Haastattelemiemme pienten ja keskisuurten yritysten johtajien mukaan yhteistyö korkeakoulujen kanssa nähdään ennen kaikkea harjoittelijoiden rekrytointina. Vaikka on hienoa, että liike-elämä arvostaa nuorten ammattilaisten tuomaa tuoretta osaamista, on toisaalta hälyttävää, ettei korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- (TKI)-osaamista välttämättä edes osattu ajatella yhteistyömuotona.

Tämän osoittaa myös Pk-yritysbarometri, jonka mukaan noin 84% pk-yrityksistä ei tee mitään yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut olivat enemmistönä yhteistyökumppaneina, kun taas yhteistyön muotoina korostuvat koulutusyhteistyö ja opinnäytteiden tekeminen. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä painottuu kehittämisnäkökulma, kun taas yliopistosektorilla pro gradu -työn pääpainona on tutkimuksen tekeminen.

Samaa tarinaa kertoo Vaikuttavuussäätiön tilaama VTT:n ja Tampereen yliopiston tekemä selvitys: Suomessa yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö on kansainvälisesti verrattuna pientä ja suunta on alaspäin. Oman juonenkäänteensä aiheuttaa koronan tuoma markkinahäiriö, joka korostaa yritysten tarvetta uusille innovaatioille ”uuden normaalin” aikakaudella.

Riehuipa globaali pandemia tai ei, korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön olisi syytä olla nykyistä arkisempaa.

Ulkopuolinen rahoitus ei ole ainoa vaihtoehto yhteistyölle

Suurin haaste korkeakoulujen ja yritysten väliselle yhteistyölle on resursointi eli käytännössä ulkopuolinen rahoitus.

Vaikuttavuussäätiön selvityksen mukaan yksittäisten hankkeiden sijaan pitäisi pikemminkin luoda rakenteita, jotka tukisivat pitkäaikaista kumppanuutta. Ajan myötä rakentuva luottamus ja psykologinen turvallisuus luovat kaikista hedelmällisimmän pohjan yhteistyölle. Usein tämä pitkäaikainen kumppanuus jatkuu, jos yhteistyö on toiminut hyvin ja molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä suhteeseen.

Ulkopuolisella rahoituksella pyörivät monivuotiset TKI-hankkeet eivät kuitenkaan ole ainoa tapa tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi Haaga-Helialla on lukuisia erilaisia oppimisympäristöjä, joissa yhteistyön tekeminen ja liiketoiminnan kehittäminen on mahdollista. Näitä ovat muun muassa luova toimisto Krea sekä palvelumuotoilua ja markkinointitutkimusta tarjoava LAB8.

Lisäksi kaupallinen koulutus tarjoaa yrityksille ja muille organisaatioille yksilöityjä paketteja lisäkouluttautumiseen ja osaamisen päivittämiseen. Kansainväliset opiskelijat pystyvät puolestaan tarjoamaan välittömän kontaktin esimerkiksi markkinatutkimukseen yrityksen suunnitellessa toimintansa laajentamista uuteen vientimaahan.

Vastavuoroisesti yritysten edustajat käyvät vierailemassa kursseilla, osallistuvat tapahtumiin ja luovat suhteita sekä henkilökuntaan että opiskelijoihin.

Yhteistyö on sijoitus tulevaisuuteen

Yritysten yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa vahvistaa työntekijöiden tietopohjaa ja osaamista sekä kasvattaa innovaatiokapasiteettia. Se voi voi auttaa myös markkinoiden ennakoinnissa ja uuden teknologian käyttöönotossa. Konkreettisena tuotoksena yhteistyö voi synnyttää esimerkiksi uusia kaupallisia konsepteja, tuotteita ja palveluita.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset tekevätkin muita enemmän yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Mahdolliset yhteisjulkaisut ja -tutkimukset tuloksista puolestaan hyödyttävät myös muita yrityksiä ja yhteiskuntaa laajemmin.

Vaikka verkostoituminen ja suhteiden luominen vie aikaa, se on usein kannattava sijoitus, joka voi tuottaa konkreettisen hyödyn lisäksi mukavia yllätyksiä. Tähän tarvitaan kaikkien osapuolten aktiivisuutta – eikä yhteiskunnan tuestakaan olisi haittaa.