Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Tulevaisuus luodaan intuition avulla

Elämme aikakautta, jossa tieto eri muodoissaan hallitsee niin yhteiskunnan kuin organisaatioiden toimintaa. Tietomassojen keskellä ei kuitenkaan kannata unohtaa intuitiota.

Kirjoittajat:

Maria Haukka

lehtori, HR ja johtaminen
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Teemu Ruohonen

lehtori, digitaaliset palvelut
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 10.03.2023

Tietoa kerätään, vaihdetaan, ostetaan ja myydään – valtavia määriä ja valtavilla summilla. Sitä hyödynnetään niin asioiden kuin ihmisten johtamisessa. Olipa kyse paisuvista data-aineistoista, älykkäästä analytiikasta tai kokeneiden konkareiden hiljaisesta pääomasta, tieto hallitsee niin puheita kuin tekoja. Tiedosta on tullut liiketoiminnan ja sen arvontuoton ydintä.

Tiedon merkitys ja käsitykset sen rakentumisesta tulevaisuuden työelämässä nousivat yhtenä näkökulmana esiin Haaga-Helian osaajista kokoamamme Delfoi-paneelin keskustelussa. Paneeli oli osa pienimuotoista kehittämistehtävää, jossa yritimme selvittää, miltä kompleksisoituva tulevaisuus näyttää ja tuntuu kollegoidemme silmin, ja miten se vaikuttaa toimintaamme niin yksittäisinä asiantuntijoina kuin asiantuntijayhteisönä. Määrittelimme tarkasteltavan horisontin vuoteen 2042.

Paneelin ensimmäisen kierroksen keskustelusta havaitsimme kiinnostavan jännitteen, joka syntyi faktojen ja intuition välille. Pyysimmekin osaajiamme ottamaan tähän tarkemmin kantaa paneelin toisella kierroksella. Korostuvatko vuonna 2042 tiedon hankinnassa ja hyödyntämisessä data ja faktat vai intuitio ja näkemykset?

Faktat kertovat vain historiasta

Panelistit näkivät, että datan ja faktojen pitää olla kaiken toiminnan perustana. Niiden tunnistaminen ja ymmärtäminen tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää. Datan ja faktojen nähtiin auttavan yksityiskohtien hahmottamisessa, kokonaisuuksien selkiyttämisessä ja päätöksenteossa. Haasteena tosin nähtiin datan valtava ja alati kasvava määrä. Lisäksi faktatkin muuttuvat.

Faktat eivät kuitenkaan sulje intuitiota pois. Niin yksilöillä kuin yhteisöillä tulee olla kyky pohtia asioita monelta kantilta. Analytiikka paljastaa jotain, mutta kokemus ja tuntuma jotain muuta. Faktat ruokkivat näkemyksiä ja niistä kumpuavia valistuneita veikkauksia. Lopulta tie toimintaan käy ajatusten kautta. Tässä kaikessa intuitio auttaa.

Niin tärkeitä kuin data ja faktat ovatkin, ne kertovat vain historiasta. Yksin niiden pohjalta tulevaisuutta ei voi luoda. Historiaan perustuvan tulevaisuusajattelun vaara on jatkuvuuksiin keskittymisessä. Tämä ei kuitenkaan toimi kompleksisoituvassa maailmassa, johon sisältyy yllätyksellisyyttä ja epäjatkuvuutta. Tulevaisuuteen katsottaessa täytyy käyttää hyväksi näkemyksellistä ajattelua. Englannin kielessä tämä onkin huomioitu: tulevaisuutta ennakoidaan katsoen (foresight), ei ennustaen (predict).

On selvää, että emme pysty ennakoimaan tulevaa pelkkien faktojen perusteella, vaan tarvitsemme raa’an datan rinnalle intuitiota ja näkemyksellisyyttä. Erityisen tärkeäksi intuitio osoittautuu silloin, kun tarkkaa dataa ei ole saatavilla, tai kun jotain todella uutta ja mullistavaa ilmaantuu.

Paisuvat tietomassat ja opetuksen tulevaisuus

Tosiasioilla on paikkansa opetuksessa nyt ja tulevaisuudessa. Tarvitsemme osaamista niin datan tuottamisessa kuin tulkitsemisessakin. Dataosaamiselle on tilausta paisuvien tietomassojen ja informaatiovirtojen äärellä. Onkin ennakoitu, että merkittävä osa tulevaisuuden hyvinvoinnista ja vauraudesta perustuu erilaisen datan hyödyntämiseen. Data on uusi öljy.

Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin myös intuitioon perustuvaa opetusta. Panelistit näkivät, että opiskelun tutkivaa ja kehittävää otetta tulisi vahvistaa. Tämä edistäisi tosiasioiden ja kokemusten kietoutumista yhteen. Datan hyödyntämiseksi tarvitaan edelleen uteliaisuutta, rohkeutta ajatella toisin sekä kykyä kokeilla uusia ja ennennäkemättömiä asioita.

Jotta dataa voidaan käyttää, tulee siinä nähdä jotain arvokasta. Tämä taas kysyy intuitiota.

2,5 vai 97,5 prosenttia?

Olemme aiemmin pohtineet asiantuntijatyön kehittymistä tulevaisuudessa ja innovaatiotoiminnan kompleksista luonnetta. Innovaatiotoiminta rakentuu sekä faktojen että näkemyksellisen tiedon varaan. Yhteiskuntamme peräänkuuluttaa innovaatioita, ja kompleksisessa maailmassa niitä tarvitaan entistä enemmän.

Panelistit keskustelivat Everett Rogersin luomasta innovaatioiden leviämisen teoriasta. Sen mukaan normaalijakaumalle asetetusta väestöstä ainoastaan 2,5 prosenttia on innovaattoreita. Loput 97,5 prosenttia tulevat perässä, nopeammin tai hitaammin.

Korkeakouluna meidän on mahdollista keskittyä palvelemaan suurta enemmistöä ja tämän enemmistön tiedollisia taitoja. Samalla on myös muistettava, että näkemysten joustavuus ja kyky arvioida uusia faktoja luovat elinkelpoisuutta kenelle tahansa tulevaisuuden työelämään suuntaavalle. Näin intuitiivisuus ja faktat palvelevat toisiaan työelämässä.

Intuitio syntyy ja vahvistuu tiedon sekä tosiasioiden myötä. Tämän takia tulevaisuudessa on tilaa niin innovaattoreille kuin raa’an datan parissa puurtaville.