Epävarma maailmantilanne saa nuoret kantamaan huolta tulevasta – ja yritykset varovaisiksi. Taloustilanne, inflaatio, lainojen korot ja Ukrainan sota ovat koko Euroopan tasolla aiheuttaneet yrityksille vuosia haasteita ja luottamus palautuu hitaasti (Hyry 2023; Ohlsbom ym. 2024). Tämä heijastuu koko yhteiskuntaan.

Nuorten tulevaisuudenusko hiipuu: tulevaisuuden suhteen koetaan näköalattomuutta, ja huoli työelämän kuormittavuudesta kasvaa (Väestöliitto 2023; NYT 2024). Huolten ja pelkojen takia valmistuminen voi pitkittyä ja uskallus ottaa uusia askelia työelämän suhteen voi puuttua silloin, kun tarjolla olisi vaikka määräaikaisuus.

Mutta entä, jos yritykset omaksuisivat vahvemman roolin tulevaisuudenuskon rakentajina? Voisiko rohkea paremman huomisen rakentaminen olla yritysten suurin vahvuus?

Ammattikorkeakouluna Haaga-Helialla on asiassa kahdenlainen rooli. Oppilaitos voi huomioida nuorten tulevaisuushuolet ja auttaa rakentamaan uskoa tulevaan. Ja toisaalta, kun yrityksiin tutustuminen esimerkiksi työharjoittelujen ja projektitoimeksiantojen muodossa on iso osa opintoja, yrityksiä voisi ottaa mukaan luomaan tulevaisuususkoa.

Tulevaisuuteen voi vaikuttaa

Opetushallituksen Tulevaisuuden osallistuvaa Eurooppaa rakentamassa –seminaarissa marraskuussa 2024 Timo Miettinen Helsingin yliopistosta puhui siitä, miten Euroopan historian ymmärtäminen voi auttaa meitä katsomaan tulevaisuuteen. Key note –puheenvuorossaan Miettinen korosti, että ihmisten on olennaista hahmottaa, että tulevaisuus on avoin ja sitä voidaan muuttaa.

Juuri tämä tulevaisuuden avoimuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuden sisäistäminen on olennaista, jos halumme pelon ja huolen sijaan kasvattaa toivoa ja rohkeutta. Mahdollisia tulevaisuuksia ei ole vain kaksi, hyvä tai huono, vaan erilaisten tulevaisuusvaihtoehtojen kirjo on laaja ja monivärinen. Haastavaankin tilanteeseen voi jokainen tuoda toivon ja paremman huomisen elementtejä toimimalla sen eteen, millaista tulevaisuutta itse haluaa rakentaa.

Yrityksillä on laaja vapaus määritellä omaa toimintaansa, ja niiden valinnat ja ratkaisut näkyvät yksityishenkilöille jokapäiväisessä elämässä. Tämänhetkinen epävarma talous- ja maailmantilanne kuitenkin näyttää aiheuttavan myös yrittäjissä epävarmuutta ja varovaisuutta. Moni yritys vaikuttaa valitsevan toiminnan rajaamisen ja vähentämisen, jopa jonkinlaisen odottamaan jättäytymisen, sen sijaan että otettaisiin riskejä ja ryhdyttäisiin uuteen. (Hyry 2023; Ohlsbom ym. 2024.)

Tulevaisuudenuskosta vahvuutta niin yrityksille kuin yksilöillekin

Yritysten tulevaisuuteen suuntautuminen perustuu osaltaan vahvaan osaamiseen. Ratkaisu yritysten selviämiseen epävarmassa tilanteessa voisi olla rohkeus erottua ja luoda uutta. Sitä ei tarvitse tehdä tyhmänrohkeasti, vaan nimenomaan omaa innovaatio- ja TKI-osaamista vahvistaen.

Innovaatio-osaamista ja -kulttuuria vahvistamalla yritys voi parantaa kehittämistoimintaansa organisaationsa eri tasoilla. InnoSprint -hankkeessa me pyrimme vahvistamaan yritysten innovaatio-osaamista ja edistämään tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvua yrityksissä muun muassa Design Sprint -kehittämismenetelmän avulla ja verkostoitumisen mahdollistamisella.

Kun yrittäjät ottavat haltuun syvempää osaamista, he pääsevät etsimään ja luomaan uudenlaisia ratkaisuja aiempaa laajemmista näkökulmista. Juuri tämä voi luoda edellytykset erottua kilpailussa ja vahvistaa omaa asemaa epävarman tulevaisuuden edessä.

Ammattikorkeakouluna Haaga-Helia tuo yhteen nuoret aikuiset ja joukon monenlaisia eri alojen yrityksiä. Meillä onkin ainutlaatuinen mahdollisuus käyttää tätä roolia tulevaisuudenuskon luomiseen ja ottaa entistä vahvemmin vastuuta nuorten rohkaisevasta tuuppaamisesta paitsi työelämään, myös toimivaa huomista rakentamaan. Haaga-Helia pystyy tukemaan sekä yrityksiä tulemaan aktiiviseksi osaksi toiveikkaampaa ilmapiiriä, että nuoria olemaan rohkeampia tulevaisuuden haasteiden edessä.

Tähkäpää, Hantula ja Seppälä (2024) listaavat artikkelissaan viisi neuvoa siihen, miten aikuiset voivat luoda nuorille toiveikkaita näkymiä tulevaan. Olennaisia tekijöitä ovat keskusteleminen ja kuunteleminen sekä toisaalta oma puhe ja toiminta: millaista tulevaisuudenkuvaa välitämme ja miten itse toimimme sen eteen. Yhtenä kohtana on madaltaa nuorten aikuisten kokemia esteitä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Juuri näiden esteiden purkamiseen niin oppilaitokset kuin yrityksetkin voivat tehdä paljon. Alkuun tarvitaan vain aktiivinen asenne: sen sijaan, että mietimme, mihin ei kannata ryhtyä, pohditaan mitä voisimme tehdä.

Kuva: Haaga-Helia