Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Soveltavan tutkimuksen innostavia näkymiä

Tietotekninen sosiaalitiede pyrkii ratkomaan maailman suuria sosiaalisia kysymyksiä, ja sen vaikutus syntyy pitkälti reaalimaailman kysymyksiin vastaamisesta. Näin totesi MIT:n professori Alex Pentland IC2S2-virtuaalikonferenssissa kesällä 2020.

Kirjoittajat:

Eevastiina Gjerstad

senior researcher, vaikuttava ammatillinen pedagogiikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 02.11.2020

Pentland jatkoi: ”Tämä konferenssi tai tieteenala ei ole vaikutusvaltaisin siteerauksien perusteella, mutta voi olla sen vaikutuksella todelliseen elämään. Emme tee tiedettä vain julkaisujen ja uran takia, vaan myös siksi, että voisimme vastata maailman suurimpiin kysymyksiin ja auttaa ratkaisemaan niitä.”

Tietotekninen sosiaalitiede eli computational social science hyödyntää muun muassa big dataa, koneoppimista ja syviä neuroverkkoja. Olen omassa tutkimustyössäni tottunut käyttäytymistieteellisiin aineistoihin, joten oli huimaavaa havaita, että tutkimusaineisto saattaa käsittää miljoonia ihmisiä. Esimerkiksi moraalinen kone (Moral Machine) -kokeessa vastaajia oli neljä miljoonaa ja käytettyjä kieliäkin kymmenen. Tulokset on julkaistu arvovaltaisessa Nature-lehdessä (Awad ym. 2018). Tutkimuksessa paljastui, että itseohjautuvan auton törmäystilanteessa ihmiset säästävät mieluummin ihmisten kuin eläinten, mieluummin lasten kuin aikuisten ja mieluummin laillisesti kuin laittomasti katua ylittävien hengen. Vastauksissa oli kuitenkin eroja eri kulttuurien ja maiden välillä.

Innovatiivinen tieteenala ja huimia sovelluksia

IC2S2-konferenssissa kuulin monia vaikuttavia luentoja esimerkiksi siitä, miten ultraköyhiä voidaan auttaa satelliittikuvien ja mobiilidatan avulla, miten demokratian pienet siirtymät alaspäin voidaan havaita fysiikkaa hyödyntämällä ja miten epidemian leviämistä voidaan mallintaa koneälyn avulla. Keskiössä olivat myös muun muassa polarisaatiota ja joukkojen viisautta koskettavat teemat.

Tästä pyrkimyksestä kertoi se, että konferenssia edeltävään päivään oli kutsuttu Unicefin edustajia mukaan. Mukana oli myös Bostonin kaupungin puolesta sympaattinen (ja itsekin vähemmistöä edustava) Nigel Jacob, joka kertoi, miten heidän suurkaupungissaan on pyritty teknologian avulla muuttamaan kommunikaatiota luottamusta rakentavampaan suuntaan sekä löytämään avuntarvitsijoista kaikista haavoittuvimmissa asemissa olevat ihmiset.

Haaga-Helian uudessa strategiassa soveltava tutkimus on nostettu keskeiseen asemaan, ja se on myös tämän tieteenalan ytimessä. Siksi oli erityisen innostavaa ja tärkeää olla mukana.

Lähde:

Awad, Edmond, Dsouza, Sohan, Kim Richard Kim, Schulz, Jonathan, Henrich, Joseph, Shariff, Azim, Bonnefon, Jean-François & Rahwan, Iyad. 2018. The Moral Machine experiment. Nature 563, 59–64.