Tehoverkko-hanketiimi loi mallin, jonka tavoitteena on löytää Haaga-Helialle sopivia eurooppalaisia korkeakoulukumppaneita erityisesti Horisontti-ohjelmia ajatellen. Kumppaneiden tunnistamisen lisäksi mallinsimme kumppanuuden muodostamisen vaiheita ja niitä tukevia työkaluja.

Aloitimme Tehoverkko-hankkeen kartoittamalla sadoista mahdollisista korkeakouluista potentiaalisia kumppaniehdokkaita. Kriteereinä oli sekä määrällisiä että laadullisia tekijöitä: ensinnäkin korkeakoulun piti olla voittanut riittävän määrän Horisontti-hakuja aiemmin ja toiseksi temaattisten sisältöjen täytyi kohdata Haaga-Helian Service Schoolin tavoitteiden kanssa. Lisäksi lähtökohtana oli, että hanke olisi voinut olla Haaga-Helian toteuttama tai että Haaga-Helia olisi ainakin voinut olla mukana toteuttamassa hanketta.

Jalka oven väliin 

Kartoitetuista korkeakouluista valitsimme lupaavimmat, joita lähestyimme ensimmäisellä kierroksella hankebudjetin rajoissa.  Tavoitteena oli käydä esittelemässä Service Schoolin toimintaa haluttujen yhteistyökumppanin luona. Koronaepidemian myötä kriteeristöä ja toimintatapaa oli muutettava sellaiseksi, että Service Schoolin esittely oli mahdollista online-keinoin.

Hankkeen myötä syntyi kattava Haaga-Helian Service Schoolin esittelymateriaali, joista viimeisimpänä Palvelukokemusten laboratorio LAB8:n toimintaa esittelevä video.

Yhteydenottovaihetta testasimme kolmella tavalla.

Pyrkimyksenä oli saada jalka korkeakoulun oven väliin. Miksikö tämä on ylipäätään tärkeää? Koska esimerkiksi Politecnico di Milano sai edellisellä Horisontti-rahoituskaudella (2014–2020) 127 miljoonaa euroa EU-rahaa. Vertailun vuoksi: Aalto Yliopisto Säätiö on onnistunut saamaan tätä rahoitusta 106 euroa. Suomalaisten ammattikorkeakoulujen tuloksissa puhutaan paljon pienemmistä summista.

Kumppanuuden kriittiset kohdat

Tulokset olivat erittäin lupaavia, sillä useimmista yhteydenotoista seurasi vähintään yksi virtuaalisesti tai livenä toteutettu tapaaminen. Yli kolmannes yhteydenotoista johti ainakin alustavaan hankeideointiin ja muutama hankevalmisteluun.

Kumppaniorganisaation tunnistamisvaiheen kriittiseksi kohdaksi osoittautui oikean henkilön tunnistaminen ja kontaktointi kohdekorkeakoulusta. Aikaisempi yhteistyö tai tapaaminen henkilön kanssa näyttäisi helpottavan olennaisesti kumppanuuden muodostamista etenkin alkuvaiheessa.

Prosessi opetti, että tärkeintä on löytää oikea ihminen valitun korkeakoulun sisältä, sekä arvioida korkeakoulun sopivuutta Haaga-Helian kumppaniksi.
Arvioinnin perusteella tarkensimme resurssien kohdentamista myös prosessin aikana. Yhteistyö on aloitettu puolentusinan korkeakoulun kanssa, joista osan kera on jo osallistuttu rahoitushakemuksiin. 

Sisäiset potentiaalit tunnistettiin

Hankkeen tuloksena syntyi pilotoitu ja kehitetty kumppanuuden muodostamisen malli vaiheineen ja rooleineen. Lisäksi kehitimme työkaluja potentiaalisten kumppanien lähestymiseen ja hankkeista viestimiseen heille.

Rakensimme systemaattisen raportointimallin, jolla Haaga-Helian koko henkilöstö voi raportoida yhteydenotoista, tapaamisista ja mahdollisista hankkeisiin liittyvistä keskusteluista mahdollisten kumppanikorkeakoulujen kanssa. Mukana olevat haagahelialaiset kokivat hankkeen erittäin hyödylliseksi.

Potentiaalisena ryhmänä kumppanien löytämisen näkökulmasta tunnistimme henkilöstövaihdossa käyvän henkilökunnan. Henkilöstövaihtojen aikana käydään monenlaisia keskusteluja mahdollisista hankeideoista, mutta ne jäävät helposti toteutumatta työkiireiden lomassa.

Hyödyllisimpänä haagahelialaiset pitivät kohdekorkeakoulua koskevan infopaketin, Service Schoolin hanke-esittelymateriaalin sekä potentiaalisen kumppanin tunnistamisen tuen. Virtuaalisesti toteutetut tapaamiset saattoivat hidastaa kumppanuuden syntymistä ja hankeideavaiheeseen pääsemistä. Toisaalta ne näyttävät toimivat yllättävänkin hyvin, kun yhteinen agenda löytyi nopeasti tai kontaktoitu henkilö oli tuttu jo entuudestaan.

Jatkossa voisi olla hyvä lähestyä potentiaalisia kumppaneita konkreettisen hankeidean kanssa.

Lähde

• Euroopan komissio 2020. HORIZON 2020 lyhyesti. Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma.