Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Millainen on unelmien etäkulttuurielämys?

Etäkulttuurielämykset ovat tätä päivää ja etenkin tulevaisuutta. Elämys ei kuitenkaan ole vain digitaalinen sisältö vaan kokonaisvaltainen polku erilaisia vaiheita ja palveluita, jotka muodostavat vaikuttavan kokemuksen. Kulttuurialalle ja sen yhteistyötahoille olisi tässä uusien mahdollisuuksien paikka.

Kirjoittajat:

Tuija Koskimäki

lehtori, palveluliiketoiminta
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 30.03.2022

Päätimme selvittää, millainen olisi ikääntyneiden mielestä unelmien etäkulttuurielämys. Järjestimme kaksi ideointityöpajaa, joihin osallistui yhteensä 15 kulttuurista ja taiteesta kiinnostunutta kohderyhmän edustajaa. Tavoitteena oli kerätä mahdollisimman paljon ajatuksia siitä, mistä unelmien etäelämys rakentuu. Keräsimme ideat aikajanalle: mitä tapahtuu ennen esitystä, mitä sen aikana ja mitä sen jälkeen. Ideoinnin tuloksena syntyi etäelämyspolku, jossa lähdetään liikkeelle tutustumalla kulttuuritarjontaan ja valitsemalla esitys.

Osallistujat pitivät kokemuksen suunnittelua ennen esitystä erityisen tärkeänä vaiheena: kenen seurassa, millaisessa tilassa ja ympäristössä, millä tekniikalla sekä millaisten tarjoilujen äärellä elämys halutaan kokea ja millaista vuorovaikutusta siihen liittyy. Ennen esitystä on livekokemuksen lailla aika valmistautua ja nauttia tarjoiluja. Itse esitykseen liitettiin oheismateriaali ja virtuaaliset suosionosoitukset. Digitaalinen vuorovaikutus muun yleisön ja tekijöiden kanssa sekä palautteen antaminen ja kokemuksen jakaminen muiden kanssa esityksen jälkeen koettiin tärkeäksi.

Satunnainen nautiskelija, arjen ylevöittäjä ja kulttuurin harrastaja – millainen elämys saisi olla?

Etäelämyspolun tarkempaa kulkua ja yksittäisiä kokemuspisteitä määrittää se, minkälaisia tarpeita ja toiveita kokijalla on. Olemme tunnistaneet hankkeessa kolme asiakasprofiilia, jotka ovat satunnainen nautiskelija, arjen ylevöittäjä ja kulttuurin harrastaja. Yksi profiileja erottava tekijä on erityisesti se, halutaanko elämys kokea yksin vai yhdessä. Esimerkiksi arjen ylevöittäjälle seuraa merkityksellisempää on nauttia esityksestä rauhallisessa ympäristössä.

Paikan päällä koettuun elämykseen verrattuna etäkulttuurielämys mahdollistaa sen, että kokija itse voi ottaa suuremman roolin kokemuksen suunnittelussa ja tuottamisessa ja rakentaa itselleen täysin uniikin kokemuksen. Toiset kuitenkin kaipaavat valmiiksi suunniteltua kokonaisvaltaista etäelämystä oheispalveluineen. Kokonaisuuteen voisi kuulua esimerkiksi se, että digitaalisen esityksen lisäksi voisi tilata valmiit tarjoilut, elämyksen voisi kokea kotona sinne toimitettavilla tai kirjastosta lainattavilla virtuaalilaseilla, teknistä apua olisi saatavilla koko esityksen ajan ja vuorovaikutuksen kanavat, esimerkiksi yleisön virtuaalikeskusteluhuone tai fasilitoitu chat-keskustelu tekijöiden kanssa, olisi valmiiksi suunniteltu.

Yleisön toimijuus ja tuottajuus vaikuttaakin olevan keskeinen asia etäkulttuurielämysten kehittämisessä. Yhtäällä on yleisön mahdollisuus itse luoda elämyksensä ja toisaalla valmiiksi räätälöidyt kokonaisvaltaiset elämykset. Molempia tulisi olla tarjolla.

Baletti tulee kotiin

Tutkimusmatkamme etäkulttuurielämysten parissa jatkuu. Ensimmäinen kokeilumme on Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Koko Karita -esityksen yhteisöllinen livestriimi-ilta. Toinen kokeilumme on hankkeen käyttäjätestiryhmälle suunnattu etäkokemus kotona Sibelius-baletin äärellä.

Näissä kokeiluissa pääsemme vielä paremmin syventymään erilaiseen toimijuuteen ja tuottajuuteen osana etäkulttuurielämyksiä sekä ratkomaan sitä, millaiset teknologiat mahdollistavat etäelämyksen palvelupolun eri vaiheissa.

Tämä teksti on osa HomeOpera – Digitaaliset sosiaaliset kulttuurielämykset -hanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää XR-konsepti, jolla kulttuurielämykset tuodaan ikääntyvälle kotiin uusien teknologioiden avulla, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden mahdollistavalla tavalla.

Hanke toteutetaan välillä 09/2021-08/2023 ja sen rahoittaa Uudenmaan liitto/Euroopan aluekehitysrahasto osana EU:n COVID-19-pandemian johdosta toteutettavia toimia (REACT-EU).

Hankkeen toteutuksesta vastaa Haaga-Helian Palvelukokemusten laboratorio LAB8.