Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Mietteitä hanketyön loppumetreiltä

Kansainväliset hankkeet lisäävät ymmärrystä korkeakoulujen välillä. Tästä hyvä esimerkki on Erasmus Plus SUCSESS -hanke.

Kirjoittajat:

Eva Holmberg

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Annika Konttinen

lehtori, matkailuliiketoiminta
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 01.09.2023

Olemme saaneet olla mukana Erasmus Plus SUCSESS -hankkeessa viimeisen reilun kolmen vuoden ajan. Hanke polkaistiin käyntiin juuri ennen pandemian alkua, ja sen aktiviteetit kärsivät koronarajoitusten takia. Onneksi olimme tavanneet edes kerran kasvotusten ennen kuin jouduimme siirtämään hankekoulutukset ja -tapaamiset verkkoon. Nyt hankkeessa on jäljellä enää viimeinen tapaaminen Johannesburgissa ja massiivinen hankeen loppuraportointi.

Hankkeen merkityksellisyys

Etelä-Afrikassa nuorten työttömyys on ennätyskorkealla: pandemian jälkimainingeissa jopa yli 60 % nuorista on ilman työtä. Yliopistokoulutuskaan ei enää takaa työpaikkaa. Perinteinen yliopisto-opetus ei valmista maan nuoria tarpeeksi hyvin tämän päivän työelämään ja sen vaatimiin tehtäviin – saatikka sitten tulevaisuuden työelämää varten. Erasmus Plus SUCSESS -hankkeessa on tartuttu nimenomaan osaamisen ja innovatiivisten oppimismenetelmien sekä elinkeinoyhteistyön lisäämiseen, jotta valmistuvien työllisyys ja työllistymistaidot kasvaisivat.

SUCSESS-hankkeessa on haastateltu sekä opiskelijoita ja lehtoreita että myös yritysten edustajia. Runsaan kolmen vuoden on aikana uudistettu opintojaksoja, aloitettu kokonaan uusia kurssipilotteja sekä koulutettu ja valmennettu opettajia viimeisimpien teknologioiden ja ohjausmenetelmien käyttöön.

Hankkeen ehkä kaikkein konkreettisimpia aikaansaannoksia ovat kolmeen eteläafrikkalaiseen yliopistoon perustetut teknologiahubit, eli eräänlaiset laboratoriot, joihin on hankevaroilla ostettu viimeisintä teknologiaa. Näissä teknologiakeskuksissa voidaan toteuttaa projektissa opittuja innovatiivisia oppimismenetelmiä mahdollisimman modernissa ympäristössä, samalla totuttaen opiskelijoita teknologian hyödyntämiseen heidän tulevassa työssään.

Etelä-Afrikkaa vaivaa tällä hetkellä valtava sähköpula. Sähköpula johtuu BBC:n mukaan korruptiosta, sabotaasista ja huonosta johtamisesta (Harding 24.5.2023). Tietyillä alueilla sähkö toimii ainoastaan kahdeksan tuntia päivässä. Sähkökatkokset rajoittavat teknologian hyödyntämistä, vaikka yliopistoilla on generaattorit perustarpeita varten. Olemme seuranneet vuosien saatossa kollegojemme haasteita teknologian ja sähkön sekä järjestelmien kankeuden kanssa. Nämä ovat kuitenkin olleet vain hidasteita, sillä kehitystä on tapahtunut paljon projektin aikana.

Olemme saaneet olla aitiopaikalla seuraamassa eteläafrikkalaisten kollegojemme innostusta uusia oppimismenetelmiä kohtaan, vaikkakin maalle tyypilliset isot ryhmäkoot suosivat koneellisesti arvioitavia monivalintatenttejä. Hankkeen lopussa on koko projektitiimin voimin työstetty käsikirjaa, joka kattavasti tuo esille hankkeen tärkeimmät opit sekä antaa työkaluja uusien oppimismenetelmien testaamiseen. Käsikirjaan kannattaa muuten kaikkien oppimisesta kiinnostuneiden tutustua, sen verran hieno siitä tuli!

Hankkeen lopputyöt ja viimeiset tapaamiset

Hankkeen viimeiset kuukaudet ovat nyt käsillä. Teemme joka viikko ainakin pari päivää hankeraportointia, joka tarkoittaa Excelien työstämistä, kuittien ja muiden dokumenttien metsästystä partnereilta, sähköpostien lähettämistä sekä hankkeen tarinan kuvaamista ja kirjoittamista. Hanketyö ei ole vain verkkokokouksia ja tapaamisia kaukaisissa kohteissa, vaan siihen kuuluu myös paljon istumista sekä numeroiden ja tositteiden tarkistamista. Tilintarkastaja ja EU vaativat, että kaikki prosessit ovat kuvattu perusteellisesti ja tehty työaika raportoitu oikein.

Edessä on myös viimeinen hanketapaaminen Johannesburgissa. Ulkoministeriön matkustustiedote Etelä-Afrikkaan on karua luettavaa. Rikollisuus, väkivalta, autokaappaukset, liikenneonnettomuudet, korruptio ja sähkökatkot vaivaavat tätä noin 60 miljoonan asukkaan kehittyvää maata Afrikan mantereen eteläkärjessä. Matkustajia kehotetaan noudattamaan ”erityistä varovaisuutta”. Ryöstöjä tapahtuu jo matkalla lentokentältä hotelliin.

Vaikka rotuerottelu päättyikin Etelä-Afrikassa virallisesti jo 1990-luvulla, piinaa historian painolasti vielä maan kehitystä. Korruptio on valtava ongelma ja perusinfrastruktuurissa on siten suuria heikkouksia. Syvälle juurtunut epäluulo muita kansanryhmiä kohtaan vaikuttaa kaikkeen tekemiseen varsinkin lähiöissä (eng. townships) ja maaseudulla.

Yhteistyö ei edelleenkään ole helppoa esimerkiksi maalaisyliopistojen ja kaupunkiyliopistojen välillä. Kummankin edustajia on ollut mukana SUCSESS-hankkeessa ja he ovat todenneet, että vain Erasmus Plus -hankkeen kautta on ollut mahdollista tutustua toistensa tekemisiin. Ulkopuoliset hankkeet pakottavat siis sisäiseen yhteistyöhön! Hankkeissa oppiminen ei tapahdu vain eri maanosien välillä vaan myös oman maan sisällä.

Odotamme mielenkiinnolla viimeistä tapaamista syyskuussa. Tällöin saamme osallistua niin Kansainväliseen turismikonferenssiin kuin myös SUCSESS-hankkeen disseminaatioseminaariin. Konferenssissa esitämme yhden konkreettisen yhteistyön tuloksen: Oulun yliopiston, Haaga-Helian ja Zululandin yliopiston yhteisen artikkelin, jossa matkailulehtorit kertovat näkemyksiään tulevaisuuden kestävyysosaamisesta. Ihan parasta hankkeissa on yhdessä tekeminen ja verkostoituminen.

Lähteet