Julkaiseminen on tutkimusta tekevän yksi keskeisimpiä tavoitteita. Se varmistaa tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, sillä julkaisemalla tutkimustaan vertaisarvioiduissa aikakauslehdissä tutkija kehittää tiedettä eteenpäin omalla työllään.

Toisaalta tutkimustulosten yleistajuinen julkaiseminen esimerkiksi blogitekstien, kirjojen, some-näkyvyyden tai erilaisten artikkeleiden muodossa tuo uuden tiedon laajemman yleisön hyödynnettäväksi.

Siihen, mitä ja missä tutkija julkaisee, vaikuttaa kuitenkin moni seikka, kuten omat uratavoitteet, tutkimushankkeelle asetetut tavoitteet ja toisaalta taustaorganisaation tavoitteet. Näiden tavoitteiden hahmottamiseksi on hyödyllistä tehdä henkilökohtainen julkaisustrategia.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tarjota tukea tutkimusta tekevälle oman tavoitteellisen ja aikataulutetun julkaisustrategian kehittämiseen.

Pohdi uratavoitteitasi ja minkälaisia julkaisuja tarvitset niiden saavuttamiseksi

Jos tähtäimessäsi on akateeminen tutkijanura, panosta vertaisarvioituihin julkaisuihin mahdollisimman korkeatasoisissa julkaisuissa ja konferensseissa. Jos taas haluat rakentaa uramahdollisuuksia asiantuntijana, konsulttina tai kouluttajana, voi olla järkevää painottaa julkaisemista ammatillisissa julkaisuissa sekä laajemman yleisön yleistajuisissa julkaisufoorumeissa. Tieteellinen julkaiseminen esimerkiksi konferensseissa on myös hyödyllistä asiantuntijaprofiilin kasvattamisessa.

Yhä useammin vertaisarvioitu julkaiseminen sekä laajemmalle yleisölle suunnattu julkaiseminen ovat molemmat tärkeä osa tutkimustyötä. Myös sosiaalinen media on kasvattanut merkitystään tutkimuksen näkyvyyden edistäjänä viime vuosina. Olipa uratavoitteesi mikä vain, tutkimusta tekevänä some-profiilin rakentaminen hyödyttää sinua ja tutkimuksesi näkyvyyttä varmasti.  

Rakenna alasuunnitelmat erityyppiselle julkaisemiselle

Akateemisessa julkaisemisessa arvioi aiheellesi ja tutkimusmenetelmällesi soveltuvat aikakausilehdet ja selvitä niiden vaatimukset käsikirjoituksilta. Etsi kiinnostavia kirjoitushakuja, joihin voisit osallistua sekä konferensseja, joiden yhteydessä voit joko julkaista vertaisarvioidusti tai kehittää käsikirjoituksiasi.

Some-näkyvyydessä mieti parhaiten sopivat kanavat. Tutustu organisaatiosi tarjoamiin mahdollisuuksiin some-näkyvyyden suhteen ja etsi blogi-alustoja, joita voisit hyödyntää.

Oman organisaatiosi tutkimus-, kirjasto- ja viestintäpalvelut auttavat varmasti näissä pohdinnoissa.

Hyödynnä jo tehty tai meneillään oleva työ

Aina ei kannata aloittaa kaikkea alusta vaan miettiä, mitä kaikkea hyödyllistä on jo tehtynä. Oletko tehnyt kirjallisuuskatsausta, jota voisi laajentaa julkaisuksi tai julkaissut akateemisen tekstin, josta voisi kirjoittaa yleistajuisen, laajemmalle yleisölle suunnatun julkaisun tai tehdä podcastin?

Myös meneillään oleva työ kannattaa hyödyntää. Jos pöytälaatikossasi on käsikirjoitustekele, kannattaa se työstää loppuun tai kenties rakentaa siitä artikkeli ammattiyleisölle, jos ainekset eivät riitä vertaisarvioituun julkaisemiseen. Jos osallistut hankkeeseen, hyödynnä siinä kerättävä kiinnostava aineisto tutkimusaineistoksi.

Hahmottele aikajana suunnitelmalle ja sen osille

Kuinka paljon kirjoittaminen vie aikaa? Paljon voit kirjoittaa päivässä, viikossa, kuukaudessa, puolessa vuodessa?

Luo julkaisusuunnitelmallesi aikajana sekä ajankohdat, jolloin arvioit etenemistä. Huomioi, että vertaisarvioitu julkaiseminen vie aikaa myös ensimmäisen käsikirjoituksen arvioon jättämisen jälkeen.

Hyödynnä verkostojasi ja laajenna niitä lisää

Yhdessä kirjoittaminen on erinomainen tapa syventää yhteistyötä oman alan asiantuntijoiden kesken. Pohdi sitä, kenen kanssa voisit kirjoittaa. Mitä olemassa olevia yhteistyöverkostoja sinulla on jo olemassa? Miten voisit rakentaa uusia verkostoja, ja päästä kirjoittamaan yhdessä haluamiesi asiantuntijoiden kanssa?

Hanki tarvittavia kompetensseja 

Jos kirjoittaminen tuntuu peikolta, ei kannata säikähtää. Et ole tuntemuksesi kanssa yksin ja usein tuntemus katoaa, kun saat lisää osaamista ja kokemusta kirjoittamisesta.

Mieti, mitä osaamista tarvitset lisää edetessäsi julkaisusuunnitelmasi kanssa ja miten voit hankkia tätä osaamista. Usein tutkimusorganisaatiot tarjoavat tukea akateemiselle kirjoittamiselle, lisäksi osaamista voi kehittää esimerkiksi mentorin avulla. Kartoita sinulle sopivat menetelmät ja anna mennä.

Usko itseesi ja päivitä julkaisusuunnitelmaa säännöllisesti 

Seuraa julkaisusuunnitelmasi etenemistä säännöllisesti ja päivitä sitä, mikäli tarve vaatii. Vaikka kaikki ei aina menisi suunnitelman mukaan, älä menetä toivoasi. Muista juhlia onnistumisia. Ennen kaikkea kannattaa muistaa, miksi julkaiseminen on tärkeää ja miten sitä kautta tekemäsi tutkimus tulee näkyväksi myös laajemmalle yleisölle.

Onnea matkaan! 

Lähteet sekä lisälukemistoa ja kuunneltavaa:

• Isosävi, J. (2021). Podcast: Väitöksen jälkeen #5 – Kirjoittaminen: vieraana Carol Kiriakos
• Isosävi, J.& Lindholm, C. (2021). Väitöksen jälkeen: opas akateemiselle uralle. Helsinki: Art House.
• Salmons, H. & Kara, J. (2019). Publishing from Your Doctoral Research. Taylor & Francis Group.

Kuva: www.shutterstock.com