Huolellisuus on monessa työtehtävässä vahvuus, mutta se saattaa kääntyä äärimmäiseksi pedanttisuudeksi. Sosiaalinen kollega voi olla jo häiriöksi, jos hänen vahvuutensa tulee esiin liikaa ja väärissä paikoissa. Itsepäisyys ei ole ensimmäinen vahvuus, jolla kehuisi itseään työhaastattelussa, mutta sen kääntöpuolena voi olla vaikka jämäkkyys tai sinnikkyys, joilla on jo positiivisempi sävy.
Mikään ominaisuus sellaisenaan ei välttämättä ole vahvuus eikä sen vastakohta. Useimmissa ominaisuuksissamme piilee vahvuuden potentiaali sekä epätasapainon vaara.
Vaatimattomuudesta tulee helposti mieleen itsensä turha pienentäminen tai vähättely. Toisaalta vaatimaton ihminen on parhaimmillaan loistava kollega ja ystävä; hänen ei tarvitse nostaa itseään muiden yläpuolelle tekemällä suurta numeroa aikaansaannoksistaan ja itsestään ‒ puhumattakaan siitä, että hän ottaisi itselleen kunniaa muiden ansioista. Vaatimaton ihminen osaa ottaa muut huomioon, kuunnella ja auttaa. Vaatimaton ihminen onkin usein hyvin voimakas ja itsevarma: hänen ei tarvitse kilpailla muiden kanssa ja hän voi olla aidosti oma itsensä.
Kun toimimme vahvuuksiemme kanssa, olomme on helppo ja mutkaton. Joskus vahvuutemme kuitenkin kääntyy meitä vastaan, kellahtaa väärälle puolelle ja liiallisuuteen. Mistä tietää, onko vahvuutemme kääntynyt heikkouden suuntaan?
Kun emme pääse käyttämään vahvuuksiamme, tehtävät saattavat tuntua kuluttavilta, vaikeilta tai merkityksettömiltä. Otetaan esimerkiksi tarkkuus ja huolellisuus: aiemmin työtehtävät, joissa on tarvittu näitä ominaisuuksia, ovat parhaimmillaan tuottaneet kokemuksia flow-tilasta. Jos tarkkuus muuttuu ”överipedanttiseksi”, syntyy stressiä, ärsyyntymistä, yleensäkin negatiivisia tunnetiloja, ja samat työtehtävät vievät enemmän aikaa kuin aikaisemmin.
Sama pätee empatiaan. Empaattinen kollega, joka tyypillisesti nauttii siitä, että muut jakavat asioita hänen kanssaan, alkaakin kuormittua muiden ihmisten asioista. Empaattisen ihmisen onkin osattava pitää huoli, että osaa etäännyttää muiden huolet ja tunteet omistaan ja vetää myös oikeassa kohtaa rajat.
Mitkä ovat sinun ydinvahvuutesi?
Tärkeintä on pysähtyä ja miettiä omia vahvuuksiaan. Voit kysyä myös kollegalta tai ystävältä, mitkä he näkevät olevan sinun vahvuuksiasi. Käytätkö vahvuuksia nykyisessä työssäsi? Voisitko tuunata työtäsi, niin, että pääsisit käyttämään niitä enemmän? Jos tuntuu, että työnteko on nykyään kovin takkuista, onko mahdollista, että vahvuutesi ovat kääntynyt hieman itseään vastaan?
Olemme tunnistaneet, analysoineet ja sanoittaneet vahvuuksia vahvuustyöpajoissa, joita on pidetty sekä opiskelijoille että Work&Study Fast Track -hankkeen asiakkaille. Lisäksi Haaga-Helia kouluttaa SOLE-hankkeessa kymmeniä uusia VOIMAKEHÄ®-valmentajia, jotka osaavat ohjata vahvuuksien tunnistamisessa ja nimeämisessä.