Tekoälyn tuoma muutos ei ole pelkästään teknologinen harppaus, vaan se muuttaa tapaa, jolla yritykset toimivat, päätöksiä tehdään ja asiakaspalvelua tarjotaan.

Foibekartano, Vantaan Asolassa sijaitseva yksityinen ikäihmisten monimuotoisen asumispalvelun tarjoaja, on aloittanut merkittävän matkan kohti tulevaisuuden teknologiaa. Digitaalisuuden ja tekoälyn hyödyntäminen on ollut yrityksen strategian keskeinen osa. Yritys haluaa olla kehityksen kärjessä ja yhteisössä ajatellaankin, että Foibekartanolla tekoäly on hyvän elämän palveluksessa.

Foibekartanon päivittyvässä digi- ja AI-strategiassa korostetaan asiakastiedon suojausta ja eettisiä näkökohtia. Nämä seikat ovat erityisen tärkeitä sote-alalla, jossa asiakastiedon käsittely on aiheellisesti tiukasti säädeltyä. Lähestymistapa korostaa asiakkaan etujen suojelemista ja luo samalla mallin, jolla tekoälyä hyödynnetään vastuullisesti.

Tekoälyn tuomien muutosten ensiaskeleet

Foibekartanolla on jo otettu ensiaskeleet tekoälyn hyödyntämisessä. Esimerkkeinä toimivat kuljetusrobotiikkahanke ja markkinoinnin kohdentaminen. Älysormuksen käyttö on myös osa tätä kokeilua ja tuo lisäarvoa Foibekartanon arkeen. AI-TIE -tekoälykiihdyttämön aikana yrityksessä aloitettiin tekoälypohjainen työvuorosuunnitteluhanke, joka toimi lähtölaukkauksena uudenlaiselle tekoälykokeiluille.

Tekoälypohjaisen työvuorosuunnittelun käyttöönotto on lisännyt kehittämistiimissä mukana olleiden ymmärrystä ja kiinnostusta tekoälypohjaisista teknologioista ja siten lisännyt valmiutta siirtää osaamista tuleviin tekoälyhankkeisiin.

Yhteiskehittämisenä käyttöönotetun työvuorosuunnittelun on havaittu tuovan tehokkuutta tekemiseen ja säästävän aikaa. Sen on havaittu auttavan ennakoimaan tulevia tarpeita ja vahvistavan henkilöstön tasa-arvoista kohtelua. Tekoälypohjainen työvuorosuunnittelu ottaa huomioon henkilöstön toiveet ja tarpeet, kuten vapaapäivätoiveet, työtuntien rajoitukset ja kunkin osaamisalueet. Lisäksi se sujuvoittaa suunnittelua minimoimalla ylityötunteja ja sijaisten käyttöä. Kun työvuorot suunnitellaan tarkemmin ja joustavammin, henkilökunnalla on enemmän aikaa keskittyä asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin.

Parhaimmillaan kun tekoälypohjaista työvuorosuunnittelun käytöstä on pidempiaikaista kokemusta, voi se näyttäytyä myönteisenä kokemuksena henkilöstön hyvinvoinnin arvostamisessa. Näillä on yhteys työilmapiirin ja työkykyyn.

Tekoälypohjaiset järjestelmät keräävät dataa ja oppivat saadun datan perusteella. Siten työvuorosuunnittelu muuttuu ajan myötä yhä tarkemmaksi ja tehokkaammaksi. Saadut oivallukset ja kokemukset voivat auttaa johtoa ymmärtämään paremmin työvoiman käytön malleja ja tunnistamaan kehityskohteita.

Foibekartanolla suunta on selvä. Tulevaisuudessa tekoälyn rooli ikäihmisten asumispalvelujen operatiivisessa suunnittelussa ja hallinnassa vahvistuu teknologin kehittymisen ja mahdollisuuksien ymmärtämisen myötä.

Monitasoinen matka kohti tekoälyn hyödyntämistä

Foibekartanolla tekoälyn hyödyntämisessä on noudatettu monitasoista lähestymistapaa, joka ulottuu henkilöstön koulutuksesta strategiseen johtamiseen. Teknologinen muutos on edellyttänyt henkilöstöltä uudenlaista ajattelutapaa, halua oppia uutta ja ottaa arjessa ensin käyttöön helppokäyttöinen hyvinvointiteknologia ja nyt uudessa vaiheessa tekoäly.

Foibekartanolle tyypilliseen tapaan koko johtoryhmä ja hyvän elämän koordinaattorit osallistuivat AI-TIE -tekoälykiihdyttämöön. Näin saatiin muodostettua yhteinen ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista ja tulevaisuuden näkemykset selkeytyivät. Muutoksen keskeisenä tekijänä on ollut yhteistyö korkeakoulujen ja erilaisten teknologiapartnereiden kanssa.

Tiimitasolla Foibekartanon johtoryhmän osallistuminen AI-TIE -tekoälykiihdyttämöön on osoitus vahvasta sitoutumisesta tekoälyn hyödyntämiseen. Organisaatiotasolla keskitytään kokeilemiseen ja vahvistamaan innovaatiokulttuuria, jossa teknologia integroidaan saumattomasti osaksi yrityksen toimintaa. Tällainen kulttuuri kannustaa erilaisille matalan kynnyksen kokeiluille. Kuvattu tekoälypohjainen työvuorosuunnittelu on osa hankeparvea, joissa mm. edesautettiin kuljetusrobotiikkahanketta ja hyödynnettiin tekoälyä markkinoinnin kohdentamisessa.

Verkostotasolla tekoälyn hyödyntäminen tarkoittaa proaktiivisten kumppanuuksien rakentamista, monialaista yhteistyötä ja kehittämistä eri toimialojen ja organisaatioiden kanssa. Näin saadaan useiden organisaatioiden kokemuspohja käyttöön. Yhteiskunnallisella tasolla Foibekartanon tekoälyteoilla on yhteys laajempaan kokonaisuuteen eli hopea-, digi- ja vihersiirtymään. Monitasoinen lähestymistapa varmistaa, että tekoälyn tuomat mahdollisuudet hyödynnetään niin yksilöiden, tiimien kuin koko organisaation tasolla.

Muutos alkaa pienestä – vinkkejä pk-yritysten tekoälymatkalle

Tekoälyn mahdollisuuksista opitaan nimenomaan käytännön tekemisen kautta, koska se edesauttaa tekoälyn tuomien muutosten ymmärtämistä, hyväksymistä ja hyödyntämistä. Ohessa on joitakin Foibekartanon tekoälytarinan oppeja, joista pk-yritykset voivat saada tukea muutosprosessien läpiviemiseen.

Kun katsoo Foibekartanon tekoälymatkaa, on selvää, että teknologian ja inhimillisen viisauden yhdistäminen voi mullistaa ikäihmisten asumispalvelua. Yrityksen esimerkki näyttää, kuinka teknologia, kun sitä käytetään vastuullisesti ja ihmiskeskeisesti, ei ainoastaan tehosta toimintaa vaan myös syventää tekemisen laatua ja henkilöstön hyvinvointia. Matka on vasta alussa, mutta se on jo osoittanut, kuinka tärkeää on kohdata tulevaisuus avoimin mielin, rohkeasti innovoiden ja yhteistyötä arvostaen.

Toivomme, että tämä tarina kannustaa muita pk-yrityksiä kulkemaan rohkeasti kohti omaa tekoälymatkaa. Muutoksen matkalla tavoite kohti parempaa huomista saavutetaan ottamalla jokainen askel kerrallaan rohkeasti katse tulevaisuudessa jatkuvasti kokemuksista oppien.

Kirjoittajat

Ulla Broms, Fil. tri, on ikäihmisten asumispalvelujen edelläkävijänä tunnetun Foibekartanon toimitusjohtaja ja sotealan kokenut muutosjohtaja. Hän on avannut ennakkoluulottomasti digitaalisia ikkunoita ikäihmisten ja yhteiskunnan välille, ja valjastanut teknologian tukemaan yhteisöllisyyttä. Broms on kansanterveystieteestä väitellyt filosofian tohtori, Helsingin yliopiston dosentti ja eMBA Hankenilta. Tuoreimman julkaisunsa Treeniä varttuneelle keholle ja mielelle (Bazar) hän on kirjoittanut yhdessä aivotutkija Kiti Müllerin ja neurologi Kristina Laaksosen kanssa.

Anna Lahtinen, KTT, vanhempana tutkija Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Yli kahdenkymmenen vuoden monipuolisen kokemuksensa myötä – joka kattaa sekä liike-elämän, yrittäjyyden, startup-yritykset että akateemisen maailman Suomessa ja kansainvälisesti – Lahtinen on ollut eturintamassa tukemassa tekoälyn käyttöönottoa yrityksissä. Hänen johtamissaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa on tuettu yli 150 yritystä ja organisaatiota hyödyntämään tekoälyteknologioita ja kehittämään niihin liittyvää osaamista. Lahtinen on vastaanottanut Yrittäjille merkityksellisimmän akateemisen artikkelin palkinnon Yhdysvaltain pk-yritysten ja yrittäjyyden yhdistykseltä. Hänen viimeaikaisiin julkaisuihin kuuluu muun muassa Tehoa tekoälystä pk-yrityksille -opas ja Tekoäly Suomessa -videohaastattelusarja, jossa hän on haastatellut suomalaisia vaikuttajia ja johtajia heidän kokemuksistaan tekoälyn parissa.

Kuva: Haaga-Helia