Euroopan unioni on ollut pitkään huolissaan aivovuodosta Euroopan ulkopuolelle. Siksi tutkijoiden rekrytointi- ja työoloihin on ryhdytty kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Tutkijoiden eurooppalainen peruskirja julkistettiin jo vuonna 2005 takaamaan tutkijoiden työoloja, avointa rekrytointia ja urakehitystä.

Kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa, organisaatio voi hakea EU:n HRS4R laatuleima (Human Resources Strategy for Researchers). EU:n myöntämä laatuleima kertoo, että organisaatio noudattaa Tutkijoiden eurooppalaista peruskirjaa ja siihen perustuvaa Code of Conductia.

Human Resources Strategy for Researchers -laatuleiman tarkoitus

HRS4R laatuleima on jo reilulla 700 eurooppalaisella tutkimusorganisaatiolla. Suomessa se on lähinnä yliopistoilla. Miksei sitten myös ammattikorkeakouluilla? Laatuleima perustuu neljään peruspilariin:

• eettiset ja ammatilliset periaatteet
• rekrytointi
• työolosuhteet ja sosiaaliturva
• tutkijoiden koulutus ja urakehitys

Laatuleiman hakeminen edellyttää mittaroitua toimintasuunnitelmaa, jonka mukaisesti tutkijoiden työoloja ja urakehitystä, rekrytointiprosessia ja liikkuvuutta tutkimusorganisaatiosta toiseen jatkuvasti kehitetään peruskirjan 40 periaatteen mukaisesti. Vaikka periaatteet on tehty pääasiassa yliopistojen prosesseja mukaillen, soveltuvat ne myös ammattikorkeakouluille.

Laatuleiman voi liittää työpaikkailmoitukseen. Tällöin hakijalle käy välittömästi selkeästi ilmi, että organisaatio on sitoutunut noudattamaan peruskirjan 40 periaatetta. Laatuleima voi siten tehdä organisaatiosta halutun työpaikan ja lisätä kansainvälisten hakijoiden määrää. EU-työpaikkajärjestelmissä laatuleima lisätään automaattisesti rekrytointi-ilmoituksiin. Laatuleimasta on hyötyä myös erilaisissa rahoitushauissa, erityisesti EU-rahoitusta hakiessa.

Laatuleiman selvitystyöhön liittyvät palaverit ja työpajat osallistavat henkilökuntaa pohtimaan organisaation toimintakulttuuria ja tekemään ehdotuksia sen kehittämiseksi – ei hullumpaa! Siksi työ kannatta.

Prosessi lähtee liikkeelle suosituskirjeestä

Laatuleiman hakeminen vaatii selvitystyötä, GAP-analyysin ja niin sanotun OTM-R tarkistuslistan laadinnan selvitystöiden perusteella sekä toimintasuunnitelman tekoa. Selvityksiä voivat olla esimeriksi kysely, haastattelut, lisäksi hakija voi järjestää työpajoja ja kokouksia. EU:n komissio edellyttää, että selvitystyö eri palavereineen on huolellisesti dokumentoitu.

Hakuprosessi lähtee liikkeelle suosituskirjeen kirjoittamisesta, jonka allekirjoittaa joko korkeakoulun rehtori tai vararehtori. Kirjepohjista on mallit olemassa EURAXESS sivustolla, jonne hakijaorganisaation tulee rekisteröityä ja luoda admin-tunnukset. Kaikki hakudokumentit, suosituskirje mukaan lukien, tallennetaan EURAXESS järjestelmään.

Kun suosituskirje on tallennettu ja EU on hakuprosessin käynnistänyt, organisaatiolla on 12 kuukautta aikaa laatia tarvittavat dokumentit ja tallentaa ne järjestelmään. Dokumenttien jälkeen alkaa EU:n arviointityö, siitä onko korkeakoulu laatuleiman arvoinen vai ei.

Laatuleiman hyväksymisen jälkeen organisaatiolla on 24 kuukautta aikaa toteuttaa toimintasuunnitelman tavoitteita, jonka jälkeen suunnitelmaa päivitetään ja EU:n komissio arvioi tilannetta uudelleen. Mikäli uusi toimintasuunnitelma hyväksytään, sen toimintakausi on kolme vuotta.

Haaga-Helia aloitti HRS4R laatuleiman hakuprosessin

Haaga-Helian johtoryhmä päätti keväällä 2023 hakea laatuleimaa. Suosituskirjeemme hyväksyttiin 14.6.2023, joten prosessi on lähtenyt liikkeelle ja meillä on vuosi aika selvittää asioiden tila ja tehdä vaadittavat selvitykset ja täyttää GAP-analyysi, OMT-R tarkistuslista ja kirjoittaa toimintasuunnitelma kahdelle seuraavalle toimintavuodelle.

Haaga-Heliassa on linjattu, että tällä hetkellä tutkijoiksi katsotaan tutkijanimikkeellä työskentelevien lisäksi myös yliopettajat. Myöhemmin mukaan voidaan ottaa myös tutkimustyötä tekevät muut työntekijäryhmät.