Suomessa on kunnianhimoinen tavoite nostaa TKI-menojen osuus BKT:sta neljään prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Kolmasosan tästä kasvusta on tarkoitus tulla julkisen rahan lähteistä. TKI-toiminnan merkitys Suomen menestymiselle on laajasti jaettu näkemys yli puoluerajojen. Sanna Marinin hallitus (2021–2023) sääti lain, jonka mukaan julkisen rahoituksen taso tulisi nostaa 0,8 prosentista 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Petteri Orpon hallitus puolestaan on päättänyt panostaa vuosittain 260–280 miljoonaa euroa lisää TKI-toimintaan. Vuonna 2021 Suomessa käytettiin tutkimus- ja kehittämistoimintaan kaikkiaan lähes 7,5 miljardia euroa. Merkittävä TKI-menojen kasvu haastaa niin yliopistot, ammattikorkeakoulut kuin tutkimuslaitoksetkin osana TKI-kenttää. Pohdimme tässä blogissa sitä, miten ammattikorkeakoulut voivat vahvistaa asemaansa TKI-toiminnassa sekä edistää tarvittavien kyvykkyyksien rakentumista oppilaitoksen sisään.

Tutkintokoulutuksen rinnalla ammattikorkeakoulujen toinen päätehtävä Suomessa on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Tämä lakisääteinen tehtävä velvoittaa harjoittamaan työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa, soveltavaa TKI-toimintaa. Käytännössä ammattikorkeakoulut tekevät soveltavaa tutkimusta yhteistyössä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa sekä kehittävät uusia ratkaisuja, tuotteita ja palveluita.

TKI-toiminta hyödyttää ammattikorkeakoulua muun muassa osaamisen näkökulmasta, sisällöllisesti sekä verkottumisen kautta. Haasteena on kuitenkin edelleen vakiinnuttaa TKI-toiminta osaksi kaikkien tekemistä sekä tavoitella riittävän kunnianhimoisia ja merkittäviä TKI-toimintoja. Miten ammattikorkeakoulussa saadaan tällainen harppaus aikaan?

Onko suuri hanke aina pientä houkuttelevampi?

Ammattikorkeakoulut voivat saavuttaa useita etuja sekä suurista hankkeista että useista pienistä hankkeista. Valinta niiden välillä voi riippua monista tekijöistä, kuten koulun strategiasta, resursseista ja tavoitteista.

Haaga-Helia on valinnut strategiakaudelle 2021–2025 tavoitteiksi luovan soveltavan tutkimuksen, jatkuvan oppimisen innovatiiviset ratkaisut ja vaikuttamisen kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Tavoitteiden saavuttamisessa TKI-toiminta on sekä tärkeä työkalu että myös ajattelutapa.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa TKI-hankesalkun kautta kanavoituu tutkimukseen, tuotekehitykseen opetukseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen lähes 11 miljoonaa euroa (joulukuu 2023). Tämä on merkittävä panostus, jota on tarkoitus kasvattaa edelleen kuluvalla strategiakaudella.

TKI-toiminnan vahvistaminen on ollut esillä säännöllisesti hallituksen kokouksissa. Hallituksen tehtävä on arvioida strategian avainalueiden kehittymistä. TKI-toiminnan panostukset näkyvät ilahduttavan vahvasti Haaga-Helian toiminnassa, olivat mittareina voitetun TKI-rahoituksen määrä, henkilöstön osaaminen tai TKI-toiminnan vaikutus opetukseen.

Suuret monitoimijaiset ja usein kansainväliset hankkeet ovat monella tapaa oppilaitoksen näkökulmasta houkuttelevia, koska niiden toteuttaminen tuo mukanaan suurempia resursseja, kuten rahoitusta, henkilöstöä ja infrastruktuuria. Näiden kautta on mahdollista houkutella korkeakouluun TKI-huippuosaamista. Suurissa hankkeissa on usein enemmän mahdollisuuksia monialaiseen tutkimukseen ja kehitystyöhön, mikä voi edistää innovaatioita ja tiedon tuottamista.

Lisäksi merkittävät hankkeet voivat parantaa ammattikorkeakoulun näkyvyyttä ja mainetta. Ne voivat toimia vetonauloina opiskelijoille, houkutella uusia kyvykkyyksiä Haaga-Helian palvelukseen ja lisätä yrityksien sekä yhteistyökumppaneiden kiinnostusta. Vaikuttavat ja monialaiset hankkeet sitouttavat myös omaa henkilöstöä.

Kaikenkokoisilla TKI-hankkeilla on paikkansa Haaga-Helian toiminnassa.

Kaikenkokoisilla TKI-hankkeilla on paikkansa Haaga-Helian toiminnassa. Pienet ja lyhytkestoiset hankkeet mahdollistavat esimerkiksi ketteriä kokeiluja, ja ne voivat toimia hyvinä testialustoina esimerkiksi uusille TKI-hankkeille ja osaamisalueille.

Tällä hetkellä Haaga-Heliassa on käynnissä 64 TKI-hanketta, joiden keskimääräinen budjetti on noin 260 000 euroa. Yli 0,5 miljoonan euron hankkeita näistä on muutama. Halusimmepa tai emme, kaikenkokoisiin hankkeisiin liittyy hallinnollinen taakka, joka on tärkeää ottaa huomioon hankkeiden vaikuttavuutta arvioittaessa. Ehkä suuntauksen tulisi jatkossa olla se, että isojen hankkeiden osuus saataisiin kasvuun. Ei varmasti ole mikään helppo tehtävä, mutta Haaga-Helialla on siihen erinomaiset edellytykset.

Kannattavin TKI-hanke on yhteiskunnallisesti vaikuttava hanke, joka kytkeytyy alueellisiin ekosysteemeihin tavalla, jossa ammattikorkeakoulun kautta saatavalla osaamisella luodaan mahdollisuuksia yritysten kasvuun ja liiketoiminnan kehitykseen. Näin hallituksen jäsenen näkökulmasta kannattava hanke on sellainen, joka

• kytkeytyy opetukseen ja ammattikorkeakoulun vahvuuksiin,
• vaikuttaa ammattikorkeakoulun rahoituksen kannalta kriittisiin seurattaviin mittareihin, kuten valmistumisiin, julkaisupisteisiin ja opintomenestykseen sekä
• mahdollistaa myös jatkohankkeiden ja sitä kautta lisärahoituksen saamisen.

Yliopistot kahmivat leijonanosan TKI-rahoituksesta

Yliopistot menestyvät ulkopuolisen TKI-rahoituksen hankkimisessa ammattikorkeakouluja paremmin. Vuonna 2022 suomalaiset yliopistot saivat yhteensä tutkimusrahoitusta noin 1,5 miljardia euroa ja ammattikorkeakoulut noin 260 miljoonaa euroa eli noin 17 prosenttia yliopistojen nauttimasta TKI-rahoituksesta.

3AMK-yhteistyön lisäksi Haaga-Helia voisi löytää uusia ja nykyistä laajempia TKI-hankekumppanuuksia liittoutumalla joidenkin Suomen yliopistojen kanssa samalla hyödyntäen Ulysseus Eurooppa -yliopiston mahdollisuuksia.

Uudellamaalla ammattikorkeakoulujen TKI-yrityskumppanuuksissa on kasvunvaraa

Suomen TKI:n osuuden kasvattamiseen tarvitaan kasvuhakuisia yrityksiä, joille ammattikorkeakoulut ovat luontevia kumppaneita. Näyttää kuitenkin siltä, että Helsingin seudulla yritysten kiinnostus ammattikorkeakoulujen TKI-hankkeisiin on vähäisempää kuin muualla Suomessa.

Kauppakamarin selvityksessä Uudenmaan yrityksistä 12,5 prosenttia ilmoittaa ammattikorkeakoulun potentiaalisimmaksi yhteistyökumppaniksi TKI-toimintaan, kun taas muualla maassa luku on 19,5 prosenttia. Eroa ei selitä se, että yliopistot saisivat ammattikorkeakouluja enemmän huomiota, sillä Uudellamaalla 9,9 prosenttia yrityksistä haluaa tehdä TKI-yhteistyötä yliopistojen kanssa, muualla Suomessa 13,5 prosenttia yrityksistä.

Tässä voisi olla Haaga-Helian mahdollisuus houkutella yrityksiä enemmän mukaan TKI-toimintaan, sillä piilevää potentiaalia Helsingin seudulla on olemassa – sen lisäksi että yli puolet Suomen TKI-panostuksista tehdään tällä seudulla.

Hallituksen rooli on kirittää TKI-toimintaa

Hallituksen rooli ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan suuntaamisessa tulisi olla vahvan kirittäjän rooli. Arjen tekemisessä TKI-rahoituksen hakemista ja suunnittelua ohjaavat vahvasti julkaistut julkisen rahan rahoitushaut, kuten Erasmus+ tai Horisontti Eurooppa.

Näemme, että vaarana on suunnitella TKI-rahoitusta ja toimintaa rahoitushakujen perusteella eikä strategisten tavoitteiden, suuntaviivojen ja kyvykkyyksien näkökulmasta. Vuosikohtaiset tavoitteet TKI-volyymille saattavat ohjata hakemaan rahoitusta, joka on juuri sillä hetkellä saatavilla sen sijaan että pitkäjänteisesti mietittäisiin, millä alueilla korkeakoulu haluaa olla Suomen, Euroopan tai maailman paras.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan linkitys strategiaan on olennainen osa organisaation menestystä. TKI-toiminnan on tuettava organisaation strategiaa ja tavoitteita, jotta se voi edistää innovaatioita, parantaa kilpailukykyä ja vastata muuttuviin markkinaolosuhteisiin. TKI-hankkeiden tulisi aina olla yhteensopivia organisaation pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa sekä lisätä organisaation kilpailukykyä.

Integroimalla tutkimus- ja kehitystoiminta tiiviisti organisaation jokapäiväiseen tekemiseen voidaan varmistaa, että TKI-toiminta ei ole erillinen toiminto vaan olennainen osa organisaation menestystä ja kilpailukykyä.