Vuosi 2020 päättyy tilanteeseen, jossa tarvitaan uutta osaamista, innovaatioita ja yhteistyötä ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Koronan runtelema talous vaatii sekä Suomessa että kansainvälisesti uusia avauksia. Suomessa ammattikorkeakouluissa, myös Haaga-Heliassa, tehtävä soveltava tutkimus on avainroolissa näiden uusien avauksien tekemisessä.

Mitä on soveltava tutkimus?

Monelle on epäselvää, mistä puhutaan, kun puhumme soveltavasta tutkimuksesta. Käytännössä kysymystä avaa akateemisen tutkimuksen jako kahteen eri luokkaan, joilla on hieman erilaiset tavoitteet:

Perustutkimus viittaa toimintaan, jolla pyritään rakentamaan uutta tietoa ilman päämäärää käytännön soveltamiseen. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan perustutkimusta ovat mm. “ominaisuuksien, rakenteiden ja riippuvuuksien analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen ja testaaminen.”

Soveltava tutkimus sen sijaan tarkoittaa uuden tiedon saamiseksi tehtyä toimintaa, jonka ensisijainen päämäärä on tiedon soveltaminen käytännössä. Tilastokeskuksen määrittelee soveltavan tutkimuksen “esim. sovellusten etsimiseksi perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luomiseksi tietyn ongelman ratkaisemiseksi”.

Ketterää yhdessä kehittämistä ja tutkimusta hankkeissa

Koronavuodesta toipumiseen tarvitaan ketteryyttä: yritykset ja yhteiskunta tarvitsevat nopeita ratkaisuja, jotka helpottavat akuutissa tilanteessa eteenpäin. Tutkimuksen on myös tärkeä tarjota osallistujilleen konkreettista apua, jolla lähteä korjaamaan omaa tilannettaan. Soveltava tutkimus pyrkii juuri tähän: se kehittää uutta osaamista, jolla on käytännön sovellusarvoa nopealla aikataululla.

Usein tämä kehittämistyö tapahtuu erilaisissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa, joissa on mukana eri toimijoita: yrityksiä, ammattikorkeakouluja, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kuntia, kolmannen sektorin toimijoita. Kaikilla osallistujilla on oma intressinsä olla mukana ja tavoitteena on hankkeen avulla löytää synergiaa yhteistyöstä siten, että yhdessä pystytään voittamaan haasteita ja rakentamaan uutta.

Kehittämistyössä tarvitaan myös perustutkimusta sekä aktiivista yhteistyötä sekä perus- että soveltavan tutkimuksen toimijoiden kesken. Ammattikorkeakoulujen vetämissä hankkeissa perus- ja soveltava tutkimus lyövät kättä ja täydentävät toisiaan. Samalla eri toimijoiden roolit tuottavat lisäarvoa toisilleen. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut toimivat siltana perustutkimuksen ja käytännön sovellusten välillä.

Kriisi on mahdollisuus uuteen

Tuleva vuosi 2021 – toivottavasti jälleenrakentamisen vuosi – tulee sekä vaatimaan että tarjoamaan mahdollisuuksia laajaan, eri tutkimustoimijat yhdistävään yhteistyöhön. Jo pitkään on puhuttu ekosysteemeistä ja myös aktiivisesti rakennettu niitä. Vuonna 2021 eletään vuotta, jota ohjaa Suomelle hahmoteltu TKI-tiekartta. Se painottaa kumppanuuksia ja ekosysteemejä: Yhdessä kunkin toimijan näkökulmasta lisäarvoa tuottava ekosysteemi vahvistaa koko yhteiskunnan osaamispohjaista kilpailukykyä. Se tukee uusien toimialojen, palveluiden, toimintamallien ja innovaatioiden syntymistä sekä eteenpäin kehittämistä ja parantaa tuottavuutta.

Koronavuoden tuhojen korjaaminen vaatii ekosysteemeiltä aiempaa ketterämpää, fokusoituneempaa ja aktiivisempaa toimintaa. Se asettaa myös kovat paineet toiminnan vaikuttavuudelle ja sen seuraamiselle.

Monesti kriisi on ollut alku jollekin uudelle, myönteiselle kehityskululle. Näin voi olla nytkin – tahtotila uuden kehittämiseen on yhteinen. Haaga-Heliassa uskomme siihen, että kriisi on mahdollisuus uuteen. Tehdään yhdessä työtä sen eteen, että vuosi 2021 jää historian kirjoihin vuotena, jolloin innovatiivisesti ja rohkeasti yhdistimme voimamme ja rakensimme uutta.