Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Saisiko olla vastuullinen virtuaalimatka?

Korona on rampauttanut pahasti ulkomaille suuntautuvan vapaa-ajanmatkailun. Mikä siis avuksi, kun syysmasennus nostaa päätään? Apu saattaa löytyä virtuaalitodellisuudesta, kirjoittaa Johanna Mäkeläinen.

Kirjoittajat:

Johanna Mäkeläinen

lehtori, markkinointi ja viestintä
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 19.10.2020

Koronapandemia on muuttanut suhdettamme vapaa-ajanmatkailuun. Aiemmin, kun syksy pimeni ja sää kylmeni, suomalaiset alkoivat selata matkasivustoja ja haaveilla paikasta etelän auringossa. Ehkä pienen pieni syyllisyys ilmastonmuutoksesta painoi, mutta se ei riittänyt pitämään ihmisiä maassa, kun räntää vihmoi päin näköä.

Vuonna 2020 kaikki on toisin. Korona on rampauttanut pahasti ulkomaille suuntautuvan vapaa-ajanmatkailun. Mikä siis avuksi, kun syysmasennus nostaa päätään? Apu saattaa löytyä virtuaalitodellisuudesta. Omalta kotisohvaltaan voi kaikessa rauhassa vierailla maailman kauneimmissa kohteissa piittaamatta tuon taivaallista turvaväleistä tai käsideseistä.

Monet virtuaalitodellisuuden sisältöjä kehittävät yritykset ovatkin löytäneet uuden markkinaraon virtuaalimatkailusta. Jaajo Linnonmaan ideoimasta Virtual Traveller -palvelusta löytyy niin amatööri- kuin ammattikuvaajienkin 360-videoita maailman joka kolkasta. Wild Immersion Finland puolestaan tituleeraa itseään elokuvasaliksi, jossa esitetään eri puolilla maailmaa kuvattuja virtuaalisafareita.

Massaturismin loppu?

Jo ennen koronakriisiä hallitsematon massaturismi on luonut tilanteen, jossa useita tunnettuja luontokohteita on jouduttu sulkemaan liian innokkailta matkailijoilta. Vuonna 2015 Justin Bieberin musiikkivideo aiheutti yleisöryntäyksen Islannissa sijaitsevaan Fjaðrárgljúfurin kanjoniin, joka jouduttiin sulkemaan valtavien yleisömassojen paineessa.

Saman kohtalon ainakin väliaikaisesta sulkemisesta ovat kokeneet Indonesian Komodo-saaret, Perun Machu Picchu, Intian Taj Mahal, Thaimaan Phi Phi -saarten Maya Bay, Australian Ayers Rock ja monet muut. Ainoa tapa kokea nämä ainutlaatuiset kohteet on virtuaalitodellisuudessa.

Vaikka korona nujerrettaisiinkin, tiukat ilmastotavoitteet tekevät vapaa-ajan lentomatkailusta yhä epätoivottavampaa. Sitran elämäntapatestin mukaan suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on 7,2 CO₂e tonnia vuodessa. Saavuttaaksemme Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet määrän tulisi pudota vuoteen 2030 mennessä 2,5 CO₂e tonniin vuodessa. Tavoitteiden ja toteuman välinen kuilu on melkoinen.

Virtuaaliteknologia yleistyy

Vastuullisuus on yksi matkailun suurimmista trendeistä, mutta moni ei ole vielä valmis viemään ajattelua virtuaalimatkailuun asti. Korona on kuitenkin opettanut, että käytösmallit voivat muuttua nopeastikin, jos valtaosa maailman vapaa-ajanmatkustajista joutuu sinisenä kimmeltävän meren sijaan tuijottamaan kuukausitolkulla olohuoneensa seinää.

Facebook Oculus tuo varsin otolliseen aikaan markkinoille toisen sukupolven langattomat Quest 2 -virtuaalilasit, jotka voittavat edeltäjänsä niin käyttömukavuudessa kuin näytön tarkkuudessa. Lähtöhinta $299 varmistaa, että lasit sujahtavat tänä jouluna monen perheen pukinkonttiin.

Virtuaalitodellisuutta hyödyntävät sisällöt ja pelit yleistyvät käsi kädessä kehittyvän teknologian kanssa. Jo nyt Oculus-kaupan myydyimpien kokemusten joukkoon on kiilannut Wander, joka toimii rajapintana Google Street Viewn ja virtuaalilasien välillä. Sovelluksessa pääsee nimensä mukaisesti vaeltelemaan vapaasti missä tahansa maailman kolkassa.

XRCX-hankkeen tarina

Kolmisen vuotta sitten aloimme Minttu Harmaalan kanssa pyöritellä ajatusta Suomen matkailuun liittyvästä XR-hankkeesta. XR on kattotermi erilaisille laajennetun todellisuuden muodoille, kuten virtuaalitodellisuudelle (VR), lisätylle todellisuudelle (AR) sekä yhdistetylle todellisuudelle (MR). Ideamme oli tutkia Suomeen tulevan matkailijan asiakaskokemusta ja ostopolkua laajennetun todellisuuden sovelluksissa.

Syksyllä 2019 saimme hankkeelle Business Finlandin Co-creation-rahoituksen, jonka avulla kartoitimme suomalaisten XR-yritysten kenttää. Keskusteluissa oli mukana yli 20 alan pioneeriyritystä, matkailualan toimijaa ja tutkimuskumppania. Valitettavasti konsortiomme ei täyttänyt Business Finlandin määräämiä rahoituskriteereitä, emmekä päässeet toteuttamaan varsinaista hanketta. Harmi, nyt uusille virtuaalimatkailun innovaatiolle olisi enemmän tilausta kuin koskaan.