Kaksi vuotta kestänyt 3AMK-hanke Moniaistinen kosketus uuteen kieleen tulee päätökseensä tammikuun lopussa 2025. Työkielen oppimiseen löytyi kiinnostavia näkökulmia, joita toivoisi työnantajienkin tulevaisuudessa hyödyntävän.

Haaga-Helia oli yhtenä hankekumppanina Laurea Ammattikorkeakoulun koordinoimassa MAKU-hankkeessa vuodesta 2023 lähtien. Moniaististen kielenoppimismenetelmien testaukseen ja kehittämiseen keskittyvässä hankkeessa Haaga-Helian roolissa korostuivat tilallisen oppimisen ratkaisut. Erityisen kiinnostavaa hanketyöstä teki se, että oppimisratkaisuja ideoitiin ja kehitettiin palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti hankkeeseen osallistuvien tahojen aitoihin tarpeisiin perustuen.

Kun liikkeelle lähdettiin todellisten tilanteiden sanelemista tarpeista, oli mahdollista löytää uudenlaisia näkökulmia ja lähtökohtia oppimiseen. Päädyimme testaamaan kielen opiskelun aloittamista aivan eri kohdasta kuin yleensä, etsimään keinoja tuoda konkretiaa abstraktien suuntasanojen opetteluun, pohtimaan tietynmallisen tekstin haltuunottoa tekstilajin tarjoaman ’muotin’ avulla sekä käyttämään selkokielistettyä materiaalia avuksi haastavaa ammattisanastoa sisältävien kokonaisuuksien haltuun ottamisessa.

Konkretiaa ja toiminnallisuutta peleistä

Moni asia, joka nousi esiin työelämän kielenoppimisen haasteena hankkeessa vastaan tulleissa tilanteissa, oli perinteisillä oppikirjamenetelmillä melko hankalia opiskeltavia: suunnat ja sijainnit, abstraktit pronominit, ohjeet ja kehotukset sekä tietyntyyppiset, suomen kielessä hyvin yleiset lauseet, kuten eksistentiaalilause eli niin sanottu jossakin on jotakin -lause. Näitä asioita on haasteellista havainnollistaa pelkillä paperilla olevilla tehtävillä tai kuvilla.

Konkretian ja toiminnallisuuden mahdollisuuksia tarjosi useassa tapauksessa pelillistäminen. Sekä perinteiset lautapelit että kokonainen virtuaalitodellisuudessa VR-laseilla pelattava oppimispeli tarjosivat välineitä suuntien, sijaintien ja ohjeiden ymmärtämisen harjoitteluun käytännössä.

Pelkkä oppimissisällön lätkäiseminen osaksi peliä ei vielä takaa tehokasta oppimista. Oppimispelien laatimisessa täytyy huomioida se, mihin toimintoihin peli käytännössä motivoi ja mitä se opettaa – taktikoimaan tien voittoon vai aidosti yrittämään oppia – ja miten voidaan varmistaa, että nimenomaan opittavien asioiden harjoittelusta on hyötyä pelissä etenemisestä (Loijas 2022). Kun oppimissisältöjen aktiivinen treenaaminen on olennainen osa pelimekaniikkaa, syntyy pelaajalle aito motivaatio ottaa sisällöt haltuun, ja oppimisen kannalta olennaisia toistoja kertyy pelin aikana kuin huomaamatta.

Selkokielestä apu haastavien kokonaisuuksien ymmärtämiseen

Useilla aloilla suomea vasta opiskelevien työnhakijoiden ja -tekijöiden haasteet näkyvät siinä vaiheessa oppimista, kun arkikieli on jo hyvinkin sujuvaa, mutta omaan alaan liittyvät tekstit ja ammattisanasto ovat vielä hankalia ymmärtää tai tuottaa. Kielen opiskelu eteenpäin yleisillä kursseilla ei välttämättä auta, jos tarvetta olisi nimenomaan pystyä käyttämään oman alan hyvinkin spesifiä termistöä.

Yksi apukeino yllä kuvatuissa tilanteissa voi olla selkokielistäminen. Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi (Selkokeskus). Se ei siis ole mitä tahansa yleiskieltä yksinkertaisempaa suomen kieltä, vaan ammattilaisen mukauttamaa, yksinkertaista suomea. Selkokielinen materiaali kattaa saman sisällön kuin vastaava yleiskielinen kokonaisuus, mutta kielellisesti yksinkertaisemmassa muodossa.

Kieltä yhä oppiva työntekijä voi lukea (tai kuunnella) esimerkiksi perehdytysmateriaalin selkokielisenä versiona. Tämä mahdollistaa sen, että hän omaksuu saman sisällön, jonka suomenkielinen työntekijä lukisi yleiskielisenä versiona, ja ymmärtää siitä huomattavasti enemmän kuin, jos yrittäisi räpiköidä käännössovelluksen avulla hankalia rakenteita sisältävän kokonaisuuden läpi. Parhaimmillaan selkokielinen materiaali mahdollistaa uusien termien oppimisen tekstiä läpikäydessä, kun sanojen merkitys on yksinkertaisemmissa lauserakenteissa helpompi ymmärtää tai päätellä, vaikka ne olisivat lukijalle uusia.

Lisää kielenoppimista työpaikoille

MAKU-hankkeen työpajoissa korostui se, että työnhakijoilla ja -tekijöillä olisi kyllä halua oppia työkieltä ja sen myötä edetä alallaan. Usein esteeksi muodostuvat rajalliset mahdollisuudet päästä harjoittelemaan juuri omassa ammatissa tarvittavaa täsmäkieltä. Omalla alalla tarvittavan kielen harjoittelu voi motivoida kielenoppimiseen niitäkin, joille perinteisillä kursseilla opiskelu ei toimi.

Työnantajien kannattaisi panostaa joustavien kielenoppimisen tapojen tukemiseen. Työyhteisön viikoittainen pelihetki, suomenkielisten työntekijöiden hyödyntäminen ’kielimentoreina’ tai kertatilauksena hankittu selkokieliversio tietystä materiaalista voi olla jopa helpompi ja edullisempi järjestää kuin työntekijöille maksettu erillinen kielikoulutus. Tarvitaan vain hieman halua astua laatikon reunojen yli, kokeilla uutta ja tuoda työyhteisöön ennakkoluuloton asenne kielenoppimista kohtaan.

Kuva: Shutterstock