Tutkintokoulutuksen rinnalla ammattikorkeakoulujen toinen päätehtävä Suomessa on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Tämä lakisääteinen tehtävä velvoittaa harjoittamaan työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa, soveltavaa TKI-toimintaa.

Käytännössä ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa kehittääkseen uusia ratkaisuja, tuotteita ja palveluita. Ammattikorkeakoulut tarjoavat yrityksille erilaisia TKI-toimintoja, kuten esimerkiksi konsultointia, tutkimusprojekteja ja laboratoriopalveluita. Samalla yritysten liiketoiminta ja kilpailukyky paranevat.

Tutkimus on yhteydessä muuhun toimintaan

Vuonna 2021 kotimaiset ammattikorkeakoulut tekivät TKI-toimintaa lähes 240 miljoonan euron edestä, josta reilut 56 % eli noin 135 miljoonaa euroa rahoitettiin ulkopuolisella rahoituksella ja loput budjetti- ja omarahoituksella (Opetus- ja kulttuuriministeriö & Opetushallitus s.a).

Suurin osa ulkopuolisesta rahoituksesta on peräisin julkisista lähteistä, kuten erilaisista eurooppalaisista rahoitusohjelmista, ja pienempi osa suoraan yrityksiltä tai säätiöiltä. Ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksen budjettiosuus taas koostuu vastinrahoituksesta, joka määrittyy edellisten kolmen vuoden keskiarvoon ammattikorkeakoulun saavuttamasta ulkoisen rahoituksen kokonaismäärästä.

Ammattikorkeakouluista eniten ulkopuolista rahoitusta on saanut XAMK eli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Opetus- ja kulttuuriministeriö & Opetushallitus s.a.), vaikka se on opiskelijamäärältään vasta Suomen neljänneksi suurin korkeakoulu (Opetus- ja kulttuuriministeriö & Opetushallitus s.a.a). Pikainen tutustuminen vastaaviin, kokoansa suurempiin TKI-toimijoihin antaa vaikutelman, että näissä oppilaitoksissa omat vahvuusalueet on selkeästi määritelty. Koulujen vahvuusalueita tukevat erilaiset laboratoriot tai muut tutkimusympäristöt.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta ei tietenkään ole – eikä voi olla – erillään niiden muusta toiminnasta. Parhaimmillaan TKI-toiminta onkin tärkeä osa ammattikorkeakoulujen opetusta. Tällöin opiskelijat pääsevät mukaan tutkimusprojekteihin ja oppivat käytännön kautta, miten TKI-toimintaa tehdään. Samalla he voivat luoda kontakteja työelämään sekä oppia konkreettisia ja ajankohtaisia työelämätaitoja. TKI-toiminnan vahva integroiminen opetustoimintaan helpottaa myös henkilöstön riittävyyttä sekä monipuolistaa työtä ja antaa siihen uusia virikkeitä.

Rahoitus kasvuun!

Miten sitten kokoaan pienempi TKI-ammattikorkeakoulu voisi ottaa sen kuuluisan tiikerinloikan tutkimustoiminnan edistämisessä ja rahoituksen saamisessa? Ensimmäinen askel on se, että oppilaitos tunnistaa omat vahvuusalueensa sekä näitä tukevat rakenteet, laboratoriot ja oppimisympäristöt. Aiempien onnistuneiden TKI-innovaatioiden tarkastelu voi myös hyvin auttaa alkuun.

Seuraava luonteva steppi on näiden vahvuuksien systemaattinen, selkeä ja vahva viestintä. Keskittyminen vahvuuksiin on aina valinta, mikä väistämättä tarkoittaa, että ydinosaamisen ulkopuolelle jää alueita, joihin ei panosteta niin kattavasti. Tämä voi olla monialaisessa ammattikorkeakoulussa vaikeaa ja aiheuttaa ristiriitoja. Sisäisessä viestinnässä tuleekin huomioida kokonaisuus. On hyvä tuoda selkeästi esille, miten syväosaamisen hankkiminen keihäänkärkialueilla hyödyttää muita organisaation osia.

TKI-toiminnan integroimisessa ammattikorkeakoulujen toimintaan riittää vielä kehitettävää. Tärkeää olisi kuitenkin päästä eroon erillisistä ja irrallisista hankkeista ja nivoa TKI-toiminta innostavaksi ja mielekkääksi osaksi kaikkien arkea. Tämä vaatii eri toimijoilta ymmärrystä toistensa työn luonteesta sekä toimintamalleista sekä kykyä yhdessä rakentaa joustavia ja uudenlaisia ratkaisuja. Opettaja voi esimerkiksi luopua jostakin vanhasta tehtävämallista, mutta saada tilalle ajankohtaista ja työelämälähtöistä sisältöä. Tutkija voi taas joustaa optimaalisessa aikataulussa, mutta saada tilalle laajemman ja uutta kuluttajakuntaa paremmin heijastavan näkemyksen.

TKI-työ vaikuttaa yhteiskuntaan

Ammattikorkeakoulujen TKI-työllä on vaikutusta yhteiskuntaan laajasti, sillä sen avulla voidaan ratkoa yhteiskunnallisia haasteita sekä systeemisiä ongelmia. Esimerkkeinä tällaisista haasteista voivat olla ympäristönsuojelu, terveydenhuollon kehittäminen tai digitalisaation hyödyntäminen. Nämä tutkimustoiminnan yhteiskunnalliset aspektit on hyvä muistaa ammattikorkeakouluissakin.

Tiikerinloikan ottaminen vaatii ammattikorkeakouluilta ennen kaikkea oman fokuksen löytämistä. Omasta osaamisesta on viestittävä selkeästi. Erilaisten innovaatioiden merkitystä on pidettävä väsymättä esillä.

Eiköhän olisi jo aika kääriä hihat?