Voiko pedagoginen johtaminen rakentua ja kehittyä vuorovaikutuksessa? Tuleeko koko yhteisön valmistautua yhteisiin kohtaamisiin, jotta vastavuoroisuus toteutuisi? Elämmekö korkeakouluyhteisöissä puhuvan pään vai yhteistoiminnan työkulttuureissa?

Johtamistyötä on alettu tarkastella yhä enemmän yhteisöllisenä tapahtumana, jossa johtamistoiminta nähdään jaettuna, hajautettuna, kollektiivisena ilmiönä. Siihen ovat osallisia kaikki organisaation jäsenet. Tämä edellyttää koko yhteisöltä kykyä saavuttaa yhteinen ymmärrys ja käydä reflektoivia keskusteluja, joissa tehdään yhteisiä tulkintoja työn ja toiminnan arjesta. Yhteisön kohtaamisten rakenne, niiden sykli ja niihin valmistautuminen nousevat merkittävään rooliin.

Yhteisöohjautuvuus on ikkuna yhteisön ytimeen

Yhteisöohjautuvuus on mainio tarkastelunäkökulma avata yhteistä toimintaa ja sen rakennetta yhteisöissä. Yhteisöohjautuvuus viittaa organisaation ei-hierarkkiseen toimintamalliin ja vaatii onnistuakseen demokraattisesti suunnattuja käytänteitä, prosesseja ja rakenteita. Pääpaino on organisaatioyhteisön omalla toiminnalla ja kehittymisellä. (Salovaara 2020.)

Kun tiimi yhdessä organisoi, koordinoi ja arvioi työtään, se toimii yhteisöohjautuvasti. Se on yksikkö, jolla on yhteinen, jaettu päämäärä ja polku. Tiimi yhdessä sopii, minkälaisilla vastuun- ja työnjaoilla tämä päämäärä parhaiten savutetaan ja mahdollistetaan. (Martela 2021.)

Yhteisöohjautuvuutta tulee opetella

Yhteisöllisyys ei ole kuitenkaan automaatio (Mäkkeli, Vuori & Malkavaara 2021). Sitä tulee harjoitella korkeakoulujen eri yhteisöissä. Yhteinen päätöksenteko, yhteiset keskustelutilaisuudet, toisten kuunteleminen ja eri työorientaatioiden ymmärtäminen vaativat henkilöstöltä sosiaalista kyvykkyyttä.

Yhteisöohjautuvuus ei ole taikasana, jolla ratkaistaan kaikki työyhteisön ongelmat. Se rakentuu hitaasti eri kohtaamisten kautta, ja koko ajan tulee arvioida, kuinka yhteisöllinen toiminta edistää tiimin toimintaa.

Ratkaisevaa on, että korkeakouluyhteisöt ymmärtävät pedagogisen johtamisen rakentuvan suhteissa (Mäki 2022). Suhde on tahtomattammekin vastavuoroinen; meistä riippuu, miten haluamme vastavuoroisuuden toimivan. Kehitämmekö yhteisöämme rakentavaan suuntaan vai pirstaloivaan, yksin toimijoiden suuntaan?

Yhteisön parhaaksi -hanke

Korkeakoulujen yhteisöohjautuvuus ja vastavuoroinen pedagoginen johtaminen on tutkimus- ja kehittämiskohteemme seuraavan kahden vuoden ajan. Olemme käynnistäneet Yhteisön parhaaksi (YP) tutkimus- ja kehittämishankkeen (2023–2025). Hanketta rahoittavat OAJ:n Työhyvinvointirahasto ja Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Kyseessä on osallistava tutkimus- ja kehittämisprosessi, jossa korkeakoulujen yhteisöt osallistuvat aktiivisesti hankkeen toteutukseen. Osallistavalla otteella on tarkoitus tuottaa käytännön tietoa inhimillisten ongelmien ratkaisuun ja kehittää käytäntöjä. Pedagogisen hyvinvoinnin edistämisen kautta voidaan vaikuttaa korkeakouluyhteisön työn kuormittavuuteen ja muihin työyhteisöjen kuormitusongelmiin.

Jatkossa meidän YP-tutkijatiimimme bloggaa matkakertomuksia hankkeen kokemuksista ja tuotoksista säännöllisesti. Jää seuraamaan!