Dominoiva ja kärsimätön henkilö keskustelee aran ja epäselvästi viestivän kollegan kanssa. Pahimmillaan molemmat turhautuvat, syntyy epäselvyyksiä ja työtehtävät takkuavat. Ekstravertin ja introvertin viestintä on erilaista, mistä voi syntyä kitkaa työyhteisöön.

Viestintätyyleissä voidaan erotta kuusi eri ulottuvuutta:

• Empaattinen viestintätyyli
Viestijä ymmärtää helposti asiat muidenkin näkökannalta. Hän pystyy ilmaisemaan itseään ja omia tuntemuksiaan avoimesti. Hän osaa tulkita muiden ilmeitä ja eleitä siten, että keskustelu sujuu luontevasti.
• Arka viestintätyyli
Viestijä välttää konfliktitilanteita ja voi olla joskus turhankin varovainen puheissaan. Hän voi vältellä oman mielipiteensä sanomista, jos pelkää, että se voi esimerkiksi loukata muita.
• Kärsimätön viestintätyyli
Viestijä keskeyttelee muita, jos kokee tietävänsä, mihin puhuja on tulossa. Hän usein turhautuu pitkissä kokouksissa tai omasta mielestään hitaasti etenevissä kokouksissa. Hän saattaa joskus puhua liian nopeasti ja epäselvästi.
• Kontrolloitu viestintätyyli
Viestijä pitää tunteensa hallinnassa, vaikka tilanne olisi tunnepitoinen ja muilla tunteet kuohahtelisivatkin. Hän pyrkii edistämään keskustelua ilman, että hänen omat tunteensa vaikuttavat keskusteluun.
• Dominoiva viestintätyyli
Viestijä ottaa luontaisesti näkyvän roolin keskusteluissa. Itsevarma ulosanti mahdollisesti yhdistettynä verbaaliseen lahjakkuuteen voi helposti ottaa tilaa muilta liikaakin keskusteluissa.
• Epäselvä viestintätyyli
Viestijä kokee, että muut eivät aina oikein ymmärrä häntä oikein. Hän kokee epävarmuutta omasta verbaalisesta lahjakkuudestaan ja siitä, osaako hän ilmaista itseään riittävän selkeästi. Hän kokee joko tiivistävänsä liikaa, pohjustavansa liikaa tai pomppivansa liikaa asiasta toiseen.

Dominoiva ekstravertti, epäselvä introvertti

Olen tutkinut liki 300 ihmisen kokemuksia siitä, millaisiksi viestijöiksi he itsensä kokevat. Löysin tilastollisesti merkitseviä eroja ekstravertin ja introvertin välillä kaikissa kuudessa viestintäulottuvuudessa.

Ekstravertti ja introvertti kokevat viestivänsä hyvin eri tavoin: ekstravertit kokevat olevansa empaattisempia, kärsimättömämpiä ja dominoivampia viestijöitä kuin introvertit.

Oman kokemuksensa mukaan ekstravertit ovat usein ympäristön suhteen tarkkaavaisempia kuin introvertit, jotka pohtivat ja reflektoivat asioita enemmänkin sisäisesti. Tarkkaavaisuus ympäristön suhteen näkyy empaattisempana toimintana, koska muiden tulkinta vaatii ensin muiden tunteiden havaitsemista. Ekstravertit ovat yleensä avoimempia kuin introvertit ja voivat luontevasti kertoa tuntemattomillekin henkilöille omista tuntemuksistaan.

Ekstravertit ovat usein verbaalisia ja nopeita, jolloin he ottavat helposti enemmän tilaa keskusteluissa ja päättävät asioiden käsittelyn vauhdin.
Introvertit kokevat olevansa arempia ja epäselvempiä kuin ekstravertit. Lisäksi he kokevat kontrolloivansa tunteitaan enemmän. Introvertit kokevat konfliktiherkät tilanteet haastavina ja mielellään välttävät tunnepitoisia tilanteita. He kokevat olevansa viestinnässä epäselvempiä kuin ekstravertit; keskustelun päätteeksi heille voi jäädä epävarma olo siitä, tulivatko he ymmärretyiksi.

Tulosten tulkinnassa tulee huomioida, että arviot viestintätyyleistä ovat itsearvioita. Ekstravertit ovat taipuvaisia arvioimaan itsensä positiivisemmin kuin introvertit ainakin johtamiskäyttäytymisen suhteen, jos verrataan työntekijöiden arvioihin johtamisesta (ks. esim. Hautala, 2005).

Olisikin kiinnostavaa tutkia muiden tulkintaa eri persoonallisuuksien viestintätyylistä. Lisäksi persoonallisuuden muut ulottuvuudet vaikuttavat myös viestintään, jolloin tarkemman tiedon saaminen persoonallisuustyypeistä ja viestintätyyleistä olisi kiinnostavaa.

Oman viestintätyylin tunnistaminen ja kehittäminen helpottaa viestintätilanteita. Huolellisesti viestityt ja yhdessä pohditut asiat vievät itse työtilannetta huomattavasti tehokkaammin eteenpäin kuin nopeasti ja ylimalkaisesti kiireessä keskustellut viestintätilanteet.

Lähde
Hautala, T. M. (2005). Personality and transformational leadership. Perspectives of subordinates and leaders. Acta Wasaensia, 145. University of Vaasa. (Dissertation).