Tieteen perustana on vertaisarvioitu julkaiseminen, ja tutkijoiden kilpailu pääsystä alan parhaimpiin julkaisuihin on kovaa. Pohtikaamme kuitenkin hetki sitä, mitä kaikkea jää julkaisematta ja mitä siitä seuraa. Otetaan esimerkiksi kasvatusalan vertaisarvioidut julkaisut Suomessa.

Kasvatus-lehti antaa tietoa uusimmasta kasvatustieteellisestä tutkimuksesta, ja Aikuiskasvatus-julkaisu pyrkii edistämään moniäänistä ja kriittistä keskustelua aikuisuudesta. Yliopistopedagogiikka-lehti on puolestaan yliopisto-opetukseen ja -oppimiseen erikoistunut tieteellinen aikakauskirja. (Siirilä & Laukia 2021, tulossa). Ammattikasvatuksen aikakauskirjan tarkoituksena on toimia ammattikasvatuksen tutkijoiden foorumina ja tarjota alan ajankohtainen tutkimustieto ammattikasvatuksen kentän käyttöön, opettajille ja elinkeinoelämän edustajille.

Siirilä ja Laukia (2021) ovat selvittäneet ammattikasvatuksen tutkimuksen suuntauksia viimeisen viiden vuoden ajalta Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa. Vaikka esimerkiksi ammatillista osaamista ja työelämätaitoja on tutkittu paljon, on tutkimuksen katvealueelle jäänyt erityisesti ammattikorkeakoulujen näkökulmasta tärkeitä teemoja. Yksi esimerkki liittyy TKI-toimintaan ja siitä kumpuavaan soveltavaan tutkimukseen. Ei kuitenkaan ole saatavilla luotettavaa tietoa siitä, kuinka paljon katvealueella tapahtuvaa on tehty tutkimusta, joka syystä tai toisesta ei ole ylittänyt tieteellisen julkaisun kynnystä.

Vertaisarvioitu julkaisu on keino yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä tieteellisen tekstin kirjoittajalle että sen julkaisijalle. Ne asiat, joita tutkitaan, jotka käyvät läpi vertaisarviointiprosessin ja jotka julkaistaan, nousevat aivan toisella tavalla yhteiskunnalliseen keskusteluun kuin ne, joista tutkittua ja julkaistua tietoa ei ole. Vertaisarvioitu julkaisu kestää kriittisemmän arvion ja sen argumentointi on siten vakuuttavampaa.

Me Haaga-Heliassa olemme luoneet oman vertaisarvioidun eSignals Research -julkaisun. Julkaistut artikkelit käyvät läpi vertaisarviointiprosessin, ja noudatamme toimituksessa Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeita. Julkaisussa käsitellään muun muassa vaikuttavaa ammatillista pedagogiikkaa, joka on yksi keskeisistä tutkimusalueistamme. Nostamme esille teemoja, joilla on yhteiskunnallista merkitystä ja joiden painoarvo ei nykyisessä julkisessa keskustelussa ole mielestämme riittävä.

Kyse ei ole vain tasapuolisuudesta tai siitä, että kaikki kiinnostava ja tarkoin tutkittu tieto saisi tilaa keskustelussa. Kyse on myös arvoista. Millaisia arvoja voimme tulkita yhteiskunnassa jaettavan, jos tarkastelemme niitä tutkitun tiedon kautta?

Vielä isompi kysymys on, voiko tutkittu tieto olla tukemassa myös toivottavan tulevaisuuskuvan saavuttamista. Tästä esimerkkinä kasvatustieteen tavoin useita tieteenaloja yhdistävä kestävyystiede (sustainability science), jonka tavoite on poikkitieteellisen lähestymistavan kautta löytää tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja aikamme kestävyyskriisin.

Kuten edellä viittasimme, vertaisarvioitu ja tutkittu tieto lisää viestin uskottavuutta. Vaikka meillä Suomessa onkin tutkimuksen ja tieteen tekemisen vapaus, on jokaisen päätöksenteon taustalla aina arvovalintoja. Onkin perusteltua kysyä, millaisia eettisiä valintoja voimme tunnistaa nykyisten tutkimusjulkaisujen taustalta löytyvän?

Lähteet:

• Siirilä, J. & Laukia, J. (2021). Mihin menet ammattikasvatus? – Ammattikasvatuksen tutkimuksen suuntaukset Suomessa. [Hyväksytty julkaistavaksi]. eSignals Research. Sähköinen julkaisu.