Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehittäminen
Koulutussuunnitteluun kannattaa satsata

Koulutussuunnitteluun kaivataan uutta näkökulmaa ja erilaisia suunnittelumalleja. Hyvä pohja helpottaa koulutussuunnittelua ja antaa myös mahdollisuuden jatkuvaan parantamiseen.

Julkaistu : 17.01.2022

Opetushallituksen rahoittama Toimiva opetustarjonta – Toimiva tiimi -hanke (TOTTI) käynnistyi syksyllä 2020 toisen asteen ammatillisen koulutuksen tueksi. Hankkeen avulla koulutuksen järjestävät saivat valmennusta ja ohjausta uudenlaisen oppimistarjonnan rakentamiseen.

Hankkeessa oli kolme teemaa, joiden mukaan valmennuksia toteutettiin. Ensimmäisen teema oli suunnattu koulutuksen järjestäjän johdolle, jossa laadittiin koulutussuunnittelun strategia halutun tahtotilan suuntaiseksi. Toisessa teemassa tarjottiin valmennusta opettajatiimien tueksi kohti uutta visiota, ja kolmannessa teemassa tuettiin varsinaista suunnittelutyötä.

Lähtökohdat johdon valmennuksissa

Valmennuksiin osallistui noin 40 toisen asteen oppilaitoksen johtajaa, koulutuspäällikköä tai tiiminvetäjää kahdeksasta eri organisaatiosta. Valmennustapahtumia oli yksittäiselle osallistujalle keskimäärin kolmesta kuuteen.

Valmennukset suunniteltiin yhteistyössä osallistuvan organisaation kanssa keskustellen heidän tarpeistaan uudistaa koulutussuunnittelua. Organisaatioille suunniteltujen valmennuskertojen välillä pidettiin pienemmällä osallistujamäärällä edellisestä kerrasta reflektio sekä suunniteltiin ja täsmennettiin seuraavan kerran tavoitteita.

Johdon edustajien kanssa saatiin luotua lähtökohdat, periaatteet ja toimintasuunnitelma koulutussuunnittelun uudistamiselle. Prosessimainen toimintapa osoittautui erinomaiseksi, sillä siten organisaation tarpeisiin saatiin vastattua entistä täsmällisemmin.

Kehittämismalli opettajatiimien kanssa

Opettajatiimien ja johdon yhteisiin valmennuksiin osallistui hankkeessa noin sata henkilöä. Saimme hankkeen puitteissa luotua uuden kehittämisen mallin. Siinä hanketoimivat auttoivat, fasilitoivat ja tukivat toisen asteen koulutuksen järjestäjiä koulutussuunnittelussa.

Johdon valmennuksissa luotujen linjausten puitteissa valmennusta päästiin kohdentamaan varsinaiseen koulutussuunnitteluun. Sitä tehtiin useampien organisaatioiden kanssa pidempikestoisina prosesseina.

Kehittämisen keskiössä olivat esimerkiksi uuden tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen oppimistarjonnan suunnittelu ja ammatillisten tutkintojen oppimistarjonnan kehittäminen ja suunnittelu.

Suunnitteluun kaivataan uutta näkökulmaa

Hankkeen tarjoama valmennus koettiin kaikissa organisaatioissa tarpeellisena. Koulutussuunnitteluun kaivattiin selkeästi uutta näkökulmaa ja erilaisia suunnittelumalleja.

Perinteisen rintamamuotoisen lukujärjestyssysteemin ei enää koettu palvelevan tämän hetken tarpeita, koska jatkuvan haun kautta tulee uusia opiskelijoita ympäri vuoden.

Siksi koulutussuunnittelun tulee lähteä erilaisista tarjottimista, joista voidaan puolestaan tehdä henkilökohtaisia osaamisen hankkimisen suunnitelmia. On hyvä muistaa, ettei oppiminen silti tapahdu yksin, vaan ryhmässä.

Prosesseja kannattaisi keskittää

Harvassa organisaatiossa oli kuvattu koulutussuunnitteluprosessia. Lukujärjestyksiä tehdään yleensä kullakin ammattialalla omalla aikataululla ja erilaisin logiikoin. Alakohtaiset tarpeet pitääkin huomioida, sillä suunnittelun tulee vastata alan ja opiskelijoiden tarpeisiin.

Koulutussuunnittelun jonkin asteinen keskittäminen voi tuoda joitakin tärkeitä yhteneväisiä linjauksia organisaatioon. Näitä voivat olla esimerkiksi suunnitteluvälineiden yhdenmukaistaminen, suunnittelun aikaväli, yhteisen tarjonnan tunnistaminen, eri tutkintojen tarjonnan rajapintojen analysointi, oppimistarjonnan luettavuus jne.

Tutkintojen tarjonta olisi hyvä olla selkeästi luettavissa ja avoimena, jotta opiskelijoilla olisi aito mahdollisuus tehdä eri tutkinnoista tutkinnon osia joustavasti.

Tulevaisuuden kehittämiskohteita

Yhtenä tärkeänä kehittämistehtävänä voisi olla jatkossa koulutuksen järjestäjän koulutussuunnitteluprosessin kehittäminen, joka voisi muodostua seuraavista vaiheista:

  • Oppimistarjonnan määrittely eli asiakastarpeiden tunnistaminen
  • Oppimistapahtumien modulointi tutkinnon perusteista
  • Tarjotinpohjien suunnittelu (tärkeät päivämäärät eli yhteiset tapahtumat)
  • Oppimistarjonnan suunnittelu: yhteiset tutkinnon osat, muu yhteinen tarjonta tai ammatilliset tutkinnon osat
  • Suunnittelun etenemisen seuranta ja käsittely opettajatiimeissä
  • Resurssisuunnittelu suhteessa tarjottimiin
  • Valmiiden tarjottimien tarkistus ja sijoittelu järjestelmään
  • Tarvittavien muutosten tekeminen ja päivittäminen
  • Opiskelijoiden HOKSien laadinnan ohjeistus tarjottimista.

Koulutussuunnittelu voidaan siis vaiheistaa ja aikatauluttaa esimerkiksi vuosikellomaisesti. Se kannattaa myös vastuuttaa selkeästi ja raamittaa siten, että suunnittelussa voidaan ottaa aidosti huomioon alakohtaiset tarpeet.