Tulos ei ole absoluuttisen vertailukelpoinen, sillä organisaatioiden välillä julkaisujen luokittelu ei ole täysin yhdenmukaista. Tästä disclaimeristä huolimatta harppaus on valtava. Vertaisarvioitujen julkaisujen määrässä näkynee TKI-toiminnan merkityksen kasvu sekä julkaisemisen tukipalveluihin panostaminen.

Tieteellisten tutkimusjulkaisujen määrän kasvu osin heijastelee tutkijataustaisten henkilöiden rekrytointia sekä tutkijoiksi että muunlaisiin toimenkuviin, joissa heillä on mahdollisuus jatkaa ja kehittää omaa ja Haaga-Helian tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Myös Haaga-Helian järjestämän HH Business Innovation Conferencen, erään Vastapainon julkaiseman, haagahelialaisten toimittaman kokoomateoksen sekä oman vertaisarvioidun lehden, eSignals Researchin, vaikutus näkyy vuoden 2021 julkaisumäärissä. Koska tieteelliset julkaisuvolyymit ovat kaikissa ammattikorkeakouluissa suhteellisen matalia, voi yksittäisilläkin julkaisukanavilla olla iso merkitys.

Ensin mainittu seikka varmaankin näyttäytyy JUFO-tasoille sijoittuvien kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrän kasvussa. Nämä mahdollisesti viittaavat tavoitteelliseen julkaisutoimintaan, kunnianhimoisiin tutkimusasetelmiin ja kansainvälisten tutkijaverkostojen hyödyntämiseen.

Jälkimmäinen seikka näyttäytyy siten, että Haaga-Helian vertaisarvioitujen julkaisujen kotimaisuusaste nousi. Kun vuonna 2020 nämä julkaisut julkaistiin 90 prosenttisesti kansainvälisten kustantajien toimesta, vuonna 2021 kansainväliset kustantajat julkaisivat enää 64 prosenttia vertaisarvioidusta artikkeleista.

Vaikka sekä JUFO-tasoille sijoittuvat julkaisut, kv-yhteisjulkaisut ja kansainvälisesti kustannetut julkaisut kasvoivat määrässä, niiden osuus tieteellisistä julkaisuista pieneni edellisvuodesta. Edellisvuoteen verrattuna tieteellistä julkaisutoimintaa vuonna 2021 kuvaa siis kotimaistuminen sekä Julkaisufoorumissa luokittelemattomien kanavien käyttö.

Kokonaisuutena Haaga-Helian julkaisutoimintaa kuvaa edelleen vahva painotus tki-toiminnan tulosten ja asiantuntijuuden levittämiseen yleistajuisesti suurelle yleisölle. Ammattiyleisöille julkaiseminen on tasaisesti muodostanut noin viidenneksen julkaisuvolyymista.

Haaga-Helian omat verkkolehdet ja viestinnän julkaisupalveluiden tuki on henkilöstön julkaisutoiminnalle erittäin merkittävää. Näin on monessa ammattikorkeakoulussa. Siksi haluan lopuksi nostaa esiin myös julkaisutoiminnan monimuotoisuuden, bibliodiversiteetin, näkökulmaa.

Bibliodiversiteetti käsitteenä on sovellus biodiversiteetistä ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta kaupalliseen kustannustoimintaan. Se alleviivaa monimuotoisuuden tärkeyttä, kun uhkaksi nähdään julkaisutoiminnan keskittyminen tietyille toimijoille ja tietynlaisiin julkaisuihin. Onko bibliodiversiteetin näkökulmasta riskinä ammattikorkeakoulun julkaisutoiminnan keskittyminen omiin julkaisukanaviin?

Jos riski on olemassa, se ei näytä toteutuneen. Vuonna 2021 haagahelialaisten julkaisuja ilmestyi 137 eri julkaisukanavassa. Näitä julkaisivat muut korkeakoulut, järjestöt, seurat, yhdistykset, pienet kaupalliset ammattilehtikustantajat, suuret ja pienet kansainväliset kustantamot. Haaga-Helian asiantuntijuuden ja osaamisen monialaiset verkostot tavoittavat joka vuosi valtavan määrän erilaisia kohderyhmiä lähes puolentoistasadan eri kanavan kautta.