaku)kulttuurissa itsetietoisuutena. Vastaavalla tavalla esimerkiksi nöyryys saattaa näyttäytyä toisessa kulttuurissa uskonpuutteena itseensä ja meillä se tulkitaan useimmiten positiivisena asenteena. Työnhaussa kannattaa hyödyntää sekä vertaistukea että paikallisten ihmisten apua.

Työnhakijan keinoja erottautumiseen

Henkilöbrändin rakentamisessa ja verkostoitumisessa keskeistä on oma-aloitteisuus ja aktiivisuus, erottuvien tapojen ja keinojen löytäminen sekä usko omaan itseensä. Esimerkiksi LinkedInissä voi oman tilin perustamisen lisäksi etsiä kiinnostavan toimialan tai yrityksen ihmisiä, joiden kanssa verkostoitua.

Mielenkiintoisten henkilöiden postauksia voi käydä tykkäämässä ja kommentoimassa, heidän sisältöjään voi jakaa, ja tulla näillä keinoin huomatuksi. LinkedInissä voi julkaista omia sisältöjä, ja nostaa itselle tärkeitä asioita tai toimialalle uusi näkökulmia, kuten alan opiskelijan tai kansainvälisen alumnin katsantokanta aiheeseen. Itsestään voi tehdä esittelyvideon, jossa kertoo omista vahvuuksiaan ja siitä, mitä lisäarvoa voi toisesta kulttuurista tulleena tuoda yritykselle tai toimialalle. Laajemman mahdollisuuden samaan tarjoaa verkkoportfolio, jossa voi esitellä omaa osaamistaan, persoonaansa sekä työkokemustaan ja -näytteitään.

Toiveita työnantajille

Pyöreän pöydän keskustelussa nousi esiin toiveita myös työnantajille päin. Siinä missä kansainvälinen alumni tai opiskelija tarvitsee uskoa omaan itseensä, voisivat myös suomalaiset yritykset olla avoimempia omista tarpeistaan eli kertoa avoimemmin, millaisia vahvuuksia hakijoiltaan toivovat. Yrityksiltä ja organisaatioilta peräänkuulutettiin ennakkoluulottomutta ja halua hyödyntää kansainvälistä osaamista. Toiveena olivat myös erilaiset tilaisuudet, joissa kansainväliset osaajat voisivat verkostoitua suomalaisten yritysten kanssa.