Kun laaja hanke tulee päätökseen, projektipäällikön eli ammatillisen opettajankouluttajan hanskat eivät voi tippua. Mitä tässä vaiheessa tulee ottaa huomioon ja millaiselle osaamiselle on kysyntää?

Tulokset esiin!

Hankkeen tuotoksiin tulee olla kaikilla pääsy. Päättyvän hankkeen tuloksista ja tuotoksista tulee informoida jo hyvissä ajoin ja monikanavaisesti. Mahdollisen jatkohankkeen tai uuden rahoituksen kannalta on erittäin tärkeää levittää tuloksia ja työkaluja hankeverkoston organisaatioissa ja niiden toimintaympäristössä. Melko tyypillinen ongelma julkisrahoitteisissa hankkeissa on, että hankkeen tulokset tai hyödyt eivät välttämättä kumuloidu täysimääräisesti eri osapuolten käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Informaatio ja mainiot ratkaisut jäävät osahankkeena toimineen pienen yhteisön tietoon ja taitoperustaan suuressa kouluorganisaatiossa. Jo hankkeen toiminnan aikana tulisi ohjata syntyneitä ratkaisuja ja työkaluja normaaliin työkuvioon. Siirto projektirahalla tuotetuista innovaatioista osaksi opetuksen ja ohjauksen arkea ei tapahdu yhdessä yössä.

Tulokset ja tuotokset tulisi kyetä muotoilemaan pedagogisiksi täydennyskoulutustuotteiksi, tutkimus- ja kehittämisaiheiksi sekä työkaluiksi opettajankoulutukseen. Hanketoimijoilta tulisi löytyä kykyä törmäyttää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän avainpelaajat saatujen tulosten kanssa. Pelkkä päätösseminaari ja raportti eivät ole riittävän vaikuttavaa työskentelyä. Hanketoimijoiden tulisi kyetä löytämään jopa yllätyksellisiä foorumeita, joissa tuoda esille raikkaita avauksia hankkeiden tulosten pohjalta.

Huippuosaaminen kiteytyy hankkeen lopussa

Projektipäällikön minimiosaamiseen kuuluu kyky tiivistää tuotokset ymmärrettävään ja monikäyttöiseen muotoon. Hankkeen tulosten levittämiselle ja soveltamiselle tulee osata tehdä suunnitelmat jo ennen projektin loppua. Jäljelle jäävälle osaajien verkostolle tulee pohtia jatkosuunnitelmia ja uusia toimintamuotoja.

Hyvä muistisääntö on Katri Halosen 4V-ohje: viesti, varioi, valtavirtaista ja vakiinnuta.

Viesti herättää mielenkiinnon, kokoaa kiinnostuneiden verkoston ja suunniteltu, pitkäjänteinen bloggaus, somettelu ja muu näkyvillä olo liittää kehitetyt tulokset viestinnän valtavirtaan.

Varioi tuotoksien hyödyntämisen suunnittelussa erilaiset asiakkaiden tarpeet, pohdi skaalautuvuus, huolehdi tulosten siirreltävyydestä ja muunneltavuudesta.

Valtavirtaista työstetyt työkalut ja ratkaisut edistämällä niiden käyttöönottoa hyödyntämällä verkostoja. Oman organisaation sisällä kannattaa olla apuna muiden hyödyntäessä päättyvän hankkeen tuotoksia. Hyviä toimintamuotoja ovat yhteiset toiminnalliset organisaatiota kattavat työpajat sekä sisään heitto-tuotteena toimivat muutoksenportaat haastavimmille prosesseille ja työkaluille.

Vakiinnuta huolehtimalla strategiataustaisesta ohjaustyöstä. Hankkeissa synnytettyjen ratkaisujen sitominen oman organisaation strategiaan linkittää johdon mukaan toimintaan sekä varmistaa sidoksen arjen työhön. Jo hyvissä ajoin ennen hankkeen loppua tulee rakentaa jatkuvuuteen perustuvaa verkostoa mahdollisen muutostyön ympärille. On löydettävä uusia liittolaisia.

Huippuosaaminen kiteytyy siis hankkeen lopussa. Siinä korostuvat yhteiskunnallinen vaikuttamistyö, jatkuva esillä oleminen ja kekseliään uskottavat vaikuttamisen paikat ja avainhenkilöt. Kokonaisuus on siis nähtävä yli Word-raporttien ja hankesivujen!

Lähteenä:

Halonen, K. 2019. Juurruttamisen 4V:tä. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki.  OIVA-sarja 4ISBN 978-952-328-148-6 (pdf)ISSN 2490-2055 (pdf). www.metropolia.fi/julkaisu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/139371/2019_Juurruttamisen_4vta_Halonen_Metropolia_OIVA4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kirjoittajat

Kimmo Mäki, KTT, yliopettaja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ari Langén, VTM, lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Janne Länsitie, FM, lehtori Oulun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu