Hankeviestijän rooli on epäkiitollinen. Hankkeen nimi toimii otsikkona, jonka alla viestinnän asiantuntija voi työskennellä jopa vuosien ajan. Lähes poikkeuksetta se on määritelty jo etukäteen. Tämä aiheuttaa viestintäkollegoitteni kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella harmaita hiuksia usein.
Luulo ei ole tiedon väärti
Tuttu sananlasku kehottaa välttämään oletuksia. Hanketiimin jäsenille voi tuntua luonnolliselta, että tavoiteltujen kohderyhmien edustajat tietävät nimen JOKI olevan nerokas akronyymi sanoista ”Johto Omaksuu Kieli-innovaatiot” (esimerkki keksitty). ”Joesta” puhuminen vaatii todellisuudessa aina avaamista, jolloin nimen käyttö muuttuu kaikissa asiayhteyksissä haastavaksi. Haastetta saattaa myös aiheuttaa lyhenteen hämmentävä merkitys toisella kielellä viestiessä.
Tähän akronyymileikkiin kannustetaan eri hankeohjeistuksissa. Pitkäksi venyvälle hankenimelle on syytä luoda lyhenne, mutta sen ymmärrettävyyteen, viestittävyyteen, hauskuuteen tai nokkeluuteen ei oteta kantaa.
Lyhenteiden käyttö on tuttua myös mediasta. Kun iltapäivälehdet siteeraavat Helsingin Sanomia, asiat tapahtuvat usein ”HS:n tietojen mukaan”. Näissäkin tapauksissa helsinkiläissanomalehden nimi on avattu kertaalleen ennen lyhentämistä, huolimatta lyhenteen laajasta ymmärrettävyydestä. Miksi juuri käynnistyneen kehityshankkeen kohdalla olisi siis syytä toimia eri tavalla?
Tehokas nimi ei kaipaa selittelyä
Akronyymien tai muiden lyhenteiden käyttö on osa niin sanottua abstraktia kehittämispuhetta, joka on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden helmasynti.
Viestinnän asiantuntija ja kirjailija Laura Niemi kertoo Ylellä (19.3.2024), että epämääräinen ja vaikea kieli on tapa osoittaa osaamista abstrakteissa aiheissa. Niemen mukaan jargonin käyttö on tapa kilpailla asiantuntijatyömarkkinoilla. Jo sana ”kehittämistyö” voidaan itsessään mieltää jargoniksi, joten sen sisällä tämä asiantuntijakielen äärimuoto nostaa usein päätään.
Kilpailu hankerahoituksesta on omiaan kannustamaan asiantuntijoita ammattitaitonsa ylikorostamiseen ymmärrettävän kielen kustannuksella. Suuren yleisön huomiota on kuitenkin haastavaa tavoitella, kun hankkeen nimi, päätavoitteet ja toimenpiteet on verhottu asiantuntijakielen alle.
Kaikissa tapauksissa asiantuntijakieltä ei voi yksinkertaisesti välttää. Tutkimustuloksia on vähintäänkin haastavaa esitellä käyttämättä alan erikoissanastoa. Joskus kohdeyleisönä voi myös olla asiantuntijoita ja tällöin yhteinen sanapankki on laajempi ja ilmaisu voi olla monimutkaisempaa.
Yksinkertainen ja ymmärrettävä kieli hanketyössä hyödyntää kaikkia. Tavoitteena voi olla jatkossakin erottua joukosta. Tehdään se vain jatkossa ymmärrettävästi, hankkeen nimestä alkaen.
Lähteet
Niemi, L. 19.3.2024. Näin työelämän jargon on uinut yhä uusille alueille – kieli jakaa työyhteisön tyhjänpuhujiin ja tekijöihin. Yle. Haettu 5.4.2024.
Kuva: Shutterstock