Siirry sisältöön
Työelämä
Empatian voima saa ihmisen uskomaan itseensä ‒ neljä helppoa tapaa lisätä empatiatekoja

“Olen hyvä opettaja.” “Onnistun yleensä siinä mihin ryhdyn.” Meillä jokaisella on uskomuksemme, joista jotkin ovat hyödyllisiä ja vahvistavia. Osa uskomuksista on kuitenkin haitallisia ja synkkiä: “En pysty tähän.” “En ole riittävän hyvä.” Negatiivisia, kuormittavia ja haitallisia uskomuksia voi murtaa, ja empaattisilla kohtaamisilla voi olla murtamisessa merkittävä rooli.

Kirjoittajat:

Susanna Perikangas

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Sini Garam

projektipäällikkö, opettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Petra Lindell

projektiasiantuntija, yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittäminen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 25.11.2022

Empatia ‒ kuulluksi ja nähdyksi tuleminen ‒ luo uskoa omaan tekemiseen ja ajatteluun. Se tuo mukaan resilienssiä, psykologista turvallisuutta, muutoskyvykkyyttä, työnhyvinvointia ja työniloa. Myötätunto on lisäksi tärkeä osatekijä sosiaalisessa vastuullisuudessa, jossa on tilaa ihmisyydelle ja inhimilliselle kohtaamiselle.

Empatian pohjana toimii kyky ymmärtää itseään ja ihmisten erilaisuutta. Myös käytännön kokemukset empaattisesta kohtaamisesta ovat keskeisiä: miltä tuntuu katsoa itseään ja muita empatian kautta.

Merkityksellinen kohtaaminen voi olla pieni hetki, jossa toinen ihminen kuuntelee aidon kiinnostuneesti. Voidaan puhua tietoisen läsnäolon ja kohtaamisen taidoista. Merkityksellisessä kohtaamisessa tärkeää on katse, josta peilautuu jotain vahvistavaa: lempeyttä, hyväksyntää, ylpeyttä, ihailua.

Empatiaa voi ja kannattaa harjoitella

Empatiatekojen ei tarvitse olla raskaita ja vaativia ‒ päinvastoin. Avainasemassa ovat pienet kannustuksen sanat, arvostava katse ja ystävälliset teot. Palkintona koko työyhteisön kykypotentiaali tulee esiin ja avaa uusia mahdollisuuksia. Mielenkiintoista on myös se, että uskomalla siihen, että empatiataitoja voi kehittää, ihminen panostaa empatiaan enemmän esimerkiksi haastavissa ja vaikeissa vuorovaikutustilanteissa (Paakkanen 2022).

Korkeakouluyhteisöissä työ on hyvin itsenäistä ja työn ja projektien arkijohtajuus löytyy tiimeistä. Simon Sinekin (2017) mukaan johtajuus on ennen kaikkea empatiaa, huolenpitämistä niistä ihmisistä, jotka vastaavat työnteosta. Empaattinen johtaja on kiinnostunut ihmisestä, ei vain tuloksesta tai tuotoksesta.

Rutiini, joka maksaa itsensä takaisin

Empatiateko on rutiini, joka maksaa itsensä takaisin. Tutkimusten mukaan muiden ihmisten omaehtoinen auttaminen ja ilahduttaminen lisäävät omaa hyvinvointia (Martela 2017, 87). Tärkeintä on löytää itselleen luonteva ja joustava tapa harjoittaa empatiaa. Kaikki eivät lämpene ohjatuille harjoituksille eivätkä somessa leviäville tsemppilauseille ja -aforismeille. Jokainen kuitenkin huomaa ympärillään hyvää.

Neljä helppoa tapaa lisätä empatiatekoja työympäristössä:

  • Sanoita huomaamasi tai ajattelemasi hyvä
  • Katso silmiin ja kysy kuulumisia
  • Tarjoa apua
  • Jätä työpöydälle post-it-lappu ‒ kiitos tai kehu

Jokaisella on kokemus hetkestä, jossa yksi lause, sana tai katse auttoi ratkaisevasti. Joskus tarvitaan vain yksi ihminen, joka osoittaa sanoin tai teoin: Olen sinun puolellasi.

Lähteet

Martela, F. 2017. Hyväntekeminen inhimillisenä perustarpeena. Miksi myötätuntoinen toiminta tuntuu hyvältä? Teoksessa Pessi, B., Martela, F. & Paakkanen, M. Myötätunnon mullistava voima, s. 87-97. PS-kustannus.

Paakkanen, M. 2022. Empatian voima työssä. WSOY.

Sinek, S. 2017. Leader Eat Last-Why some teams pull together and others don’t. Penguin Books Ltd.